Epäiletkö ettei Taponen tiedä näitä asioita paremmin kuin presidentti......Onkohan Taposella tähän joku kumoava argumentti…..??
Suomen sisäinen turvallisuus
- Viestiketjun aloittaja baikal
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- sisäpolitiikka turvallisuus
Niin ja ohan se paljon merkittävämmässä virassakin...Epäiletkö ettei Taponen tiedä näitä asioita paremmin kuin presidentti......
skärdis
Greatest Leader
Ei sitä muutoin ylikomisarioksi pääsekään..Epäiletkö ettei Taponen tiedä näitä asioita paremmin kuin presidentti......
HS kertoo meille että jengiväkivaltaa on ollut ennenkin.
www.hs.fi
HS Helsinki | Satamajätkä lietsoi sadat lapset kaikkien aikojen joukkotappeluun, kun korttelisodat riistäytyivät käsistä
Korttelisodissa puolustettiin omaa kaupunginosaa, korttelia tai jopa taloa. Taisteluiden säännöistä sovittiin etukäteen, ja tappelupukarit olivat yleensä alle 15-vuotiaita.
www.hs.fi
skärdis
Greatest Leader
Tottahan tuo on ja ihan mielenkiintoinen historiapläjäys. Olen lukenut myös Arvo Ylpön muistelmia kuinka 1880 ja 1890 lukujen Toijalaa terrorisoi Viialan nuorisojengit. Olipa Arvo-poikakin kerran piiloutunut huussin alle.HS kertoo meille että jengiväkivaltaa on ollut ennenkin.
HS Helsinki | Satamajätkä lietsoi sadat lapset kaikkien aikojen joukkotappeluun, kun korttelisodat riistäytyivät käsistä
Korttelisodissa puolustettiin omaa kaupunginosaa, korttelia tai jopa taloa. Taisteluiden säännöistä sovittiin etukäteen, ja tappelupukarit olivat yleensä alle 15-vuotiaita.
Ei ainakaan minun lehdessä väitetty, että olisi kyse samasta asiasta kuin nyt kehittyvät väkivaltaiset jengit.
Yllättävä yhteensattuma että nyt juuri meitä tästä valistetaan.
skärdis
Greatest Leader
Ei se varmaan yhteensattuma ollut vaan nykytilanne vaikutti uutisaiheen valintaan.
Ei siinä silti väitetä, että satavuotta sitten tapahtuneet asiat olisivat samaa perua. Turvattomuutta kaduilla oli silloin ja nyt se on taas nopeassa nousussa.
Kerrotaan siinä jutussa sekin millä lättähattujengit laitettiin kuriin. Ei ollut teetä ja sympatiaa vaan ratsupoliiseja, eikä pamppuja säästelty. Loppui riekkuminen.
Mitä nyt sitten 10 vuotta myöhemmin yrittivät vallankumousta samat jätkät, jotka olivat lapsukaisina tapelleet Kallion kaduilla. Aika monen tunnetun punasotilaan tausta oli nimenomaan se. Lehtijutussa ei tähän menty, joten ei tarvitse paheksua hesaria.
Juna tyhjennettiin Oulussa – syynä perätön uhkaus
Juna pääsi takaisin jatkamaan matkaa. Viivästystä aikatauluun tuli tarkastuksen takia noin tunnin verran.
www.iltalehti.fi
Vääpeli
Greatest Leader
Ullatuus..... Ihme että syyttäjät on jo hylänny juttuja, eikä ole menty oikeuteen.
www.mtvuutiset.fi
Syyttäjät lopettaneet kiisteltyjä ilma-aseita koskevia rikostutkintoja: näyttö Umarexin "kodinturva-aseita" kaupanneiden tahallisuudesta puuttui
Tulli tutki Umarex-valmistajan ilma-aseita kaupanneita yrityksiä, moni esitutkinnoista on päätetty lopettaa. Lisäksi yksityishenkilö on pyytänyt korkeimmalta oikeudelta valituslupaa aseita koskevasta viranomaislinjauksesta.
www.mtvuutiset.fi
Ylli
Majuri
Hyysäri tässä on tarinan konna. Jutun tarkoitus on normalisoida nykytilanne katujengeineen kertomalla, että eihän tässä oikeastaan olekaan mitään poikkeavaa. Tappelevathan suomalaisetkin. Tämä toimintatapa on ollut myös normaalia ko. vessapaperin toiminnassa jo pitkän aikaa.
Viimeksi muokattu:
tulikomento
Supreme Leader
Ei paljoa järki päätä pakota.
rty19
Greatest Leader
Unohtuu vaan se ero: MIKSI tämä uudenlainen väkivalta tapahtuu?
Harmi vaan että tuonkin paskan aloittaja taisi päästä jo eläkkeelle ilman seuraamuksia...Ullatuus..... Ihme että syyttäjät on jo hylänny juttuja, eikä ole menty oikeuteen.
Syyttäjät lopettaneet kiisteltyjä ilma-aseita koskevia rikostutkintoja: näyttö Umarexin "kodinturva-aseita" kaupanneiden tahallisuudesta puuttui
Tulli tutki Umarex-valmistajan ilma-aseita kaupanneita yrityksiä, moni esitutkinnoista on päätetty lopettaa. Lisäksi yksityishenkilö on pyytänyt korkeimmalta oikeudelta valituslupaa aseita koskevasta viranomaislinjauksesta.
Itse pidän tätä vain luonnollisena poistumana.
YliKoo
Greatest Leader
Vaalit lähestyvät, ja katuväkivallan merkitystä täytyy liudentaa kaikin keinoin. Tällä kertaa oikein Hesarin Tiede-osiossa.
HS Tieteen, Tiede-lehden ja Tiede Luonto -lehden koti
Niin sanotun herkistymisteorian ajatus on yksinkertainen: kun väkivalta vähenee, herkistymme tunnistamaan yhä lievemmät loukkaukset väkivaltana. KUVA: KIMMO TASKINEN / HS
TILAAJILLE
Tanja Vasama HS
2:00 | Päivitetty 8:00
SOSIOLOGI Émile Durkheim esitti 1890-luvulla ajatuskokeen. Kuvitellaan luostari, jota asuttavat pyhimykset. Olisiko tällaisessa esimerkillisessä yhteisössä rikoksia?
Durkheimin mukaan olisi.
Varsinaisia rikoksia ei tunnettaisi, mutta pyhimysten yhteisö mukauttaisi käsityksiään ja rikoksille tehtäisiin tilaa.
”Tavalliselle ihmiselle vähäpätöisiltä vaikuttavat viat herättäisivät samanlaista paheksuntaa kuin normaalit rikokset tavallisessa omatunnossa. Jos yhteisöllä on valta tuomita ja rangaista, se määrittelee tällaiset teot rikollisiksi ja käsittelee niitä sellaisina”, nykyaikaisen sosiologian perustajiin kuuluva Durkheim kirjoitti vuonna 1895.
DURKHEIMIN ajatukset ovat 2020-luvulla yllättävän ajankohtaisia.
Niiden pohjalta muodostui niin sanottu herkistymisteoria. Sen väite on yksinkertaistetusti tämä: kun väkivalta vähenee, herkistymme tunnistamaan yhä lievemmät loukkaukset väkivaltana.
”Vuonna 1960 Websterin sanakirja määritteli ’aggression’ ’provosoimattomaksi hyökkäykseksi tai invaasioksi’”, yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston tutkijat kirjoittivat arvostetussa Science-tiedelehdessä vuonna 2018.
Nykyisin käsityksemme aggressiosta on heidän mukaansa paljon laveampi. Hyökkäävänä ja vihamielisenä tekona voidaan pitää esimerkiksi sitä, että ihmiseltä tiedustellaan, mistä tämä on kotoisin.
Myös riittämätöntä katsekontaktia saatetaan pitää aggressiona, tutkijat mainitsevat.
”Väkivallan käsitteen ala on pitkällä kestolla laajentunut kattamaan aiempaa lievempiä tekoja, kun yleinen elintaso, elinajanodote ja turvallisuus on yhteiskunnassa kohentunut”, hän sanoo.
Herkistyminen kohdistuu väkivallan kirjon ”alarajalle”. Usein kyse on epämiellyttäväksi koetusta puheesta tai uhkaaviksi tulkittavista tilanteista, jolloin ollaan rikollisen toiminnan ja tavallisen riidan tai muun konfliktitilanteen rajalla.
Kivivuori tarkasteli herkistymishypoteesia Crime and Justice -tiedelehden artikkelissa vuonna 2014. Hän vertasi henkirikosten määriä henkirikosten yritysten, lievien pahoinpitelyjen ja muiden ei-kuolemaan johtaneiden väkivaltatapausten määriin.
Samaan aikaan kun henkirikokset vähenivät Suomessa, lievempien väkivaltarikosten määrä ja alttius ilmoittaa niistä poliisille lisääntyivät huomattavasti.
Lisäksi uhan kokeminen lisääntyi kyselytutkimuksissa samalla, kun vamman aiheuttanut väkivalta pysyi vakaana.
”Suomi näyttää kokeneen selkeän herkkyyden muutoksen 1990-luvun alusta lähtien”, Kivivuori toteaa.
Hän kuitenkin huomauttaa, että näyttö on toistaiseksi epäsuoraa.
KUVA: KIMMO TASKINEN / HS
HAITALLISEN käytöksen tunnistamisessa on tapahtunut kulttuurinen muutos, arvioi myös Helsingin yliopiston sosiologian professori Eeva Luhtakallio.
”Jos mietitään esimerkiksi sitä, miten nuorten tyttöjen kohtaamaan seksuaaliseen häirintään suhtauduttiin 1990-luvulla ja miten siihen suhtaudutaan nykyään, on tapahtunut vallankumous”, hän sanoo.
Kyse ei ole siitä, että seksuaalinen häirintä olisi lisääntynyt räjähdysmäisesti, vaikka se on internetin ja sosiaalisen median aikakaudella ottanut myös uusia muotoja.
”Suuri muutos on siinä, että seksuaalinen häirintä ymmärretään paljon laajemmin vahingolliseksi asiaksi. Kirjo on valtavasti laajempi, ja siihen on tullut mukaan paljon sellaista käytöstä, mikä meni vielä 20 vuotta sitten läpi huumorilla ja ’läpällä’”, Luhtakallio sanoo.
Tapauksia, joita nykyään pidetään ilmiselvästi häirintänä tai jopa raiskauksina, ei 1990-luvulla tullut hänen mukaansa edes mieleen pitää rikoksina.
AUSTRALIALAISEN Melbournen yliopiston psykologian professori Nick Haslam on tutkinut esimerkiksi hyväksikäytön, kiusaamisen ja ennakkoluulojen käsitteiden muuttumista.
Aiemmin hyväksikäytön ajateltiin olevan joko fyysistä tai seksuaalista, Haslam kirjoittaa Psychological Inquiry -tiedelehdessä.
Nyt hyväksikäyttö ymmärretään laajemmin: siihen lasketaan myös sanallinen ja henkinen kaltoinkohtelu, sekä lasten ollessa kyseessä heidän laiminlyöntinsä eli puutteellinen huolenpito.
SUOMESSA kansalaisten alttius ilmoittaa väkivaltaa poliisille voimistui 1980-luvulta 2000-luvun alkuun asti, Kivivuori sanoo. Sen jälkeen tilanne on pysynyt koko väestön tasolla vakaana.
Sen sijaan koulujen ja yritysten ilmoitusalttius poliisille lisääntyi 2000-luvun alun jälkeen.
Koulujen ilmoitusalttiuden kasvua voi selittää se, että vanhemmat haluavat tehdä esimerkiksi kiusaamisesta oikeustapauksia, eivätkä rehtorit halua saada syytteitä välinpitämättömästä suhtautumisesta, Kivivuori kirjoitti vuonna 2014.
Yrittäjät puolestaan saattavat raportoida tapauksia herkästi asiakkaiden lisääntyneiden odotusten vuoksi. Varkauksia on tosin tullut Nuorisorikollisuuskyselyn perusteella poliisin tietoon vähemmän vuoden 2012 jälkeen.
Nuorten väkivallasta ja vahingonteoista tuli poliisin tietoon vuonna 2020 kuitenkin suurempi osa kuin edellisessä Nuorisorikollisuuskyselyssä 2016.
KUVA: KIMMO TASKINEN / HS
HERKISTYMISTEORIA on vilahtanut viime aikojen keskusteluissa, jotka koskevat nuorisorikollisuutta.
Alaikäiset ovat tehneet tänä vuonna poikkeuksellisen paljon ryöstöjä eri puolilla Suomea, ja nuorten väkivaltarikollisuus on myös raaistunut. Rikokset kasaantuvat epätasaisesti tietyille alueille ja yhä voimakkaammin pienelle tekijäjoukolle, joka tekee entistä enemmän rikoksia.
Keskustelussa on esitetty ajatus, että kun rikoksia tekevien määrä on vähentynyt, pienen joukon teot huomioitaisiin nyt erityisesti.
Kriminologian professorin mukaan herkistymisteoria ei sovellu nuorten kokemiin ja tekemiin ryöstöihin tai katuväkivaltaan.
”Herkistymisessä on kyse väkivallan ja rikollisuuden ’lievästä alarajasta’, joka koskee epämääräisempää uhkailua tai suullisia konflikteja. Ryöstö on eri asia. Kaikissa kehittyneissä maissa ryöstö on kriminalisoitu teko, eikä sen rangaistavuudesta ole mitään erimielisyyttä”, Kivivuori sanoo.
”En näe ongelmaa ilmoitusalttiuden tai herkkyyden aiheuttamaksi.”
Sosiologian professori puolestaan tarkastelee nuorten lisääntyneitä rikoksia ennen kaikkea yhteiskunnan jyrkän kahtia jakautumisen valossa.
”Polarisaatio liittyy eriarvoistumiseen ja hyvinvointivaltion murenemiseen”, Luhtakallio sanoo.
Aluksi ryhmä tutki käsitteiden laajentumista neutraaleilla täplillä. He näyttivät koehenkilöille ensin sinisiä ja purppuranvärisiä täpliä. Sitten he vähensivät sinisten täplien määrää.
Osallistujat alkoivat nähdä purppuraisia täpliä sinisinä – jopa silloin, kun koehenkilöille kerrottiin, että sinisiä täpliä esiintyisi kokeen edetessä aiempaa vähemmän.
Ilmiö toistui kokeessa, jossa osallistujille näytettiin uhkaaviksi ja neutraaleiksi koettuja kasvoja. Kun uhkaavien kasvojen määrä kesken kokeen väheni, koehenkilöt alkoivat pitää osaa neutraaleista kasvoista uhkaavina.
Sama päti kokeeseen, jossa osallistujat arvioivat tieteellisten tutkimushankkeiden eettisyyttä. Kun epäeettisten hankkeiden määrä väheni kokeen edetessä, koehenkilöt alkoivat pitää harmittomiakin hankkeita epäeettisinä.
Tuloksilla voi olla vakavoittavia seurauksia, ryhmä kirjoittaa Science-lehdessä.
”Vaikka modernit yhteiskunnat ovat edistyneet poikkeuksellisella tavalla ratkaistessaan laajan kirjon sosiaalisia ongelmia köyhyydestä ja lukutaidottomuudesta väkivaltaan ja lapsikuolleisuuteen, enemmistö ihmisistä uskoo, että maailma menee huonompaan suuntaan.”
Luhtakallio on johtopäätösten suhteen varovaisempi.
”Tuollaiset kokeet eivät välttämättä lisää ymmärrystä siitä, miten kulttuurit muuttuvat”, hän sanoo.
VÄKIVALLALLE herkistymisestä on saatu jonkinlaista näyttöä. Osaamme tunnistaa haitallista käytöstä nykyään paremmin.
Mutta voimmeko herkistyä jopa liikaa? Jotkut ihmiset ovat sitä mieltä, että nykykulttuurissamme jo lähes kaikenlaista epämiellyttävänä koettua käytöstä voidaan pitää hyökkäävänä tai väkivaltaisena.
Herkistyminen ei ole lähtökohtaisesti joko ”hyvä” tai ”paha” asia, Kivivuori sanoo.
”Sitä voidaan pitää hyvänä asiana, jos haitallista käyttäytymistä voidaan ja kannattaa estää rikosoikeuden avulla. Voidaan hyvin ajatella, että seksuaalisen uhkaamisen ja kiusaamisen kohdalla herkistyminen ja määritelmien laajeneminen on perusteltua”, hän arvioi.
”Haittapuolena voi olla, jos herkistyminen levittää rikosoikeudellista sääntelyä alueille, jotka olisi niiden ehkäisyn kannalta parempi jättää muiden toimien varaan.”
Kivivuoren mielestä on järkevää tarkkailla, ettei ihan kaikkea epämiellyttävää toimintaa aleta kriminalisoida kulttuurisessa, saati oikeudellisessa mielessä.
Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että rikosten uhrien kokemukset tai ihmisten turvallisuushuolet ylipäätään voitaisiin ohittaa ja kuitata ne herkkyydeksi.
Turha kai mainita, että Taponen on linkannu tämän jutun saatteella, että nyt onkin vain ... ... ... tadaa - ilmoitusherkkyyden lisääntyminen!
HS Tieteen, Tiede-lehden ja Tiede Luonto -lehden koti
Niin sanotun herkistymisteorian ajatus on yksinkertainen: kun väkivalta vähenee, herkistymme tunnistamaan yhä lievemmät loukkaukset väkivaltana. KUVA: KIMMO TASKINEN / HS
Herkempiä väkivallalle
Tunnistamme nykyään seksuaalisen häirinnän kaltaista haitallista käytöstä paremmin. Kaikkea epämiellyttävää käytöstä ei kuitenkaan ole järkevää alkaa pitää väkivaltana.TILAAJILLE
Tanja Vasama HS
2:00 | Päivitetty 8:00
SOSIOLOGI Émile Durkheim esitti 1890-luvulla ajatuskokeen. Kuvitellaan luostari, jota asuttavat pyhimykset. Olisiko tällaisessa esimerkillisessä yhteisössä rikoksia?
Durkheimin mukaan olisi.
Varsinaisia rikoksia ei tunnettaisi, mutta pyhimysten yhteisö mukauttaisi käsityksiään ja rikoksille tehtäisiin tilaa.
”Tavalliselle ihmiselle vähäpätöisiltä vaikuttavat viat herättäisivät samanlaista paheksuntaa kuin normaalit rikokset tavallisessa omatunnossa. Jos yhteisöllä on valta tuomita ja rangaista, se määrittelee tällaiset teot rikollisiksi ja käsittelee niitä sellaisina”, nykyaikaisen sosiologian perustajiin kuuluva Durkheim kirjoitti vuonna 1895.
DURKHEIMIN ajatukset ovat 2020-luvulla yllättävän ajankohtaisia.
Niiden pohjalta muodostui niin sanottu herkistymisteoria. Sen väite on yksinkertaistetusti tämä: kun väkivalta vähenee, herkistymme tunnistamaan yhä lievemmät loukkaukset väkivaltana.
Herkistymistä ovat viime vuosina tutkineet niin kriminologit kuin psykologitkin – ja löytäneet tukea ajatukselle, että väkivallan ja haitallisen käytöksen käsitteet todella ovat laajentuneet.
”Vuonna 1960 Websterin sanakirja määritteli ’aggression’ ’provosoimattomaksi hyökkäykseksi tai invaasioksi’”, yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston tutkijat kirjoittivat arvostetussa Science-tiedelehdessä vuonna 2018.
Nykyisin käsityksemme aggressiosta on heidän mukaansa paljon laveampi. Hyökkäävänä ja vihamielisenä tekona voidaan pitää esimerkiksi sitä, että ihmiseltä tiedustellaan, mistä tämä on kotoisin.
Myös riittämätöntä katsekontaktia saatetaan pitää aggressiona, tutkijat mainitsevat.
VÄKIVALLAN suhteen näyttää tapahtuneen kulttuurista herkistymistä, arvioi Helsingin yliopiston kriminologian professori Janne Kivivuori.
”Väkivallan käsitteen ala on pitkällä kestolla laajentunut kattamaan aiempaa lievempiä tekoja, kun yleinen elintaso, elinajanodote ja turvallisuus on yhteiskunnassa kohentunut”, hän sanoo.
Herkistyminen kohdistuu väkivallan kirjon ”alarajalle”. Usein kyse on epämiellyttäväksi koetusta puheesta tai uhkaaviksi tulkittavista tilanteista, jolloin ollaan rikollisen toiminnan ja tavallisen riidan tai muun konfliktitilanteen rajalla.
Kivivuori tarkasteli herkistymishypoteesia Crime and Justice -tiedelehden artikkelissa vuonna 2014. Hän vertasi henkirikosten määriä henkirikosten yritysten, lievien pahoinpitelyjen ja muiden ei-kuolemaan johtaneiden väkivaltatapausten määriin.
Samaan aikaan kun henkirikokset vähenivät Suomessa, lievempien väkivaltarikosten määrä ja alttius ilmoittaa niistä poliisille lisääntyivät huomattavasti.
Lisäksi uhan kokeminen lisääntyi kyselytutkimuksissa samalla, kun vamman aiheuttanut väkivalta pysyi vakaana.
”Suomi näyttää kokeneen selkeän herkkyyden muutoksen 1990-luvun alusta lähtien”, Kivivuori toteaa.
Hän kuitenkin huomauttaa, että näyttö on toistaiseksi epäsuoraa.
KUVA: KIMMO TASKINEN / HS
HAITALLISEN käytöksen tunnistamisessa on tapahtunut kulttuurinen muutos, arvioi myös Helsingin yliopiston sosiologian professori Eeva Luhtakallio.
”Jos mietitään esimerkiksi sitä, miten nuorten tyttöjen kohtaamaan seksuaaliseen häirintään suhtauduttiin 1990-luvulla ja miten siihen suhtaudutaan nykyään, on tapahtunut vallankumous”, hän sanoo.
Kyse ei ole siitä, että seksuaalinen häirintä olisi lisääntynyt räjähdysmäisesti, vaikka se on internetin ja sosiaalisen median aikakaudella ottanut myös uusia muotoja.
”Suuri muutos on siinä, että seksuaalinen häirintä ymmärretään paljon laajemmin vahingolliseksi asiaksi. Kirjo on valtavasti laajempi, ja siihen on tullut mukaan paljon sellaista käytöstä, mikä meni vielä 20 vuotta sitten läpi huumorilla ja ’läpällä’”, Luhtakallio sanoo.
Tapauksia, joita nykyään pidetään ilmiselvästi häirintänä tai jopa raiskauksina, ei 1990-luvulla tullut hänen mukaansa edes mieleen pitää rikoksina.
AUSTRALIALAISEN Melbournen yliopiston psykologian professori Nick Haslam on tutkinut esimerkiksi hyväksikäytön, kiusaamisen ja ennakkoluulojen käsitteiden muuttumista.
Aiemmin hyväksikäytön ajateltiin olevan joko fyysistä tai seksuaalista, Haslam kirjoittaa Psychological Inquiry -tiedelehdessä.
Nyt hyväksikäyttö ymmärretään laajemmin: siihen lasketaan myös sanallinen ja henkinen kaltoinkohtelu, sekä lasten ollessa kyseessä heidän laiminlyöntinsä eli puutteellinen huolenpito.
SUOMESSA kansalaisten alttius ilmoittaa väkivaltaa poliisille voimistui 1980-luvulta 2000-luvun alkuun asti, Kivivuori sanoo. Sen jälkeen tilanne on pysynyt koko väestön tasolla vakaana.
Sen sijaan koulujen ja yritysten ilmoitusalttius poliisille lisääntyi 2000-luvun alun jälkeen.
Koulujen ilmoitusalttiuden kasvua voi selittää se, että vanhemmat haluavat tehdä esimerkiksi kiusaamisesta oikeustapauksia, eivätkä rehtorit halua saada syytteitä välinpitämättömästä suhtautumisesta, Kivivuori kirjoitti vuonna 2014.
Yrittäjät puolestaan saattavat raportoida tapauksia herkästi asiakkaiden lisääntyneiden odotusten vuoksi. Varkauksia on tosin tullut Nuorisorikollisuuskyselyn perusteella poliisin tietoon vähemmän vuoden 2012 jälkeen.
Nuorten väkivallasta ja vahingonteoista tuli poliisin tietoon vuonna 2020 kuitenkin suurempi osa kuin edellisessä Nuorisorikollisuuskyselyssä 2016.
KUVA: KIMMO TASKINEN / HS
HERKISTYMISTEORIA on vilahtanut viime aikojen keskusteluissa, jotka koskevat nuorisorikollisuutta.
Alaikäiset ovat tehneet tänä vuonna poikkeuksellisen paljon ryöstöjä eri puolilla Suomea, ja nuorten väkivaltarikollisuus on myös raaistunut. Rikokset kasaantuvat epätasaisesti tietyille alueille ja yhä voimakkaammin pienelle tekijäjoukolle, joka tekee entistä enemmän rikoksia.
Keskustelussa on esitetty ajatus, että kun rikoksia tekevien määrä on vähentynyt, pienen joukon teot huomioitaisiin nyt erityisesti.
Kriminologian professorin mukaan herkistymisteoria ei sovellu nuorten kokemiin ja tekemiin ryöstöihin tai katuväkivaltaan.
”Herkistymisessä on kyse väkivallan ja rikollisuuden ’lievästä alarajasta’, joka koskee epämääräisempää uhkailua tai suullisia konflikteja. Ryöstö on eri asia. Kaikissa kehittyneissä maissa ryöstö on kriminalisoitu teko, eikä sen rangaistavuudesta ole mitään erimielisyyttä”, Kivivuori sanoo.
”En näe ongelmaa ilmoitusalttiuden tai herkkyyden aiheuttamaksi.”
Sosiologian professori puolestaan tarkastelee nuorten lisääntyneitä rikoksia ennen kaikkea yhteiskunnan jyrkän kahtia jakautumisen valossa.
”Polarisaatio liittyy eriarvoistumiseen ja hyvinvointivaltion murenemiseen”, Luhtakallio sanoo.
HARVARDIN yliopiston tutkijat ovat saaneet kokeissa näyttöä siitä, että ihmisillä on taipumus laajentaa uhan tulkintaa, kun uhka vähenee.
Aluksi ryhmä tutki käsitteiden laajentumista neutraaleilla täplillä. He näyttivät koehenkilöille ensin sinisiä ja purppuranvärisiä täpliä. Sitten he vähensivät sinisten täplien määrää.
Osallistujat alkoivat nähdä purppuraisia täpliä sinisinä – jopa silloin, kun koehenkilöille kerrottiin, että sinisiä täpliä esiintyisi kokeen edetessä aiempaa vähemmän.
Ilmiö toistui kokeessa, jossa osallistujille näytettiin uhkaaviksi ja neutraaleiksi koettuja kasvoja. Kun uhkaavien kasvojen määrä kesken kokeen väheni, koehenkilöt alkoivat pitää osaa neutraaleista kasvoista uhkaavina.
Sama päti kokeeseen, jossa osallistujat arvioivat tieteellisten tutkimushankkeiden eettisyyttä. Kun epäeettisten hankkeiden määrä väheni kokeen edetessä, koehenkilöt alkoivat pitää harmittomiakin hankkeita epäeettisinä.
Tuloksilla voi olla vakavoittavia seurauksia, ryhmä kirjoittaa Science-lehdessä.
”Vaikka modernit yhteiskunnat ovat edistyneet poikkeuksellisella tavalla ratkaistessaan laajan kirjon sosiaalisia ongelmia köyhyydestä ja lukutaidottomuudesta väkivaltaan ja lapsikuolleisuuteen, enemmistö ihmisistä uskoo, että maailma menee huonompaan suuntaan.”
Luhtakallio on johtopäätösten suhteen varovaisempi.
”Tuollaiset kokeet eivät välttämättä lisää ymmärrystä siitä, miten kulttuurit muuttuvat”, hän sanoo.
VÄKIVALLALLE herkistymisestä on saatu jonkinlaista näyttöä. Osaamme tunnistaa haitallista käytöstä nykyään paremmin.
Mutta voimmeko herkistyä jopa liikaa? Jotkut ihmiset ovat sitä mieltä, että nykykulttuurissamme jo lähes kaikenlaista epämiellyttävänä koettua käytöstä voidaan pitää hyökkäävänä tai väkivaltaisena.
Herkistyminen ei ole lähtökohtaisesti joko ”hyvä” tai ”paha” asia, Kivivuori sanoo.
”Sitä voidaan pitää hyvänä asiana, jos haitallista käyttäytymistä voidaan ja kannattaa estää rikosoikeuden avulla. Voidaan hyvin ajatella, että seksuaalisen uhkaamisen ja kiusaamisen kohdalla herkistyminen ja määritelmien laajeneminen on perusteltua”, hän arvioi.
”Haittapuolena voi olla, jos herkistyminen levittää rikosoikeudellista sääntelyä alueille, jotka olisi niiden ehkäisyn kannalta parempi jättää muiden toimien varaan.”
Kivivuoren mielestä on järkevää tarkkailla, ettei ihan kaikkea epämiellyttävää toimintaa aleta kriminalisoida kulttuurisessa, saati oikeudellisessa mielessä.
Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että rikosten uhrien kokemukset tai ihmisten turvallisuushuolet ylipäätään voitaisiin ohittaa ja kuitata ne herkkyydeksi.
Turha kai mainita, että Taponen on linkannu tämän jutun saatteella, että nyt onkin vain ... ... ... tadaa - ilmoitusherkkyyden lisääntyminen!
skärdis
Greatest Leader
Nythän ei kukaan poistunut - paitsi Honda, jonka ajelut taisi olla tuossa.
en tiedä miltä vuodelta tuo on ja missä sattunut mutta luulen että jos honda karkaa käsistä kahden markan vauhdeissa ja menee katon kautta ympäri niin ainakin pahoja vammoja tulee.
Viimeksi muokattu:
Norppa
Eversti
Siisti Civic. Evolution-mallia, jossa vain vahvimmat ja fiksuimmat selviytyy.
Illalla katselin kun autoilija raivosi puhelin korvalla liikenteenjakajalle autonsa keulan rikkomisesta. Katolla 10cm lunta, ikkunatkin pääosin lumessa ja jäässä, ne vähät avoimet ikkunat huurussa kun painettu sisäkierto päällä. Ajovaloinakin käytetty varmaan karttavaloa. Oli pientä kielimuuria niin tarkkaa meriselitystä en ymmärtänyt, mutta tuskin oli kuskissa vikaa.
Itseäni ei tuolla liikenteessä pelota ajokelit tai eläimet, vaan toiset autoilijat. Ihminen on ihmiselle susi, vaikka oiskin sika.