Matti Saarelainen on turvallisuusasioiden pioneeri, joka uskoo faktoihin ja avoimeen puheeseen
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskusta kolme vuotta johtanut Matti Saarelainen palaa lokakuussa asiantuntijaksi Supoon.
Turvallisuuskeskusteluun liittyy usein paljon tunnetta. Matti Saarelainen neuvoo pitämään viileän järjen päässä, oli kyse sitten maahanmuutosta tai mistä tahansa. ”Faktat kertovat, että nyky-Suomessa pitäisi olla turvallisempaa kuin ennen.” (KUVA: PINJA SAARELA / HS)
Juha Riihimäki
Julkaistu: 27.9. 2:00
HUOMIO yllätti tutkija
Matti Saarelaisen. Ulkopoliittinen instituutti julkaisi 1992 hänen kirjansa
Muhammedin pitkä varjo. Teos käsitteli poliittisen islamin haastetta Länsi-Euroopalle.
”Ilmestymisen jälkeen siitä oli juttu Helsingin Sanomien toisella sivulla. Artikkelissa oli kaksi kuvaa, toisessa
Khomeini ja toisessa minä. Se oli aika rajua”, Saarelainen muistelee nyt.
Kyseessä saattoi olla ensimmäinen aiheesta tehty tutkimus. Suomessa tajuttiin, että poliittisen islamin kannattajia oli Euroopassa enemmän kuin suomalaisia. Vielä tuolloin siitä ei juuri puhuttu mediassa eikä se kiinnostanut poliittisia puolueita.
Saarelainen nosti siis varhain esille kysymyksiä, joista edelleen keskustellaan. Tällaisia ovat esimerkiksi sharia-lain tulkinnat, integroituminen yhteiskuntaan ja poliittiset kontaktit kotimaahan.
Pioneerityötä Saarelainen on jatkanut läpi uransa, joka alkoi 1980-luvulla Suojelupoliisissa.
YHTEISKUNNALLISISTA asioista Saarelainen kiinnostui lukiossa Polvijärvellä. Hän ahmi historian ja yhteiskuntatieteiden kirjoja ja kuului kouluneuvostoon.
Pohjois-Karjalassa maailman medioiden seuraaminen oli hankalaa, niinpä Saarelainen keskittyi Suomen sisäisiin asioihin. Kansainväliset suhteet tulivat mukaan, kun hän aloitti yhteiskuntatieteiden opiskelun Tampereen yliopistossa 1983.
Tätä ennen hän ehti jo hieman tutustua Suojelupoliisin työhön. ”Supo haki 80-luvun alussa Pohjois-Karjalaan edustajaa. Siihen olin tietenkin liian nuori, mutta minut otettiin Helsinkiin harjoitteluun.”
Yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistumisen jälkeen Saarelainen muutti Helsinkiin, jossa oli jo aloittanut Supossa apulaistarkastajana 1986. Välissä tehdyn Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprojektin ja kirjan jälkeen hän tarkasteli turvapaikkakysymystä ja väitteli Helsingissä 1996.
1990-LUVULLA Supossa tärkein työ liittyi terrorismin ja vastavakoilun torjumiseen, kertoo Saarelainen. Viranomaiset tiesivät terroriuhkista, mutta niistä ei vielä juuri puhuttu julkisuudessa.
Silloin oltiin monien uusien asioiden äärellä. ”Oli iso uutinen, kun yhtenä vuonna Suomeen tuli reilu kymmenen turvapaikanhakijakurdia. Viranomaiset miettivät, että onpa paljon, vaikka määrä oli naurettava. Olimme aika tottumattomia.”
Vuosituhannen taitteessa Saarelainen oli Ulkomaalaisviraston johtaja. Hän seurasi WTC-iskujen jälkeistä raportointia, vaikkei se vaikuttanut suoraan hänen työhönsä.
”Oli mielenkiintoista, miten iskut toteutettiin ja miten tiedonkulun aukkoja käytettiin hyväksi. Pian korostui sen tärkeys, että jollain viranomaisella on oltava kokonaiskuva asioista.”
Kolme vuotta myöhemmin tapahtui jotain, mikä vaikutti Saarelaiseen. Jouluna 2004 Intian valtameren maanjäristyksen synnyttämät tsunamit runtelivat muun muassa Thaimaata ja Sri Lankaa.
”Valtioneuvosto pyysi minua perustamaan Tilannekeskuksen eli organisaation, joka informoisi valtionjohtoa ympäri vuorokauden. Kriisi oli iso, eikä tuollaista projektia oltu tehty aiemmin. Tilannekeskus toimii edelleen ja on täyttänyt paikkansa”, Saarelainen sanoo.
KOLME vuotta sitten Saarelainen lähti mukaan työhön, jossa niin ikään luotiin aivan uutta. EU ehdotti Eurooppaan strategista osaamiskeskusta hybridiuhkien torjuntaan. Hybridi- eli yhdistelmäuhka tarkoittaa useiden eri menetelmien käyttämistä samanaikaisesti jonkin tavoitteen hyväksi. Usein se tavoite on toisten vahingoittaminen.
Suomi ilmoittautui, ja projektia vetämään ehdotettiin Saarelaista, jolla oli idea toimintamallista. Budjetti oli pieni, mutta suosio on yllättänyt.
”Kaikki lähti nollasta, mutta nyt toimintaa on 25 maassa. Vierailijoita on käynyt niin paljon, että laitos olisi pitänyt panna suoraan Sibelius-monumentin viereen”, Saarelainen sanoo ja nauraa.
LOKAKUUSSA Saarelainen palaa asiantuntijaksi Supoon. Hänestä on hienoa keskittyä taas itsensä kehittämiseen. ”Olen kuitenkin selvästi projekti-ihminen ja haluan työskennellä taustalla. Välillä minulle tuleekin vähän startup-yrittäjän fiilis: teen muutaman vuoden jotain täysillä ja jätän sen sitten seuraajalle.”
Saarelainen uskoo turvallisuusasioissa faktoihin ja avoimeen puheeseen, vaikeneminen vain lisää pelkoa. Ilman eri näkökulmien ymmärtämistä ei työstä selviä.
”Yritän tuoda mukaan osaamista monilta aloilta ja ihmisiltä, muualtakin kuin suoraan organisaation sisältä. Olen vakuuttunut motivoituneiden verkostojen voimasta.”
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskusta kolme vuotta johtanut Matti Saarelainen palaa lokakuussa asiantuntijaksi Supoon.
www.hs.fi
www.mtvuutiset.fi
