Täynnä virheitä ja oletuksia.
-Yhteiskunta ei todellakaan tarjoa KAIKKIA opiaatteja jotka kadulla pyörii. Ulkomailta suomeen salakuljetus on massiivista, väittäisin että jopa huomattavasti suurempaa kuin korvaushoito potilaiden lääkkeet.
-Ei ole jokaikinen, mutta totesin sen jo.
-Koho lääkkeet haetaan suurimmaksi osaksi klinikalla tai esim. terveyskeskuskuksesta. Apteekkijakelu on nykyään hyvin harvinaista, eikä sitä enää pidetä edes käytäntönä. Ne harvat jotka apteekista hakee(ovat peräisin vahoilta ajoita) joutuvat silti käymään satunnais seuloissa käskettäessä, ja näyttämään, että oikea määrä lääkettä on jäljellä.
-Moni myös joutuu ottamaan lääkkeensä paikanpäällä hoitajan valvoessa. Pitkään hyvin menneellä koholaisella tulee kyllä kotilääkepäiviä, mutta se edellyttää että kakki sovitut asiat hoidetaan, ja seulat ehdottomasti puhtaana. Muuten lähtee välittömästi kakki aiemmin ansaitut kotilääkkeet. Sitten käydään joka aamu ottamassa lääke klinikalla valvonnassa pitkän pitkän aikaan.
- Ja mikä uutta ja mullistavaa on se, että bubrenorfiinista on tullut uusi lääkkenantotapa joka nykyäänkin jo hyvin yleinen. On tullut injektio joka laitetaan ihon läpi rasvakudokseen. Yleensä vatsaan. Injektioita on sekä viikon että kuukauden kantavia. Lääkettä on mahdoton saada pois enää pistoksen jälkeen, joten väärinkäyttö ja lääkkeensä myyminen on mahdotonta. Kerralla pistettävä määrä on sinällään aika suuri, mutta kun sen jakaa niille päiville mihin lääke kantaa, niin sitä tarvitsee huomattavasti vähemmän(mg) päivää kohi, kuin jokapäiväisellä napin tai filmin sulattamisella.
Olisiko tästä ratkaisuksi korvaushoidon ikäviin lieveilmiöihin?