En ymmärrä tätä ajatusmallia ollenkaan.
On siis OK hyväksyä rötöstelevien maahantunkeutujajenginuorten toiminta ja rajoittaa omaa tai lasten elämää heidän asettamien sääntöjen mukaan? En itse osta lapsilleni viidensadan lenkkareita, mutta jos minulla olisi siihen varaa ja halua, minun tulisi voida toimia niin. Julkisilla kulkuneuvoilla kulkeminen pitäisi myös olla lähtökohtaisesti turvallista, kuten se on ollut tähänkin saakka. Jos mennään Merten sheriffin ajatusmallin mukaisesti, tyttöjen pitäisi alkaa kulkea hunnutettuina ja miessukulaisen saattamana, etteivät joudu raiskauksen uhreiksi.
Ymmärrän toki, että on olemassa realiteetteja: maahanmuuttajien rötöstely jo alkaa rajoittaa normaalien ihmisten elämää varsinkin pääkaupunkiseudulla. Jos asuisin siellä, ehkä itsekin kuskaisin lapset autolla harrastuksiin. Oikea ratkaisu on kuitenkin puuttua ongelman juurisyyhyn: haittamaahanmuuttoa on vähennettävä ja siihen kiinteästi liittyvien rikoksien rangaistuksia on kovennettava tuntuvasti.
Mitä yhteiskunnan eriarvoistumiseen ja viidensadan lenkkareihin tulee, Suomi on harvinaisen tasa-arvoinen yhteiskunta: töitä tekemättäkin pystyy elämään suhteellisen ihmisarvoista elämää. Näin ei taida olla pohjoismaiden ulkopuolella missään muualla maailmassa. Kuka on se taho, mikä määrittää lapsille sopivien vaatteiden arvon? Miksi ei pitäisi sallia muotivaatteita kekaroille? Omat lapseni eivät ole olleet sellaisia vaillakaan, mutta jos nyt sattuisivat olemaan ja minusta tuntuisi siltä että minulla on varaa sellaiset ostaa, niin ostaisin. Koskaan ei tulla pääsemään siihen, että juoppo, sohvan pohjalla piereskelevä Tane, joka ei edes yritä tehdä mitään perheensä elinoloja parantaakseen, saisi saman elintason, kuin ylitöitä painava, reipas, vanhempi ahtaaja tai vaativaa asiantuntijatyötä tekevä mittariville. Vaikka Suomessa elää joku kumma harhakuvitelma siitä, että kaikkien pitäisi nauttia samaa elintasoa, näin ei kuitenkaan käytännössä tule koskaan olemaan. Eikä niin tule mielestäni ollakaan. Työnteosta pitää saada tuntuva palkkio laiskotteluun ja loisimiseen nähden, yrittämisen ja opiskelun tulee kannattaa. Siksi tulee myös hyväksyä se, että toisilla lapsilla saattaa olla kalliit kengät ja takki, toisilla ei. Heidän, joilla on varaa ja halua vaatettaa lapsensa kalliisti, tulee voida tehdä niin ja yhteiskunnan tulee tätä suojella.
