Romanien osuus vangeista lisääntynyt Romaninuorten huumeidenkäyttö huolestuttaa
Nykänen Harri
5.10.1997 3:00
HARRI NYKÄNEN Romanien määrä vankiloissa on lisääntynyt noin viidenneksellä vuodesta 1992, vaikka kokonaisvankiluku on samaan aikaan laskenut lähes 20 prosenttia. Romaneja oli vankiloissa syyskuun lopussa 142, kun heitä 1992 oli 121.
Kokonaisvankimäärä on hieman alle 2900. Valtaväestöön verrattuna romaneilla on vankilassa monikymmenkertainen yliedustus.
Romaninaisten osuus kaikista naisvangeista on vielä huomattavasti suurempi. Romaninaisia on naisvangeista kymmenisen prosenttia. Naisvankeja on kaikkiaan noin 140.
Helsingin Sanomien tekemässä edellisessä selvityksessä romanivankien määriä vertailtiin 1969 tehtyyn laajan tutkimukseen. Tuolloin romaneja oli vankiloissa 124.
Helsingin Sanomien tiedot perustuvat suoraan vankiloista saatuihin päiväkohtaisiin vankilukuihin.
Määrät vaihtelevat huomattavasti eri vankiloissa. Romanien suosimissa vankiloissa, kuten Pelsossa tai Pohjois-Karjalan lääninvankilassa, heimolaisia on jopa yli kymmenen prosenttia kokonaisvankimäärästä.
Valtaosa romanivangeista on uusijoita, eli heidät on tuomittu useamman kuin yhden kerran. Tuomio on tullut pääosin omaisuusrikoksista, mutta myös väkivaltarikoksista tuomittuja on useita. Naiset on tuomittu lähinnä varkauksista ja petoksista.
Uutta ovat huumerikoksista tuomitut romanit, joiden joukossa on myös huumeiden käyttäjiä. Huumerikoksiin syyllistyneet ovat yleensä nuoria.
Sukulaiset eivät hylkää romanivankia Vuonna 1970 tehty väestönlaskenta on viimeinen kattava selvitys, jossa saatiin tietoa etnisistä vähemmistöistä. Sen jälkeen voimaan tuli laki, joka kielsi rotuun perustuvan tilastonpidon. Sittemmin tehdyt tutkimukset ovat koskeneet yleensä jotakin osa-aluetta, kuten romanien koulutustasoa, asumista jne. Lisäksi on tehty joitakin läänikohtaisia selvityksiä. Yhteiskunnan hyvä työllisyystilanne tai rankka työttömyys ei näytä paljonkaan vaikuttavan tilastoihin. Myös vankimäärä näyttää pysyneen lähes samana myös työvoimapulan vuosina. Myöskään asumistason muutos ei näytä heijastuvan ongelmiin. Romanivankien parissa vuosia vankityötä tehnyt Henry Nyman Romano Missionista uskoo, että romanien muuttoliike Ruotsista Suomeen ja romanimäärän kasvu selittävät ainakin osin sen, miksi romanivankien määrä on lisääntynyt. Lisäksi hän arvelee, että vankiloita kiertää pääosin sama ryhmä vuodesta toiseen. "Mutta yksikin vanki on liikaa." Nyman on erityisen huolestunut huumeisiin sotkeutuneista romaninuorista. Huumeet ovat yhä melko uusi asia romanien keskuudessa. Ilmiö heijastuu myös rikoslukuihin. Nyman onkin ollut mukana tekemässä huumeiden vastaista työtä romaninuorten parissa. Nymanin mukaan romanikulttuuri ei hyväksy rikosta, kohdistui se valkolaiseen tai heimolaiseen. "Teko tuomitaan, mutta ihmistä ei." Romanit eivät kuitenkaan hylkää rikokseen sortunutta sukulaistaan, vaan häntä käydään tapaamassa säännöllisesti vankilassa. Nyman muistuttaa, että romanit eivät ole yhteiskunnallisen muutoksen ulkopuolella. Henkinen pahoinvointi koskee myös heitä. Nymanin mukaan oikeaan romanikulttuurin ei kuulu rikosten tai väkivallan ihannointi tai röyhkeä käyttäytyminen. Nuorten käytöksestä kannetaankin huolta. "Me olemme perustaneet epävirallisen vanhojen miesten neuvoston, joka tarvittaessa nuhtelee nuoria ja myös heidän vanhempiaan." Nyman itse näkee, että romanien piirissä on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä. "Koulutustaso on noussut selvästi. Nyt on jo romanitaustaisia maistereita, varatuomareita, teologeja. Myös ylioppilaiden määrä on lisääntynyt."
www.helsinginuutiset.fi
