Puolustusministeri Jussi Niinistö: ”Lenin-setä ei antanut Suomelle itsenäisyyttä”
Hallitus aikoo luopua päätöksestä löysätä väestösuojien rakentamismääräyksiä.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) sanoo, että hallitusohjelman kohtaa ei voi toteuttaa turvallisuussyistä.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps), 46, valmistautuu kiireiseen viikonloppuun, hoitamaan puolueasioita.
Puheenjohtaja Timo Soinin sairastellessa Niinistö varapuheenjohtajana johtaa puolueen työtä. Puheenjohtajuutta ei Niinistö sano silti vielä pohtineensa.
Soini on luvannut kertoa jatkohaluistaan ”kevään korvilla”, ja Niinistöä pidetään vahvana seuraajaehdokkaana.
”En ole aktiivisesti puheenjohtajuutta ajatellut. Toivon, että Timo jatkaisi. Ja onhan meillä muitakin, kuten Sampo Terho”, Niinistö sanoo.
Kuntavaaleihin Niinistö ainakin lähtee ja Helsingissä. Edellisvaaleissa Niinistö valittiin puolueensa ääniharavana Nurmijärven valtuustoon.
Puolustusministerin tontillakin kiireitä riittää. Venäjän toimet Ukrainassa ja Itämerellä huolestuttavat.
Turvallisuussyistä hallitus joutuu myös pyörtämään jälleen yhden päätöksensä.
Hallitus ei aiokaan vähentää väestösuojien rakentamista, vaikka näin hallitusohjelmassa sovittiin. Päätöksellä oli määrä leikata rakentamisen kustannuksia ja vähentää byrokratiaa.
”Sisäministeri Paula Risikon (kok) kanssa olemme kriittisesti linjausta tarkastelleet ja todenneet, että nykyiset määräykset pidetään voimassa”, Niinistö sanoo.
”Jos muutos tehtäisiin, Seinäjoen kokoisessa kaupungissakaan ei väestösuojia enää uusiin taloihin rakennettaisi. Suojille on yhä tarvetta. Sen näkee esimerkiksi Syyriassa. On ajateltava myös terrorismin uhkaa.”
Hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksiin perussuomalaiset sai Niinistön mukaan vahvan jäljen miinakiellon purkua lukuun ottamatta.
”Ottawan sopimus oli hallitusneuvotteluissa esillä, mutta hävisimme kaksi-yksi.”
Niinistö varoittaa, että miinakiellon seuraukset voivat vielä olla raskaat.
”Ne poliitikot, jotka äänestivät miinakiellon puolesta kantavat mittavan vastuun, jos sota tulee. Se vastuu mitataan suomalaisten nuorten miesten ja naisten verellä.”
Huoli turvallisuusympäristöstä heijastuu myös alkuvuodesta eduskunnalle annettavaan puolustuspoliittiseen selontekoon.
Selonteko pohjustaa ennen kaikkea rahoituksen tuleville hävittäjähankinnoille. Tavoite on, että puolueet jo nyt sopisivat neljälle vaalikaudelle ulottuvista rahoitusjärjestelyistä.
Niinistö toivoo, että EU keventäisi tulkintaansa kasvu- ja vakaussopimuksesta ja lukisi suurhankinnat investoinneiksi. Näin ne eivät rasittaisi Suomen velkaantumisastetta.
Rahoitusneuvottelut ovatkin Niinistön mukaan lykänneet selonteon antamista. Alunperin se piti antaa jo ennen joulua.
”Eduskunnan parlamentaarinen seurantaryhmä on myös toivonut, että selonteko ei jäisi jouluruuhkaan ja kunnioitamme toivetta.”
Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelussa ryhmän aikataulutoiveita ei tosin kuultu.
Niinistö ennakoi, että EU:lle kaavaillusta puolustusrahastosta voi olla hankinnoissa myös hyötyä.
”Pidän rahastoideaa hyvänä. Ehkä laivojen ja hävittäjien tekniikkaan voi yhteishankintoja ajatella.”
Presidentti Vladimir Putinin torstaisen linjapuheen kehotusta perata sadan vuoden takaisia vallankumouksen taustoja Niinistö luonnehtii arvoitukselliseksi.
”Historiaa on käytetty Venäjällä aina välineenä ja Suomihan itsenäistyi Venäjän vallankumouksen rinnalla. On meille tietysti merkitystä, miten Venäjällä vallankumousta katsotaan.”
”Neuvostoaikana hellitty myytti, että Lenin-setä lahjoitti Suomelle itsenäisyyden, ei ole tietysti totta. Kyllä Suomi itsenäisyytensä ihan itse otti ja vallankumous tarjosi siihen mahdollisuuden.”
Viisi kysymystä puolustusministeri Niinistölle
1. Mitä teet viikonloppuna?
”Käyn lauantaina Nurmijärvellä, sotilasperinnenäyttelyssä. Olen ollut tapahtumaa monta kertaa avaamassa, mutta nyt menen ihan vain näyttelyä katsomaan ja tapaamaan tuttuja. Sunnuntaina menen heti aamulla Hakaniemen joulumarkkinoille, pönöttämään perussuomalaisten teltalle. Sieltä lähden puolueen Pirkanmaan piirin kokoukseen ja sen jälkeen on vielä yleisötilaisuus Pirkkalassa.”
2. Mikä on eniten yllättänyt puolustusministerin työssä?
”Ei oikeastaan mikään. Minulla oli kyllä aika realistinen kuva työstä jo ennen kuin minut tehtävään nimitettiin. Sain ministerihommaan jo poikkeuksellisen hyvän preppauskurssin puolustuvaliokunnan puheenjohtajana. Sen lisäksi sotahistorioitsijan koulutus on antanut tehtävään harvinaisen hyvät lähtökohdat. Tiesin myös, että ministerin päivät ovat pitkiä ja työhön liittyy paljon matkustelua”
3. Ehditkö tehdä mitään muuta kuin töitä?
”Totta kai täytyy yrittää vapaapäiviäkin löytää ja viettää aikaa läheisten kanssa. Luen kirjoja ja katson elokuvia, käyn lenkillä ja kuntosalilla. Tässä työssä joutuu tietysti vapaallakin aika paljon valmistautumaan tulevan viikon töihin, lukemaan asiakirjoja ja vastaamaan sähköposteihin. Mutta pidän työstäni. Se ei ole hallitusneuvottelujen jakojäännös, niin kuin sen joskus sanottiin olevan.”
4. Minkä kirjan luit viimeksi?
”Juuri lopetin Ilkka Remeksen kirjan, jossa minäkin seikkailin nimellä. Vähän vielä on kesken ”Miten tästä eteenpäin” (Martti Ahtisaari, Jaakko Iloniemi, Tapani Ruokanen) ja luen myös kirjaa Suomen radiotiedustelusta toisessa maailmansodassa. On hyvä lukea fakta- ja fiktiokirjallisuutta koska ne haastavat omia ajattelutapoja. Kun puolustuksesta puhutaan, täytyy olla valmius ajatella erilaisia skenarioita, eli mikä on tulevaisuuden taistelukenttä. Ykkösskenario tietysti on, että rauha säilyy, mutta aina pitää varautua pahimpaan.”
5. Minkälaisena haluaisit puolustusministeri Niinistön muistettavan 20 vuoden päästä?
”Toivottavasti muistetaan miehenä, joka on tehnyt jotain Suomen puolustuksen hyväksi, jos kukaan minua enää silloin edes muistaa. Pidän mahdollisena, että palaan jossain vaiheessa historian tutkimuksen pariin. Siihen minulla on koulutus ja siitä työstä myös kovasti pidin.”
Ja lopuksi mielipidekysely..
