Kuinka lukutaito pelastetaan?
Kaikki suomalaisnuoret eivät enää osaa lukea. Tutkijan mukaan lukutaidon eriytyminen vaatii nopeita poliittisia toimia. Ratkaisuja etsitään koululuokissa jo nyt.
KOTIMAA 4.5.2023
Suomessa on maailman parhaiten lukevat 15–16-vuotiaat koululaiset.
Näin kertoi ensimmäinen nuorten lukutaitoa mitannut Pisa-tutkimus vuosituhannen alussa.
Reilu vuosikymmen myöhemmin alkoi ilmaantua merkkejä siitä, että nuorten lukutaito rapistuu. Käyrä sojotti jyrkästi alaspäin, lukutaidon taso näytti heikkenevän vuosi vuodelta.
Tuoreimmassa Pisa-tutkimuksessa Suomi on pudonnut kuudennelle sijalle. Ohi ovat kirineet Viro ja monet Aasian maat.
Tulokset hätkähdyttivät laajasti.
Peruskoulun päättävistä suomalaisnuorista lähes 14 prosentilla on niin heikko lukutaito, ettei se riitä arjen tilanteista selviämiseen.
Tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot lukemisessa ovat läntisten OECD-maiden suurimmat.
Perhetausta näyttää iskeneen ensimmäisen kerran selvän kiilan heikommin ja paremmin lukevien oppilaiden väliin myös Suomessa.
Huippulukijoiden määrä on vähentynyt.
Uusin Pisa-tutkimus on julkaistu 2019, ennen koronapandemiaa. Pelkona on, että luku- ja kirjoitustaito
jakaa suomalaiset nuoret tulevaisuudessa yhä syvemmin eri kasteihin.
Ad
Lauri Ståhlberg työskenteli 2010-luvulla luokanopettajana itähelsinkiläisessä alakoulussa ja erityisopettajana Kirkkonummella.
Niinä vuosina hän kiinnostui lukutaidon arvioinnista. Hän jätti opettajan työnsä ja alkoi kehittää digitaalista lukutaitoa mittaavaa testiä, Lukuseulaa. Sitä käyttää vuosittain jo noin 50 000 lasta.
Pisa-tutkimuksessa arvioidaan lukutaitoa nuorten kykynä etsiä, arvioida ja soveltaa tietoa arkielämän ja tulevaisuuden tarpeisiin. Lukuseula mittaa enemmän peruslukutaitoa eli lukemisen sujuvuutta ja tekstin ymmärtämistä.
Opettaja teettää oppilailla testin. Sen avulla hän saa paremman käsityksen oppilaiden lukunopeudesta, sanavarastosta, päättelykyvystä, tiivistämisen taidosta ja kyvystä hahmottaa tekstirakenteita.
Erityistä Lukuseulassa on se, että se tuo tarkasti esiin mahdolliset lukemisen pulmat. Sillä saa nopeasti kopin heikoimmista lukijoista.
Tuloksista opettaja näkee heti, mihin yksittäisen oppilaan lukutaito sijoittuu suhteessa esimerkiksi kahteentuhanteen samaan aikaan testin tehneeseen oppilaaseen.
”Eriytymiskehitys on selvästi havaittavissa”, Ståhlberg sanoo.
Joissain kouluissa esimerkiksi toisella luokalla heikkoja tuloksia voi olla jopa puolella arvioiduista. Toisissa kouluissa yhdenkään toisluokkalaisen oppilaan tulokset eivät ole heikolla tasolla.
Heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut selvästi, ja tulokset ovat eriytyneitä. Vuonna 2009 koulunsa päättäviä heikkoja lukijoita oli 8,1 prosenttia ja vuonna 2018 jo 13,5 prosenttia. Se on huolestuttavaa, Ståhlberg sanoo.
Hän on tätä nykyä Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija.
Väitöskirjan aihe liittyy peruskoululaisten lukutaitoon.