Suomen sisäinen turvallisuus


Miestä epäillään kahden poliisin murhan yrityksestä Kärsämäellä​

Poliisi epäilee, että vuonna 1973 syntynyt mies yritti murhata kaksi poliisia hotellin pihalla Kärsämäellä.


Syyttäjälaitoksen tiedotteen mukaan ampumiseen johtanut tilanne sai alkunsa ilmoituksesta, jonka mukaan eräällä parkkipaikalla oli ojaan valunut auto.

Tiedotteen mukaan poliisipartio kohtasi paikan päällä aseistautuneen henkilön, joka ei totellut käskytystä tai luopunut aseesta.

Syyttäjän mukaan poliisi ampui miestä jalkaan.
Liekkö ollut kantasuomalainen hetero mies kun oli noin vaarallinen...
 
Ihmeellisesti kirjoitetaan rikoksista ja muusta moitittavasta käytöksestä joka ei kiinnostaisi suurta yleisöä millään tavalla. "Joensuun poliisilaitoksen tutkintasihteeri erotettiin koska ei ikinä saapunut työpaikalle" ei olisi kummoinenkaan uutinen.

Mutta kun juttuihin yhdistetään Vornanen, niin saadaan lööppi ja klikkijuttu. Eikä siinä mitään; lehden täytyy saada tuloja, mutta nämä jutut yhdistyvät Vornaseen, ja kohta muistetaan vain hääjuhlassa takapuolen puristelu, ja kylläpäs se Vornanen ehtii...

Tämä sama ilmiö toki liittyy kaikkiin julkisuudesta tuttuihin henkilöihin; yhdistämällä jollakin aasinsillalla henkilö johonkin tapaukseen joka ei liity henkilöön mitenkään, voidaan luoda muistijälki että tällä henkilöllä olisi jotain tekemistä tapauksen kanssa.
 

Hallitusneuvos Olli Soraiselle syyte törkeästä lahjuksen ottamisesta​



……………..

Tällä kertaa epäilys kohdistuu Työ-ja elinkeinoministeriön hallitusneuvokseen eli korkeampaa astetta virkamieskunnassa.
 

Suomessa ei ole koskaan tehty niin vähän henkirikoksia kuin nyt, mutta yksi piirre ei muutu: eniten surmataan teräaseella​


……………….

Henkirikosten määrä on jutun mukaan kääntynyt Suomessa selvään laskuun mikä on tietysti hyvä asia.
Tätä olen kuitenkin usein miettinyt, että moniko henrikoksen yrityksen uhri pelastuu nykyään jo varsin hyvän ja hyvinkin tasokkaan ensihoidon ansiosta?

Siinä missä esim. vielä 1980-luvulla ja varmasti vielä 1990-luvun alussa sairaankuljetus oli käsittääkseni juuri ”kuljetusta” eli ambulanssi tuli paikalle ja kuljetti potilaan hoitoon sairaalaan niin nykyäänhän paikalle tulee jo hyvinkin tasokas sairaankuljetus/ensihoito/ensihoito lääkäri, Medeheli yms. ja siinä missä aikaisempina vuosikymmeninä potilas olisi menehtynyt saamiinsa vammoihin niin nykyään potilas pystytään hyvinkin usein pelastamaan jo paikan päällä.

Ja nykyäänhän melkeinpä kaikilla matka/älypuhelimet niin apua saadaan hälytettyä paikalle myöskin nopeammin ja vaikka ensihoito ei olisi vielä paikalla niin hätäkeskuspäivystäjä osannee neuvoa paikalla oleville henkeä pelastavaa ensiapua. Oliko näin aikaisempina vuosikymmeninä?

Ja tällöinhän henrikos ”jää” yrityksen asteelle (murhan/tapon yritys) tai onkohan joissain tapauksissa törkeän pahoinpitelynkin asteelle?
Tai esim: väkivaltaisen ryöstön kohteelle törkeä ryöstö & törkeä pah.pit., mutta uhrin henki pystytään pelastamaan.

Samassa jutussa tilasto viime vuodelta:
”Henkirikoksen yrityksiä tuli poliisin tietoon 355.”

Eli onko raaistunut väkivaltarikollisuus paljoakaan laskenut, mutta parantuneen ensihoidon ansiosta henkirikosten määrä on saatu laskemaan?
Kun ilmeisesti eri asteisten pahoinpitelyjen ja ryöstöjen määrä on kuitenkin nousu suunnassa?

Ja se mikä aikaisemmin olisi ollut henkirikos niin raaistunut väkivaltarikollisuus onkin henkirikoksen yritys tilastossa? Niin paljonko näissä tilastoissa on tapahtunut muutosta vai onko merkittävästi juuri ollenkaan?
 
Viimeksi muokattu:

Suomessa ei ole koskaan tehty niin vähän henkirikoksia kuin nyt, mutta yksi piirre ei muutu: eniten surmataan teräaseella​


……………….

Henkirikosten määrä on jutun mukaan kääntynyt Suomessa selvään laskuun mikä on tietysti hyvä asia.
Tätä olen kuitenkin usein miettinyt, että moniko henrikoksen yrityksen uhri pelastuu nykyään jo varsin hyvän ja hyvinkin tasokkaan ensihoidon ansiosta?

Siinä missä esim. vielä 1980-luvulla ja varmasti vielä 1990-luvun alussa sairaankuljetus oli käsittääkseni juuri ”kuljetusta” eli ambulanssi tuli paikalle ja kuljetti potilaan hoitoon sairaalaan niin nykyäänhän paikalle tulee jo hyvinkin tasokas sairaankuljetus/ensihoito/ensihoito lääkäri, Medeheli yms. ja siinä missä aikaisempina vuosikymmeninä potilas olisi menehtynyt saamiinsa vammoihin niin nykyään potilas pystytään hyvinkin usein pelastamaan jo paikan päällä.

Ja nykyäänhän melkeinpä kaikilla matka/älypuhelimet niin apua saadaan hälytettyä paikalle myöskin nopeammin ja vaikka ensihoito ei olisi vielä paikalla niin hätäkeskuspäivystäjä osannee neuvoa paikalla oleville henkeä pelastavaa ensiapua. Oliko näin aikaisempina vuosikymmeninä?

Ja tällöinhän henrikos ”jää” yrityksen asteelle (murhan/tapon yritys) tai onkohan joissain tapauksissa törkeän pahoinpitelynkin asteelle?
Tai esim: väkivaltaisen ryöstön kohteelle törkeä ryöstö & törkeä pah.pit., mutta uhrin henki pystytään pelastamaan.

Samassa jutussa tilasto viime vuodelta:
”Henkirikoksen yrityksiä tuli poliisin tietoon 355.”

Eli onko raaistunut väkivaltarikollisuus paljoakaan laskenut, mutta parantuneen ensihoidon ansiosta henkirikosten määrä on saatu laskemaan?
Kun ilmeisesti eri asteisten pahoinpitelyjen ja ryöstöjen määrä on kuitenkin nousu suunnassa?

Ja se mikä aikaisemmin olisi ollut henkirikos niin raaistunut väkivaltarikollisuus onkin henkirikoksen yritys tilastossa? Niin paljonko näissä tilastoissa on tapahtunut muutosta vai onko merkittävästi juuri ollenkaan?
Varmaan näinkin eli kyse on tilastoharhasta ja lain tullinnasta. Tilastoa voisi korjata jos verrattaisiin juuri henkirikoksia sekä näiden yrityksiä. Onko yritykset lisääntyneet.
 
Ja muutenkaan huonon yrityksen ei pitäisi voida aiheuttaa tilastovääristymää. Voihan olla että esim jossain väestöryhmässä on paljon kokeneita aseenkäyttäjiä jotka osuvat paremmin, kun toisessa porukassa on tappamisen tarkoitus mutta ammutaan ohi. Noin esimerkiksi. Tai toinen ampuu haulikolla ja toinen piekkarilla.

Eli ei pitäisi tilastoida pelkkiä onnistumisia vaan myös yritykset.
 
Eli ei pitäisi tilastoida pelkkiä onnistumisia vaan myös yritykset.
Vanha kysymys on myös tutkintanimikkeeseen tai tuomittavaan rikokseenkin liittyen itse teon ja sen ulkopuoliset seikat.

Jos Helsingissä lyö puukolla toista vatsaan ja identtiset kaksoset tekevät täysin saman iskun Inarissa niin miten tulkitaan?

Hesassa uhri saadan hoitoon kymmenessä minuutissa ja hän selviää. Tutkitaanko ja tuomitaanko "vain" törkeänä pahoinpitelynä. Kutn taas Inarissa menee jo tunti siihen, että uhri saadaan edes autotien varteen ja siitä kolme tuntia Rovaniemelle leikkaussaliin. Uhri kuolee eli kyse on taposta.

Kaksi täysin samanlaista tekoa, mutta lopputulema on kovin erilainen.
 
Ja muutenkaan huonon yrityksen ei pitäisi voida aiheuttaa tilastovääristymää. Voihan olla että esim jossain väestöryhmässä on paljon kokeneita aseenkäyttäjiä jotka osuvat paremmin, kun toisessa porukassa on tappamisen tarkoitus mutta ammutaan ohi. Noin esimerkiksi. Tai toinen ampuu haulikolla ja toinen piekkarilla.

Eli ei pitäisi tilastoida pelkkiä onnistumisia vaan myös yritykset.
Sinne leikkimään -> https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__rpk/statfin_rpk_pxt_13gw.px/
 
Kiitoksia, mielenkiintoinen
 

Suomessa ei ole koskaan tehty niin vähän henkirikoksia kuin nyt, mutta yksi piirre ei muutu: eniten surmataan teräaseella​


……………….

Henkirikosten määrä on jutun mukaan kääntynyt Suomessa selvään laskuun mikä on tietysti hyvä asia.
Tätä olen kuitenkin usein miettinyt, että moniko henrikoksen yrityksen uhri pelastuu nykyään jo varsin hyvän ja hyvinkin tasokkaan ensihoidon ansiosta?

Siinä missä esim. vielä 1980-luvulla ja varmasti vielä 1990-luvun alussa sairaankuljetus oli käsittääkseni juuri ”kuljetusta” eli ambulanssi tuli paikalle ja kuljetti potilaan hoitoon sairaalaan niin nykyäänhän paikalle tulee jo hyvinkin tasokas sairaankuljetus/ensihoito/ensihoito lääkäri, Medeheli yms. ja siinä missä aikaisempina vuosikymmeninä potilas olisi menehtynyt saamiinsa vammoihin niin nykyään potilas pystytään hyvinkin usein pelastamaan jo paikan päällä.

Ja nykyäänhän melkeinpä kaikilla matka/älypuhelimet niin apua saadaan hälytettyä paikalle myöskin nopeammin ja vaikka ensihoito ei olisi vielä paikalla niin hätäkeskuspäivystäjä osannee neuvoa paikalla oleville henkeä pelastavaa ensiapua. Oliko näin aikaisempina vuosikymmeninä?

Ja tällöinhän henrikos ”jää” yrityksen asteelle (murhan/tapon yritys) tai onkohan joissain tapauksissa törkeän pahoinpitelynkin asteelle?
Tai esim: väkivaltaisen ryöstön kohteelle törkeä ryöstö & törkeä pah.pit., mutta uhrin henki pystytään pelastamaan.

Samassa jutussa tilasto viime vuodelta:
”Henkirikoksen yrityksiä tuli poliisin tietoon 355.”

Eli onko raaistunut väkivaltarikollisuus paljoakaan laskenut, mutta parantuneen ensihoidon ansiosta henkirikosten määrä on saatu laskemaan?
Kun ilmeisesti eri asteisten pahoinpitelyjen ja ryöstöjen määrä on kuitenkin nousu suunnassa?

Ja se mikä aikaisemmin olisi ollut henkirikos niin raaistunut väkivaltarikollisuus onkin henkirikoksen yritys tilastossa? Niin paljonko näissä tilastoissa on tapahtunut muutosta vai onko merkittävästi juuri ollenkaan?
Pohdinta on sinänsä oikeansuuntaista. Oma kutina kuitenkin on, ettei tilanne ole ehkä ensihoidon osalta muuttunut hirveästi viimeisen 10 vuoden aikana. Alueelisia eroja kehityksessä saattaa toki olla.
 
Naisen asunnosta oli muun muassa teoksia ja tauluja, joissa oli tietynlainen väkivaltateema, syyttäjä sanoo.

Naisella oli muun muassa Unabomberina tunnetun Theodore Kaczynskin manifesti sekä Pentti Linkolan kirjoituksia. Heidän edustamansa ekofasismi on ollut vaikuttimena muun muassa Pekka-Eric Auvisen ajattelussa sekä manifestissa.


Oliko teillä muuten tiedossa, että myös tällä Auvisella oli äärivihreys taustalla? En muista, että siitä olisi hirveästi rummutettu.
 
Oliko teillä muuten tiedossa, että myös tällä Auvisella oli äärivihreys taustalla? En muista, että siitä olisi hirveästi rummutettu.
Oli tiedossa itsellä. Kävi muutamassa sekunnissa ilmi kun katsoi sen julkaisemansa videon tuubista. Äärimmäinen ilmastoahdistus-tapaus.

Eipä sitä ole kyllä liiemmin esille nostettu mediassa. Epärelevantti asia ilmeiesti, toisin jos vaikka rasismia olisi puhunut, niin juttu olisi vieläkin ykkösuutinen.
 
Allaolevien järjestöjen ainakin jossakin määrin pyrkiessä laajentamaan toimintaansa myös Suomeen. Uutinen ainakin sivuaa sisäinen turvallisuuden lankaa.


 
Viimeksi muokattu:
Markkinalueita Pohjoismaissa verratessa, huumeista erityisesti amfetamiinin osalta. Suomi edelleen suhteessa kilpailuun hyvin otollista maaperää laajenevalle markkinavaltaukselle. Tuonkaltaista graafia uskoisin markkina-alueiden potentiaalia hahmottelevien kauppiaiden eteensä saavan.

Tämä tulee etenemään samaan tapaan kuin; "meillä ei ole katujengejä" -keskustelu. Ei ole, kunnes on. Olemattomuuden ja olemisen välinen aikajana. Saattaa toki olla olematon.
 
Sisäisen turvallisuuden kehitystä katsellessa, tilastointi äkkipäätään vaikuttaisi ns. normaalilta tavalta seurantaan ja arviointiin. Valitettavasti tämä on kuitenkin tehty hyvin haastavaksi kokonaisuutta arvioitaessa.

Ainakin mitä tulee kehitykseen ulkomaalaistaustaisten osuudessa tilastoihin. Tässä linkkinä vuosittain julkaistava RISE:n raportti. Tästä, ei millään osuudella ole luettavissa ulkomaalaistaustaisten ml. ulkomaalaisten kokonaisosuuden kehitystä tuomiossa. Harmillista.

 
Kun tässä nyt on puhuttu paljon ja paheksuvasti nuorten naisten vonkaamisesta, pitää herättää huoli nuorten miesten seksuaaliturvallisuudesta, kun siitä ei kukaan ole kiinnostunut. Vanhojen akkojen mielitekojen härskiys on vain voimaannuttavaa, vai miten se oli? 😎

Tähän on pakko kommentoida, et tädit ovat pahimmat. En oo silti kokenut tulleeni seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Tai jos oon niin sopii jatkossakin.
 
Back
Top