Pihkakoski
Ylipäällikkö
Tässä älyllisen ja fyysisen velttouden aikakaudessa. Moraliteettien ja kulttuurin jatkaessa rapautumistaan. On erittäin miellyttävää havaita, että selkärankaisiakin vielä löytyy.
Alla olevassa linkissä Kapteeni Lauri J. Mattila antaa kritiikkiä tasapuolisesti kaikille perässävedettäville, ml. maahanmuuttajat, muka-naiset, omaa etuaan muiden kustannuksella tavoittelevat jne.
Onneksi meillä on sananvapaus. Demokraattisen järjestelmän kulmakivi. Muutenhan tästä saattaisi ikäviä seurauksia olla tiedossa. Mielipiteenilmauksesta...
Kapteeni Lauri J. Mattila on huolissaan suomalaisten maanpuolustustahdosta. Kuva: Kimmo Räisänen
Kuuntele juttu
Essi Myllyoja HS
2:00
Lue tiivistelmä
Kapteeni Lauri J. Mattilan mielestä asepalvelus on liian helppo välttää Suomessa.
Mattila väittää, että varusmiespalvelusta vältellään tekaistuilla terveysongelmilla ja siviilipalvelukseen hakeudutaan muista kuin vakaumuksellisista syistä.
Näytä lisää
Asepalveluksen välttäminen on tehty Suomessa liian helpoksi ja ”vapaamatkustajat” tappavat myös muiden maanpuolustustahdon, väittää Kaartin jääkärirykmentin kapteeni Lauri J. Mattila.
Mattilan mukaan laillisia väyliä ”hyväksikäytetään” räikeästi varusmiespalveluksen välttämiseksi. Hänestä palveluksesta on esimerkiksi liian helppoa luistaa vetoamalla tekaistuihin terveysongelmiin.
Mattila paheksuu myös sitä, että siviilipalvelukseen hakeudutaan usein myös muista kuin vakaumuksellista syistä – esimerkiksi vain siksi, että ”sivari” sopii paremmin omaan elämäntilanteeseen. Reservistä eroavia Mattila taas moittii sotilasvalansa rikkomisesta.
Mattila kirjoittaa näkemyksistään Sotilasaikakauslehden viimeisimmässä numerossa (4/2024).
Mattila kertoo HS:lle, että kirjoitus perustuu hänen omiin havaintoihinsa. Hän on työskennellyt osastoesiupseerina Uudenmaan aluetoimistolla maanpuolustustyön ja kutsuntojen parissa.
”Minulla on ollut työni puolesta näköalapaikka aiheeseen.”
Sotilasaikakauslehden kirjoituksen lopussa on erillinen huomautus, että mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä edusta Puolustusvoimien virallista kantaa.
Asevelvollisuusikään tulevista juridisista miehistä kolmasosa ei käy armeijaa. Neljäsosa ei suorita mitään palvelusta.
Tämä on Mattilasta huolestuttavaa, etenkin nykyisessä maailmantilanteessa. Jos osa välttelee palvelusta, sillä on vaikutusta myös tunnollisesti palveluksensa suorittavien motivaatioon, hän uskoo.
”Jos yhdet menestyvät epärehellisin keinoin, madaltuu muiden kynnys toimia samoin. Ilmiö ei ole sen kummallisempi kuin veronkierron vaikutus yleiseen maksuhalukkuuteen.”
Kirjoituksessaan Mattila myös ihmettelee, miksi ahvenanmaalaiset eivät osallistu aseelliseen varusmiespalvelukseen vaan luottavat ”mannersuomalaisten vuotavan verta haluttomienkin puolesta”.
Mattilaa häiritsee myös se, että päihderiippuvaiset ja vakavista rikoksista tuomitut ”palkitaan” vapauttamalla heidät varusmiespalveluksesta.
”Se ei mahdu oikeustajuuni.”
Näin tehdään yleensä siksi, että palveluksen suorittaminen on turvallista muille.
Mattila on huolestunut myös siitä, että mies voi välttää armeijan vahvistamalla Digi- ja väestötietovirastoon sukupuolekseen naisen.
Hän ei tosin tiedä ketään, joka näin olisi oikeasti tehnyt.
”Vaikka mahdollisuus on teoreettinen, pitäisi asevelvollisuusjärjestelmän olla jo rauhan aikana sodankestävä.”
Mattila väittää kirjoituksessaan myös, että maahanmuuttotaustaisten maanpuolustustahto on heikompaa kuin kantasuomalaisten. Hänen havaintojensa mukaan ulkomaalaistaustaiset ja vieraskieliset jättävät useammin tulemasta kutsuntoihin, ja heitä on valtaväestöön verrattuna enemmän karkureina palveluksesta.
Mattila väittää myös, ”erot eri etnisten ryhmien välillä ovat merkittäviä”.
Mattila ei kuitenkaan halua avata väitettään enempää, vaan sanoo, ettei se ole ”yksittäisen ruohonjuuritason virkamiehen tehtävä”.
HS pyysi Pääesikunnasta kommenttia Mattilan väitteisiin. Haastattelu ei onnistunut, mutta HS:lle toimitettiin pitkä kirjallinen vastaus.
Sen viesti on selkeä: varusmiespalveluksen välttäminen ei ole Suomessa liian helppoa.
”Puolustusvoimat luottaa siihen, että kutsuntaprosessi on kattava ja palveluskelpoisuuden arvioiminen vastaa mahdollisimman hyvin asevelvollisen sen hetkistä toimintakykyä”, vastauksessa kirjoitetaan.
Vastauksessa kuitenkin myönnetään, että on hyvin mahdollista, että ”asevelvollinen antaa tietoisesti fyysisestä ja/tai psyykkisestä kunnostaan väärän kuvan omaa etuaan tavoitellessaan”.
Siviilipalvelukseen hakeutuvien vakaumusta Puolustusvoimat kertoo kunnioittavansa, olipa juurisyy mikä hyvänsä.
Ahvenmaalaiset ovat vapautettuja asepalveluksesta kotiseutuoikeuden perusteella.
Ahvenmaalla kutsuntaikäisiä miehiä on noin 150 ikäluokkaa kohden, kun valtakunnallisen ikäluokan koko on noin 31 000 miestä. Vuosittain noin 10 ahvenanmaalaista miestä tai naista suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen.
Sukupuolen vahvistaminen ilmoitusmenettelyllä on ollut mahdollista keväästä 2023 lukien. Puolustusvoimat kertoo vastauksessaan, ettei se ”profiloi” sukupuolensa vahvistaneita, eikä tällaista ole suunnitteilla tulevaisuudessakaan.
Puolustusvoimien näkökulmasta asia on yksinkertainen: Jos henkilö vahvistaa sukupuolekseen naisen, hänellä ei ole asevelvollisuutta. Jos hän on jo suorittanut varusmiespalveluksen, hänen statuksensa reserviläisenä muuttuu ja hänen on mahdollisuus luopua asevelvollisuudesta.
Mattilan väitteisiin maahanmuuttotaustaisten heikommasta maanpuolustustahdosta Pääesikunta vastaa muistuttamalla, että kirjoittajan mielipiteet ovat hänen omiaan.
”Puolustusvoimat ei erittele tai yksilöi asevelvollisia heidän eri taustojensa perusteella, vaan käsittelee kaikkia asevelvollisia yhdenvertaisina”, vastauksessa kirjoitetaan.
Puolustusvoimien kutsuntajärjestelmää kehitetään paraikaa useamman ministeriön yhteistyönä.
Tulossa on muun muassa toisen asteen opiskelijoille suunnattu ”maanpuolustuspäivä”, jolla pyritään vahvistamaan nuorison maanpuolustustahtoa. Myös kutsuntojen terveystarkastuksia ollaan uudistamassa.
Käykää lukemassa Sotilasaikakauslehden nro:sta Kapteeni Lauri J. Mattilan kirjoitus kokonaisuudessaan, alkaa sivulta 45.
Alla olevassa linkissä Kapteeni Lauri J. Mattila antaa kritiikkiä tasapuolisesti kaikille perässävedettäville, ml. maahanmuuttajat, muka-naiset, omaa etuaan muiden kustannuksella tavoittelevat jne.
Onneksi meillä on sananvapaus. Demokraattisen järjestelmän kulmakivi. Muutenhan tästä saattaisi ikäviä seurauksia olla tiedossa. Mielipiteenilmauksesta...
Upseeri: ”Vapaamatkustajat” luistavat Suomessa asepalveluksesta
Maanpuolustus|Kapteeni Lauri J. Mattilan mielestä nykyisen maailmantilanteen takia Suomessa tarvitaan keskustelua asepalvelusjärjestelmämme ”valuvioista”.
Kapteeni Lauri J. Mattila on huolissaan suomalaisten maanpuolustustahdosta. Kuva: Kimmo Räisänen
Kuuntele juttu
Essi Myllyoja HS
2:00
Lue tiivistelmä
Kapteeni Lauri J. Mattilan mielestä asepalvelus on liian helppo välttää Suomessa.
Mattila väittää, että varusmiespalvelusta vältellään tekaistuilla terveysongelmilla ja siviilipalvelukseen hakeudutaan muista kuin vakaumuksellisista syistä.
Näytä lisää
Asepalveluksen välttäminen on tehty Suomessa liian helpoksi ja ”vapaamatkustajat” tappavat myös muiden maanpuolustustahdon, väittää Kaartin jääkärirykmentin kapteeni Lauri J. Mattila.
Mattilan mukaan laillisia väyliä ”hyväksikäytetään” räikeästi varusmiespalveluksen välttämiseksi. Hänestä palveluksesta on esimerkiksi liian helppoa luistaa vetoamalla tekaistuihin terveysongelmiin.
Mattila paheksuu myös sitä, että siviilipalvelukseen hakeudutaan usein myös muista kuin vakaumuksellista syistä – esimerkiksi vain siksi, että ”sivari” sopii paremmin omaan elämäntilanteeseen. Reservistä eroavia Mattila taas moittii sotilasvalansa rikkomisesta.
Mattila kirjoittaa näkemyksistään Sotilasaikakauslehden viimeisimmässä numerossa (4/2024).
Mattila kertoo HS:lle, että kirjoitus perustuu hänen omiin havaintoihinsa. Hän on työskennellyt osastoesiupseerina Uudenmaan aluetoimistolla maanpuolustustyön ja kutsuntojen parissa.
”Minulla on ollut työni puolesta näköalapaikka aiheeseen.”
Sotilasaikakauslehden kirjoituksen lopussa on erillinen huomautus, että mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä edusta Puolustusvoimien virallista kantaa.
Mattila sanoo haluavansa herättää keskustelua suomalaisen asepalvelusjärjestelmän ”valuvioista”.
Asevelvollisuusikään tulevista juridisista miehistä kolmasosa ei käy armeijaa. Neljäsosa ei suorita mitään palvelusta.
Tämä on Mattilasta huolestuttavaa, etenkin nykyisessä maailmantilanteessa. Jos osa välttelee palvelusta, sillä on vaikutusta myös tunnollisesti palveluksensa suorittavien motivaatioon, hän uskoo.
”Jos yhdet menestyvät epärehellisin keinoin, madaltuu muiden kynnys toimia samoin. Ilmiö ei ole sen kummallisempi kuin veronkierron vaikutus yleiseen maksuhalukkuuteen.”
Kirjoituksessaan Mattila myös ihmettelee, miksi ahvenanmaalaiset eivät osallistu aseelliseen varusmiespalvelukseen vaan luottavat ”mannersuomalaisten vuotavan verta haluttomienkin puolesta”.
Mattilaa häiritsee myös se, että päihderiippuvaiset ja vakavista rikoksista tuomitut ”palkitaan” vapauttamalla heidät varusmiespalveluksesta.
”Se ei mahdu oikeustajuuni.”
Näin tehdään yleensä siksi, että palveluksen suorittaminen on turvallista muille.
Mattila on huolestunut myös siitä, että mies voi välttää armeijan vahvistamalla Digi- ja väestötietovirastoon sukupuolekseen naisen.
Hän ei tosin tiedä ketään, joka näin olisi oikeasti tehnyt.
”Vaikka mahdollisuus on teoreettinen, pitäisi asevelvollisuusjärjestelmän olla jo rauhan aikana sodankestävä.”
Mattila väittää kirjoituksessaan myös, että maahanmuuttotaustaisten maanpuolustustahto on heikompaa kuin kantasuomalaisten. Hänen havaintojensa mukaan ulkomaalaistaustaiset ja vieraskieliset jättävät useammin tulemasta kutsuntoihin, ja heitä on valtaväestöön verrattuna enemmän karkureina palveluksesta.
Mattila väittää myös, ”erot eri etnisten ryhmien välillä ovat merkittäviä”.
Mattila ei kuitenkaan halua avata väitettään enempää, vaan sanoo, ettei se ole ”yksittäisen ruohonjuuritason virkamiehen tehtävä”.
HS pyysi Pääesikunnasta kommenttia Mattilan väitteisiin. Haastattelu ei onnistunut, mutta HS:lle toimitettiin pitkä kirjallinen vastaus.
Sen viesti on selkeä: varusmiespalveluksen välttäminen ei ole Suomessa liian helppoa.
”Puolustusvoimat luottaa siihen, että kutsuntaprosessi on kattava ja palveluskelpoisuuden arvioiminen vastaa mahdollisimman hyvin asevelvollisen sen hetkistä toimintakykyä”, vastauksessa kirjoitetaan.
Vastauksessa kuitenkin myönnetään, että on hyvin mahdollista, että ”asevelvollinen antaa tietoisesti fyysisestä ja/tai psyykkisestä kunnostaan väärän kuvan omaa etuaan tavoitellessaan”.
Siviilipalvelukseen hakeutuvien vakaumusta Puolustusvoimat kertoo kunnioittavansa, olipa juurisyy mikä hyvänsä.
Ahvenmaalaiset ovat vapautettuja asepalveluksesta kotiseutuoikeuden perusteella.
Ahvenmaalla kutsuntaikäisiä miehiä on noin 150 ikäluokkaa kohden, kun valtakunnallisen ikäluokan koko on noin 31 000 miestä. Vuosittain noin 10 ahvenanmaalaista miestä tai naista suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen.
Sukupuolen vahvistaminen ilmoitusmenettelyllä on ollut mahdollista keväästä 2023 lukien. Puolustusvoimat kertoo vastauksessaan, ettei se ”profiloi” sukupuolensa vahvistaneita, eikä tällaista ole suunnitteilla tulevaisuudessakaan.
Puolustusvoimien näkökulmasta asia on yksinkertainen: Jos henkilö vahvistaa sukupuolekseen naisen, hänellä ei ole asevelvollisuutta. Jos hän on jo suorittanut varusmiespalveluksen, hänen statuksensa reserviläisenä muuttuu ja hänen on mahdollisuus luopua asevelvollisuudesta.
Mattilan väitteisiin maahanmuuttotaustaisten heikommasta maanpuolustustahdosta Pääesikunta vastaa muistuttamalla, että kirjoittajan mielipiteet ovat hänen omiaan.
”Puolustusvoimat ei erittele tai yksilöi asevelvollisia heidän eri taustojensa perusteella, vaan käsittelee kaikkia asevelvollisia yhdenvertaisina”, vastauksessa kirjoitetaan.
Puolustusvoimien kutsuntajärjestelmää kehitetään paraikaa useamman ministeriön yhteistyönä.
Tulossa on muun muassa toisen asteen opiskelijoille suunnattu ”maanpuolustuspäivä”, jolla pyritään vahvistamaan nuorison maanpuolustustahtoa. Myös kutsuntojen terveystarkastuksia ollaan uudistamassa.
Käykää lukemassa Sotilasaikakauslehden nro:sta Kapteeni Lauri J. Mattilan kirjoitus kokonaisuudessaan, alkaa sivulta 45.
Sotilasaikakauslehti 4-2024 Upseeriliitto
Sotilasaikakauslehti 4-2024 Upseeriliitto Flipeco digilehti / e-julkaisu
www.e-julkaisu.fi
