Tutkimus: Husin sairaaloihin viikonloppuna tulevilla potilailla on arkipäivän potilaita merkittävästi suurempi kuolleisuus
Väitöskirjan mukaan viikonloppuilmiö näkyy kuolleisuuden lisäksi potilaille koituvina jälkihaittoina.Viikonloppuilmiöstä väitellyt erikoislääkäri Morag Tolvi asettui kuvaan Kirurgisella sairaalalla Helsingissä.
KUVA: VILLE MAALI / HS
POTILAILLA, jotka tulevat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) sairaaloihin viikonloppuna, on suurempi kuolleisuus kuin arkipäivänä sisäänkirjautuneilla. Tämä käy ilmi Morag Tolvin Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tarkastetusta väitöskirjasta.
Havainto ei kuitenkaan koske vain Husin sairaaloita. Niin kutsuttu viikonloppuilmiö on kansainvälisesti tunnettu.
Husissa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärinä työskentelevän Tolvin väitöksen pohjana olleessa tutkimuksessa tarkasteltiin sairaalakuolleisuuden ja sairaalasta kotiuttamisen jälkeisten ensimmäisten 30 vuorokauden aikaista potilaiden kuolleisuuden vaihtelua heidän sairaalaan kirjautumispäivänsä mukaan.
”Viikonloppuilmiöstä on aiemmin tehty kaksi tutkimusta Suomessa. Yksi maanlaajuisesti tehohoitopotilailla ja toinen Helsingin yliopistollisen sairaalan aivoinfarktiyksikössä. Hus on edelläkävijä selvittämässä potilasturvallisuuteen ja laatuun liittyviä asioita”, Morag Tolvi kertoo.
Väitöskirjan pohjamateriaalina oli Husin alueella vuosina 2000–2013 tehty tutkimus, joka perustui lähes kahden miljoonan osastohoidossa olleiden potilaiden tietoihin. Osa heistä oli tullut päivystykseen kiireellisinä potilaina, osa lähetteiden perusteella kutsuttuina eli kiireettöminä.
JOS viikonloppuisin sairaalaan tulevat kuolisivat samalla todennäköisyydellä kuin viikolla tulleet, Husin pääsairaaloissa olisi tapahtunut vuosina 2000–2013 yli 3 700 kuolemaa vähemmän. Nämä ”estettävissä oleviksi” kuolemiksi kutsutut kuolemat voivat siis mahdollisesti liittyä viikonloppuilmiöön.
Mistä ilmiö johtuu?
”Sitä ei tiedetä. Maailmalla on pohdiskeltu erilaisia syitä, mutta mitään varmaa syytä ei ole löydetty. Tuskin se johtuu yhdestä ainoasta syystä, vaan ilmiöllä on monta tekijää”, Tolvi sanoo.
Tolvi on mukana Husin potilasturvallisuuden ja laadun tutkimusryhmässä. Ryhmää veti pitkään Husin diagnostiikkajohtaja ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen ennen siirtymistään nykyiseen tehtäväänsä 2018.
Hän oli myös Morag Tolvin väitöskirjan yhtenä ohjaajana ja valvojana.
”Tämä on aito ongelma”, Lehtonen sanoo.
Lehtonen mainitsee viikonloppuilmiön mahdollisiksi syiksi ”kokonaisresurssin ja osaamisresurssin”. Yksinkertaistetusti ne tarkoittavat viikonlopun henkilökunnan ja sen kokeneisuuden määrää.
”Kokeneet erikoislääkärit tekevät päivystyksiä pääosin arkisin. Se tarkoittaa, että etulinjaan päivystykseen asetetaan viikonloppuisin kokemattomampia, vasta erikoistuvia lääkäreitä. Heidän eteensä saattavat tulla monet vaativat asiat”, Lehtonen sanoo.
”Leikkaustyö on tiimityötä. Viikonloppuisin joukot ovat sekaisin. Hoitohenkilökunta on ehkä kerätty eri puolilta, jotka eivät normaalisti työskentele yhdessä. Yhteistoiminnassa saattaa tulla haasteita.”
Entä se kokonaisresursointi? Se tarkoittaa Lehtosen mukaan yksinkertaisesti sitä, että vaikka sairaala toimii 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa, viikonloppuisin paikalla on vähemmän henkilökuntaa.
”Silloin voi näkyä henkilökunnan kyky reagoida nopeasti tilanteeseen.”
Lääketiede | Tutkimus: Viikonlopun potilaat kuolevat Husin sairaaloissa merkittävästi muita todennäköisemmin – Taustalla kansainvälisestikin tunnettu ilmiö
Väitöskirjan mukaan viikonloppuilmiö näkyy kuolleisuuden lisäksi potilaille koituvina jälkihaittoina.
www.hs.fi