Suomen sisäinen turvallisuus

Noh otetaanpa ihan rauhallisessti miehet... itse kokeilin seuraavaa testiä, tulos oli perin järkyttävä: olen Lammio. Mitä vittua??

http://www.episodi.fi/testit/missa-...a-kuka-tuntemattoman-sotilaan-hahmoista-olet/

Todella järkyttävää, kun minä olen Lehto :D

Komppanianpäällikkö, kapteeni Kaarna sekä joukkueenjohtaja vänrikki Koskela ovat ainoat, joita Lehto edes jonkin verran kunnioittaa. Lammiota hän ei voi sietää.


Kiitos kuitenkin tuosta linkistä, olisi mennyt tuo homma muuten ohi.
 
Viimeksi muokattu:
Liian osoitteleva tuo episodin testi, kahden vaiheilla ollessani valitsin sen, jonka tiesin johtavan Lehtoon. Se sieltä sitten tulikin lopputulokseksi, vaikka ei musta kaikkia Lehdon ominaisuuksia millään saa esiin kaivettua.
 
Lammio täällä terve :D

Edit: Lammio toisellakin kertaa, vaikka vastasin inhoavani pokkurointia jne. Ilmeisesti pks ja lukuaineet koulussa, sekä painimisen välttely humalassa johtavat vääjäämättä Lammioon.

Edit 2:
- Olet tärkeilevä ja hienosteleva tyyppi. --> No en.
- Käytät täsmällistä kieltä --> No en ainakaan kirjakieltä ja voimasanojakin tulee suusta usein silloin jos hommat tökkivät.
- Pukeudut aina asiallisesti --> Joo, esim. farkkuihin ja flanellipaitaan, joskus jopa kauluspaitaan.
- Et tule toimeen kansanmiesten keskuudessa --> Harvemmin niitä todellisia kansanmiehiä tulee tavattua mutta tavallisten duunarien kanssa menee kyllä oikein hyvin.
- Toimit johtavassa asemassa, mutta alaisesi eivät pidä sinusta, koska pidät kovaa kuria ja tuijotat aina sääntökirjaan. --> En allekirjoita tätäkään. Tosin työnantajan sen paremmin kuin PV:n turvallisuuskultuuri ei hirveästi salli sääntöjen soveltamista eli tietyistä asioista ei lipsuta.
- Vapaa-ajalla viihdyt urbaanissa ympäristössä ja kalliissa ravintoloissa. --> Saattaisin viihtyäkin ainakin hyvissä ravintoloissa vaan ei talous kestä moista kovin usein.
 
Viimeksi muokattu:
Lehto.

"Olet tiukka tyyppi. Sinulla on todella kova luonne, etkä pelkää ketään. Inhoat muiden ihmisten heikkouksia. Et välitä muiden ihmisten tunteista, etkä pidä siitä kun muut paljastavat herkkyytensä. Kaikenlainen henkisyys on mielestäsi pelkkää humpuukia. Varastat työpaikaltasi tavaraa tuntematta omantunnontuskia."

Aika hyvä, paitsi ehkä tuo viimeinen työpaikalta varastaminen. Mitään en tunnusta. :p
 
Lammio täällä terve :D

Edit: Lammio toisellakin kertaa, vaikka vastasin inhoavani pokkurointia jne. Ilmeisesti pks ja lukuaineet koulussa, sekä painimisen välttely humalassa johtavat vääjäämättä Lammioon.

Edit 2:
- Olet tärkeilevä ja hienosteleva tyyppi. --> No en.
- Käytät täsmällistä kieltä --> No en ainakaan kirjakieltä ja voimasanojakin tulee suusta usein silloin jos hommat tökkivät.
- Pukeudut aina asiallisesti --> Joo, esim. farkkuihin ja flanellipaitaan, joskus jopa kauluspaitaan.
- Et tule toimeen kansanmiesten keskuudessa --> Harvemmin niitä todellisia kansanmiehiä tulee tavattua mutta tavallisten duunarien kanssa menee kyllä oikein hyvin.
- Toimit johtavassa asemassa, mutta alaisesi eivät pidä sinusta, koska pidät kovaa kuria ja tuijotat aina sääntökirjaan. --> En allekirjoita tätäkään.
- Vapaa-ajalla viihdyt urbaanissa ympäristössä ja kalliissa ravintoloissa. --> Saattaisin viihtyäkin ainakin hyvissä ravintoloissa vaan ei talous kestä moista kovin usein.
Hietane täällä
 
Hieman ACAB-henkinen tuotos...

Näkökulma: Turvapaikanhakijoiden käännytyksissä tuskin sähköiskuja, mutta kovia otteita ja tietojen pimitystä


Hurjimmat huhut maastapoistamistapauksista tuskin pitävät paikkansa, mutta aivan turhasta vapaaehtoiset eivät huuda, kirjoittaa toimittaja Nina Leinonen.

Sähköpanta lennolla. Salassa pidettävien asiakirjojen luovuttaminen vainoajille. Hakkaamista. Pään peittämistä. Rauhoittavaa lääkitystä. Tietojen pimittämistä. Puhelimen takavarikointi.

Muun muassa näin vapaaehtoiset ja vasten omaa tahtoaan Suomesta poistetut turvapaikanhakijat kertovat käännytysprosesseista. Olen seurannut muutamaa maasta poistamista sekä turvapaikanhakijoiden ja heitä auttavien vapaaehtoisten sekä poliisien näkökulmasta. Yhdessäkään tapauksessa en ole ollut mukana säilöönottoyksikössä tai lentoasemalla, kun käännytys on alkanut. Kirjoitukseni perustuu siis kuva- ja videomateriaaliin ja ihmisten sanoihin.

Poliisi kieltää käyttävänsä väkivaltaa tai laittomia välineitä maasta poistettavien rauhoittamiseksi. Poliisi ei myöskään myönnä, että se lääkitsisi maasta poistettavia vastoin näiden tahoa rauhoittavilla lääkkeillä. Poliisi myöntää, että joutuu ajoittain käyttämään käännytystapauksissa voimakeinoja. Uskon, että näin myös on.

Uskon myös sen tai ainakin toivon, ettei poliisi anna salassa pidettäviä asiakirjoja vastaanottavan maan viranomaisille. Toivon, että Suomen poliisilla on ymmärrys siitä, mihin oloihin he henkilöt palauttavat. Kopio sikäläisestä rikosilmoituksesta Maahanmuuttoviraston asiakirjojen liitteenä voi olla palautettavalle henkilölle kohtalokas väärissä käsissä.

***

Livevideoiden ja kuvamateriaalin välityksellä olen nähnyt poliisin käyttävän kovakouraisia otteita maasta poistamisten yhteydessä. Poistettava on tehnyt tuolloin vastarintaa.

Kollegani todisti yhtä maastapoistamistapausta matkustaessaan sattumalta samalla lennolla, jolla oli myös poliisien saattama henkilö. Tämä tapahtui keväällä.

Kollega kertoi, että kyseistä henkilöä oli saattamassa kolme poliisia, ja ”aika rajunnäköisesti joutuvat pitämään miestä kiinni maaten koneen takaosassa”.

Kollegan mukaan mies makasi penkillä käsiraudoissa ja pään päälle oli laitettu huopa ilmeisesti poliisien toimesta. Yksi poliiseista oli miehen jalkopäässä ja toinen painoi miestä alas pään ja rinnan kohdalta. Mies huusi koko ajan suomeksi ”apua”, kun kollegani meni ohitse. Hän ei huomannut, että maasta poistettava henkilö olisi rimpuillut tai tapellut.

Hän totesi, että tilanne oli omituinen: ”hämmentävän näköistä, kun miestä painetaan raudoissa penkillä maahan koneessa ja mies huutaa apua”.

***

Välillä tapauksissa on sana sanaa vastaan. Säilöön otettu, maasta poistamista odottava henkilö on kertonut myöhemmin, ettei pystynyt lataamaan puhelintaan ja näin olemaan yhteydessä avustajaansa, koska poliisi oli ottanut laturin pois. Poliisi väittää, ettei näin ole, mutta henkilön puhelin on kuitenkin ollut mykkä.

Jotkut sanovat, että myös puhelin on otettu pois. Tämän poliisi myöntää. Sen mukaan puhelin otetaan yleensä pois esimerkiksi kuljetuksen turvaamiseksi.

Viime viikkoina niin sanottujen pakkopalautusten yhteydessä vapaaehtoiset ihmiset ja turvapaikanhakijoiden avustajat eivät ole saaneet aina yhteyttä maasta poistamista odottavaan henkilöön. Kun yhteys on viimein saatu, vastaa kyseinen henkilö viesteihin esimerkiksi Kabulista tai Bagdadista.

Onko poliisi ottanut puhelimen kokonaan pois matkan ajaksi, kieltäytynyt antamasta puhelimen laturia vai on tähän jokin muu selitys, se jää ulkopuolisille epäselväksi. Poliisi sanoo yhtä, palautettu toista, vapaaehtoiset ehkä kolmatta.

Sitä sopii kuitenkin toivoa, että maastapoistamisissa muistetaan noudattaa paitsi lakeja myös inhimillistä ja oikeudenmukaista kohtelua. Tilanteet ovat stressaavia kaikille osapuolille, eli soisi, että ne toteutetaan ihmisarvoa kunnioittaen.

NINA LEINONEN
http://m.iltalehti.fi/kotimaa/201710272200492149_u0.shtml
 
Tämä sopisi paremmin naisten tasa-arvo ketjuun, sopii myös Egyptin alle tai jos Islam-ketju olisi käytössä.

Vaimoja kuritetaan ja naisia ahdistellaan kadulla ”huvin vuoksi” – Useimmat arabimiehet eivät usko, että tasa-arvo sopii omaan kulttuuriin, tutkimus kertoo
YK:n tutkimus kertoo, että asenteet eivät välttämättä muutu entistä vapaamielisimmiksi ajan kanssa. Useimmat arabimiehet eivät usko, että tasa-arvo sopii omaan kulttuuriin. Professori Shereen El Feki panee toivonsa miesten neljännekseen, jotka ovat avoimia naisten oikeuksille. Sillä välin nuoret arabinaiset unelmoivat ulkomaisesta aviomiehestä, joka kääntyisi muslimiksi.
dbf80da802b84816a6e62ccc43441f75.jpg

Egyptiläis-walesilainen professori Shereen El Feki on erikoistunut tutkimaan seksuaalisuuden, vallankäytön ja tasa-arvon leikkauskohtaa arabimaissa: ”Seksillä olisi tilaa islamissa enemmän kuin monet nykymuslimit tajuavat. Esivanhemmat tiesivät paremmin, mutta historian kuluessa paljon on hukattu.” (KUVA: CONOR O'LEARY)
Annamari Sipilä HS
LONTOO. Valtaosalle arabimiehistä sukupuolten välinen tasa-arvo on yhä kauhistus. He kannattavat perinteistä roolijakoa ja pitävät oikeutenaan kontrolloida vaimoaan ja tyttäriään.

Esimerkiksi Egyptissä 70 prosenttia miehistä kannattaa naisten sukuelimien silpomista. Marokossa 91 prosenttia miehestä haluaa tietää koko ajan missä hänen vaimonsa on. Palestiinalaismiehistä 81 prosenttia ei salli, että vaimolla on yhtään miespuolista ystävää.

Monet kertovat kurittavan vaimoaan niin henkisesti kuin fyysisestikin. Vieraita naisia ahdistellaan kadulla sekä ”huvin vuoksi” että siksi, koska nainen ”provosoi”.

LUVUT ja asenteet käyvät ilmi YK:n tasa-arvojärjestön ja tasa-arvotyöhön erikoistuneen Promundo-kansalaisjärjestön laajasta tutkimuksesta Understanding Masculinities - International Men and Gender Equality Survey (Images), joka valmistui keväällä.

Tutkimus on lajissaan ensimmäinen laatuaan. Koskaan aiemmin arabimaiden miesten asenteita ja tasa-arvotilannetta ei ole tutkittu yhtä laajalti. Tutkimuksessa oli mukana noin 10 000 miestä ja naista.

Yksi raportin päätutkijoista oli egyptiläis-walesilainen tohtori Shereen El Feki. Hän löytää tuloksista hyvääkin:

”Vähintään neljäsosa miehistä kussakin maassa suhtautuu myönteisesti sukupuolten väliseen tasa-arvoon.”

upload_2017-10-29_12-59-4.gifupload_2017-10-29_12-59-4.gif upload_2017-10-29_12-59-4.gif upload_2017-10-29_12-59-4.gif upload_2017-10-29_12-59-4.gif upload_2017-10-29_12-59-4.gif upload_2017-10-29_12-59-4.gif upload_2017-10-29_12-59-4.gif upload_2017-10-29_12-59-4.gif upload_2017-10-29_12-59-4.gif Egyptiläinen vihanneskauppias palvelemassa naisasiakkaita Kairossa lokakuun alussa. (KUVA: MOHAMED ABD EL GHANY / REUTERS)

EL FEKIN mukaan tasa-arvotyö arabimaissa etenee pienin askelin. Taka-askeleita tulee yhtä lailla. Vallankumousta on turha odottaa, sillä ihanteet ovat kaukana läntisistä.

Poikkeuksellista muuhun maailmaan verrattuna on se, että arabimiesten tasa-arvoasenteet eivät ole muuttuneet ajan myötä suvaitsevaisempaan suuntaan.

Niin Egyptissä, Marokossa kuin Palestiinassakin nuoret miehet ovat vähintään yhtä konservatiivisia kuin isänsä. Vain libanonilaiset nuoret miehet ovat vanhempia miehiä edistyksellisempiä.

Samaan aikaan arabimaiden nuoret naiset kannattavat tasa-arvoa selvästi useammin kuin vanhemmat naiset tai miehet. Nuoret naiset janoavat henkilökohtaista autonomiaa ja valtaa päättää omasta elämästään.

”Tämä aiheuttaa jännitteitä sukupuolten välille”, El Feki kertoo HS:lle Lontoossa, jossa hän on puhumassa tutkimustuloksista muun muassa Chatham House -ajatuspajassa.

SEKSUAALISUUTTA arabimaissa tutkinut El Feki kertoo tavanneensa monia nuoria yksinäisiä naisia, jotka eivät yksinkertaisesti löydä miestä. Paikalliset miehet ovat heille liian konservatiivisia, vaikka olisivat kuinka koulutettuja.

”Nuoret naiset unelmoivat ulkomaalaisesta aviomiehestä, joka kääntyisi muslimiksi.”

Muslimimaissa yleensä vain miehille on sallittua naida ei-muslimi. Vastaavan oikeuden naisille antoi äskettäinTunisia.

Seksiä nuoret arabinaiset eivät välttämättä edes halua harrastaa ennen avioliittoa. Immenkalvoa ei sovi puhkaista, koska se tuottaisi häpeää koko suvulle.

”Toki on paljon suu- ja anaaliseksiä”, El Feki kertoo.

NUORTEN miesten konservatiivisuuden takana on useita seikkoja.

Työpaikkaa on vaikea löytää, sillä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän tilanne on kaoottinen. Miehet kokevat, että vähät työpaikat kuuluvat heille, ja naisen paikka on kotona.

Samaan aikaan konservatiivinen islamin tulkinta on vahvistunut. Se pönkittää perinteisiä sukupuolirooleja ja patriarkaattia.

Nuorilla miehillä on kova paine päästä töihin, sillä vasta sitten pääsee naimisiin.

”Työ on pääsylippu avioliittoon, säännölliseen seksiin ja omaan perheeseen.”

Mistä tasa-arvotietoisia arabimiehiä sitten saadaan?

Raportin mukaan korkea koulutus ja varakkuus näkyvät usein keskivertoa suopeampana suhtautumisena naisten oikeuksiin. Ratkaisevaa on myös äidin koulutus sekä isän antama malli: oliko mies nähnyt isänsä osallistuvan kotitöihin, jotka kuuluvat perinteisesti naisille.

El Feki pitää rohkaisevana tutkimustulosta, jonka mukaan monet arabimiehet pitivät isyyttä tärkeänä. Yli puolet miehistä katsoi, että työ vie aikaa lasten kanssa olemiselta.

Miesten toivetta olla entistä parempi isä voi käyttää keinona edistää tasa-arvoa ja kitkeä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa:

”Ei voi olla hyvä isä, jos hakkaa lastensa äitiä.”

upload_2017-10-29_12-59-4.gif
Palestiinalaismies tyttärensä kanssa Hamas-puolueen juhlissa joulukuussa 2012. (KUVA: MOHAMMED SALEM / REUTERS)

LUPAAVAA on myös se, että monet miehet haluavat kouluttaa tyttärensä. Esimerkiksi suurin osa palestiinalaismiehistä ei pidä poikien koulutusta tärkeämpänä kuin tyttöjen, vaikka rahasta olisi pulaa.

Silti vielä puolet arabimiehestä kokee, että sukupuolten välinen tasa-arvo ei kuulu omaan kulttuuriin. Samaa mieltä ovat kuitenkin myös monet naiset.

Naiset ylläpitävät patriarkalismia siinä missä miehetkin. Egyptissä suurempi osuus naisista (84 prosenttia) kuin miehistä (74 prosenttia) uskoo, että seksuaalinen ahdistelu on ”provokatiivisesti” pukeutuneen naisen oma syy.

Katuahdistelijat puolestaan ovat yleisemmin koulutettuja kuin kouluttamattomia miehiä.

”Egypti on luokkayhteiskunta”, El Feki selittää ilmiötä.

Pyramidin pohjalla olevat eivät uskalla edes huudella kadulla. Yleisimpiä ahdistelijoita ovat toisen asteen koulutuksen saaneet miehet, jotka kostavat pettymyksensä naisille.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005427698.html
 
Mies kertoo Iltalehdelle, että saa ilmeisiä poliisiviestejä työkoneelleen. Niitä alkoi saapua hänen sen jälkeen, kun hän sai työnantajaltaan uuden tabletin työkäyttöön.

etuviesti291017pe_u0.jpg


http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710292200494776_u0.shtml

Kyse ei ole ensimmäisestä tapauksesta, jossa poliisin salaista tietoa päätyy vahingossa ulkopuolisten laitteisiin. Viime kesänä uutisoitiin laajasti siitä, kun oululaisnainen alkoi saada tietokoneelleen poliisin sähköposteja Venäjän presidentin Vladimir Putinin Suomen-vierailun yksityiskohdista.
 
Mies kertoo Iltalehdelle, että saa ilmeisiä poliisiviestejä työkoneelleen. Niitä alkoi saapua hänen sen jälkeen, kun hän sai työnantajaltaan uuden tabletin työkäyttöön.

etuviesti291017pe_u0.jpg


http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710292200494776_u0.shtml

Kyse ei ole ensimmäisestä tapauksesta, jossa poliisin salaista tietoa päätyy vahingossa ulkopuolisten laitteisiin. Viime kesänä uutisoitiin laajasti siitä, kun oululaisnainen alkoi saada tietokoneelleen poliisin sähköposteja Venäjän presidentin Vladimir Putinin Suomen-vierailun yksityiskohdista.
Turvallisuus asiat hyvin hallussa... Edellisestä ei ole vielä edes kauaa... Ei kamalasti nosta luottamusta tällaiset uutiset.
 
Puolen vuoden kiristämisen ja ahdistelun jälkeen Anna antoi periksi – näin Suomesta oleskelulupaa havitellut mies pakotti nuoren tytön avioliittoon
Oikeusministeriön mukaan pakkoavioliitot ovat yleistyneet Suomessa, mutta lainsäädäntö laahaa perässä.

ac28bbc95ef24297bf23410deb5069ab.jpg


Pakkoavioliitto sai Annan tuntemaan ympärillään pelkkää pimeyttä. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)

Susanna Reinboth HS
Julkaistu: 30.10. 2:00 , Päivitetty: 30.10. 6:09


”TAHDOTKO sinä, Anna...”

Anna muistaa pitkän hiljaisuuden. Hän mietti, uskaltaisiko vastata kieltävästi. Mitä tapahtuisi, jos hän vastaisi ei? Tappaisiko mies itsensä? Miten hän itse pääsisi vieraasta kaupungista kotiin ilman rahaa?

Annasta tuntui, että sielu irtosi ruumiista. Hän kuuli oman äänensä vastaavan hiljaa: ”Kyllä.”

Annan kohtalo ei ole Suomessa ainutlaatuinen. Oikeustieteen tohtoriVirve Toivonen Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista arvioi oikeusministeriön selvityksessä, että Suomessa on kymmeniä ihmisiä pakkoavioliitossa. Tarkkoja määriä ei osaa arvioida kukaan.

Toivosen mukaan ilmiö kasvaa todennäköisesti lähitulevaisuudessa.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005428486.html

https://maanpuolustus.net/threads/mitä-jos.4494/page-6
 
Puolen vuoden kiristämisen ja ahdistelun jälkeen Anna antoi periksi – näin Suomesta oleskelulupaa havitellut mies pakotti nuoren tytön avioliittoon
Oikeusministeriön mukaan pakkoavioliitot ovat yleistyneet Suomessa, mutta lainsäädäntö laahaa perässä.

ac28bbc95ef24297bf23410deb5069ab.jpg


Pakkoavioliitto sai Annan tuntemaan ympärillään pelkkää pimeyttä. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)

Susanna Reinboth HS
Julkaistu: 30.10. 2:00 , Päivitetty: 30.10. 6:09


”TAHDOTKO sinä, Anna...”

Anna muistaa pitkän hiljaisuuden. Hän mietti, uskaltaisiko vastata kieltävästi. Mitä tapahtuisi, jos hän vastaisi ei? Tappaisiko mies itsensä? Miten hän itse pääsisi vieraasta kaupungista kotiin ilman rahaa?

Annasta tuntui, että sielu irtosi ruumiista. Hän kuuli oman äänensä vastaavan hiljaa: ”Kyllä.”

Annan kohtalo ei ole Suomessa ainutlaatuinen. Oikeustieteen tohtoriVirve Toivonen Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista arvioi oikeusministeriön selvityksessä, että Suomessa on kymmeniä ihmisiä pakkoavioliitossa. Tarkkoja määriä ei osaa arvioida kukaan.

Toivosen mukaan ilmiö kasvaa todennäköisesti lähitulevaisuudessa.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005428486.html

https://maanpuolustus.net/threads/mitä-jos.4494/page-6

vihjaava uutiskuva...
 
Viimeksi muokattu:
Puolen vuoden kiristämisen ja ahdistelun jälkeen Anna antoi periksi – näin Suomesta oleskelulupaa havitellut mies pakotti nuoren tytön avioliittoon
Oikeusministeriön mukaan pakkoavioliitot ovat yleistyneet Suomessa, mutta lainsäädäntö laahaa perässä.

ac28bbc95ef24297bf23410deb5069ab.jpg


Pakkoavioliitto sai Annan tuntemaan ympärillään pelkkää pimeyttä. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)

Susanna Reinboth HS
Julkaistu: 30.10. 2:00 , Päivitetty: 30.10. 6:09


”TAHDOTKO sinä, Anna...”

Anna muistaa pitkän hiljaisuuden. Hän mietti, uskaltaisiko vastata kieltävästi. Mitä tapahtuisi, jos hän vastaisi ei? Tappaisiko mies itsensä? Miten hän itse pääsisi vieraasta kaupungista kotiin ilman rahaa?

Annasta tuntui, että sielu irtosi ruumiista. Hän kuuli oman äänensä vastaavan hiljaa: ”Kyllä.”

Annan kohtalo ei ole Suomessa ainutlaatuinen. Oikeustieteen tohtoriVirve Toivonen Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista arvioi oikeusministeriön selvityksessä, että Suomessa on kymmeniä ihmisiä pakkoavioliitossa. Tarkkoja määriä ei osaa arvioida kukaan.

Toivosen mukaan ilmiö kasvaa todennäköisesti lähitulevaisuudessa.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005428486.html

https://maanpuolustus.net/threads/mitä-jos.4494/page-6
Hah kymmeniä vai, olisikin niin vähän. Jos virkavalta tietää kymmenistä tapauksista, niin tämmöisen jutun kohdalla se lienee vain jäävuoren huippu.

Täytyy kuitenkin samaan syssyyn todeta, että ei se avioliittoon meno Suomessakaan tai muissa länsimaissakaan aina ole ollut liittynyt kahden ihmisen väliseen kiintymykseen. Järjestetty avioiliitto lienee ollut käytössä vielä aika pitkään (näistä asioista en kyllä oikeasti paljoa tiedä), tosin sekin lienee eri asia kuin varsinainen pakkoavioliitto, vaikka raja noiden kahden välillä voi usein olla aika häilyvä.
 
Poliisiakin pelottaa ja suututtaa, kun kimppuun hyökätään – ”Teki mieli tirvasta päin näköä”
Työntekijöiden jaksaminen ja henkinen tuki ovat erityisen tärkeitä poliisin kaltaisessa organisaatiossa, kirjoittaa Helsingin Sanomien rikos- ja oikeustoimittaja Minna Passi.


5289dd777bb945249c03c70d81bfa7d2.jpg


Poliisi valvoi Pohjoismaisen vastarintaliikkeen ja uusnatsijärjestön vastustajien mielenosoituksia Tampereella lokakuun lopulla. Poliisi oli varautunut myös voimankäyttötilanteisiin. (KUVA: EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA)
Minna Passi HS
Julkaistu: 30.10. 19:03


POLIISIN voimankäytöstä keskustellaan Suomessa verrattain vähän.

Keskustelun vähäisyys liittyy varmasti osaltaan siihen, että Suomen poliisi on tunnettu neuvotteluhalukkuudestaan ja räikeitä ylilyöntejä on tullut ilmi vähän.

Täällä on totuttu siihen, että poliisi lähestyy keskustellen usein silloinkin kun useimmissa muissa maissa ei todellakaan neuvoteltaisi.

Samalla verrattain lievistä voimakeinoista saattaa seurata kanteluita, kärjekästä kansalaispalautetta ja pieniä somekohuja, vaikka poliiseja olisi ensin ”potkaistu vain kerran” tai ”heitetty vain muutamalla pullolla”.

USEIN etenkin somekeskusteluissa otetaan annettuna, että poliisien pitäisi työnsä vuoksi sietää itseensä kohdistuvaa väkivaltaa, ainakin lievää.

Poliisiammattikorkeakoulun tuoreen tutkimusartikkelin mukaan poliisit sietävätkin aika paljon.

Artikkeliin on haastateltu kahtakymmentä poliisia, jotka olivat hieman ennen haastattelua joutuneet virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen kohteiksi.

Artikkelin on tehnyt komisario Henri Rikander, joka työskentelee Poliisiammattikorkeakoulussa voimankäytön tutkijana.

RIKANDERIN haastattelujen perusteella poliisit suhtautuvat itseensä kohdistuvaan lievään väkivaltaan arkisesti. Peruspainit eivät sen kummemmin edes jää mieleen.

Ylipäätään poliisit suhtautuivat tilanteeseen pääosin neutraalisti, jos vastapuolella ei ollut ollut käytössään kättä pidempää – puukkoa tai asetta – ja väkivalta oli ollut lievää. Silti osa tilanteista pääsi ihon alle.

”Potkuja tulee ja menee, mutta se sylkeminen oli iso harmitus.”

”Hiuksista repimiseen en ollut varautunut. Se on epäreilua ja alkoi vituttamaan. Ei se, että lyödään.”

JOS VÄKIVALTA oli ollut niin voimakasta, että poliisille oli aiheutettu kipua, suhtautuminen oli Rikanderin selvityksen mukaan erilaista.

Poliisit kertoivat haastatteluissa suuttuneensa sekä tunteneensa vihaa ja kostonhalua.

”[Poliisiin osuneen lyönnin jälkeen] ensimmäinen ajatukseni oli, että saatanan mulkku. Sitä ei olisi voinut sen paremmin kohdella. Se sai hyvää ja asiallista palvelua. Et en ollut provosoinut sitä tai muutakaan.”

”Teki mieli tirvasta päin näköä.”

TUTKIMUSHAASTATTELUISSA tuli esiin myös tilanteita, joissa poliisit olivat tunteneet jännitystä ja pelkoa.

Osa haastateltavista oli joutunut tilanteeseen, jossa vastapuolella oli ollut ampuma-ase.

Niissä tilanteissa poliisit olivat miettineet, miten kohdehenkilölle käy, jos poliisi itse käyttää asetta. Lisäksi he olivat miettineet myös sitä, kuinka itselle käy.

”Aseella uhatessa ajattelin, että kumpi tässä ampuu ensin. Ei ole koskaan ollut näin paskaa tilannetta.”

Yksi oli tuntenut viereen ammutun luodin paineaallon.

SEN LISÄKSI, että poliiseihin itseensä kohdistuu väkivaltaa, he joutuvat elämään sen kanssa, että työtovereita kuolee tai loukkaantuu vakavasti työtehtävissä.

Viime vuonna yksi poliisi kuoli ja toinen loukkaantui ammuskelussa Vihdissä. Tapaus kosketti laajasti koko poliisikuntaa ja tietenkin erityisesti uhrien omaa työyhteisöä.

Eräs poliisi mainitsi taannoin, kuinka pahalta tuntui kaksikymmentä vuotta sitten, kun kaksi tuttua kollegaa murhattiin Helsingissä.

Tämän lisäksi poliisit joutuvat toistuvasti tilanteisiin, joissa he joutuvat todistamaan erilaisten väkivallantekojen jälkiä ja sitä, kuinka julmasti ihmiset kohtelevat toisiaan.

POLIISIN työ onkin luonteeltaan sellaista, että se saattaa johtaa kyynistymiseen. Tästä puhui myös osa Rikanderin haastattelemista poliiseista.

Lisäksi poliisin työ voi johtaa traumatisoitumiseen. Eteen voi tulla sellaisia tapauksia, jotka jättävät jälkiä eliniäksi. Joillekin niitä tulee useita.

Pahimmillaan traumat voivat purkautua oudolla tavalla tai tehdä toimintakyvyttömäksi huonoimmalla mahdollisella hetkellä, jos niitä ei ole päässyt käsittelemään kunnolla.

VOIMANKÄYTTÖTILANTEET olivat jääneet vaivaamaan jälkikäteen osaa Rikanderin haastattelemista poliiseista.

Vakaviin tilanteisiin ajautuneet olivat joutuneet työstämään tapahtumia useita päiviä. Yhdessä haastattelussa kuvattiin negatiivisten ajatusten kestäneen viikkoja.

Osa haastateltavista kertoi, ettei tilanteesta ollut jälkikäteen pystynyt keskustelemaan työparin kanssa.

Jotkut kertoivat pohtineensa sitä, kuinka paljon läheisille voi tapahtumista kertoa, jottei aiheuttaisi heille isompaa huolta ja murhetta.

”Oli ihan hirveetä kun menin kotiin. En pystynyt nukkumaan, – – En kertonut tapauksesta läheisille.”

KESKUSTELUISSA eri poliisien kanssa on käynyt ilmi, ettei henkistä tukea tuputeta poliisissa ainakaan liikaa.

Rikanderin tutkimusartikkeli onkin tärkeä keskustelunavaus poliisin sisällä. Kiinnitetäänkö poliisien kokemaan väkivaltaan ja sen seurauksiin nykyisellään tarpeeksi huomiota?

Työntekijöiden jaksaminen ja henkinen tuki ovat erityisen tärkeitä poliisin kaltaisessa organisaatiossa. Riittävä tuki on turvaksi poliiseille itselleen mutta myös kaikille muille.
 
Poliisien kanssa vastaanottokeskuksessa painineelle miehelle ehdollista vankeutta – havitteli poliisin virka-asetta
UUTISET31.10. 09.25 https://www.aamulehti.fi/uutiset/po...tta-havitteli-poliisin-virka-asetta-200498436
HENRY RANTANIEMI/ARKISTO

Tuomittu onnistui tarttumaan virka-aseen varalippaaseen niin, että se irtosi paikaltaan.

Heikki HakolehtoPori
Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa Porissa poliisien kanssa paininut irakilaismies on tuomittu ehdolliseen vankeuteen.

Tuolloin 19-vuotiasta nuorukaista oltiin ottamassa häiriökäyttäytymisen takia kiinni huhtikuussa 2016, kun hän kävi raivokkaaseen vastarintaan kiinniottoa suorittaneita poliisimiehiä kohtaan. Mies huitoi ja potki kohti poliiseja, minkä seurauksena poliisit kaatoivat hänet lattialle.

Mies jatkoi rimpuiluaan ja pyrki edelleen sekä lyömään että potkimaan poliiseja. Lisäksi hän tavoitteli yhden poliisimiehen varustevyöllä olleita voimankäyttövälineitä, ja onnistuikin tarttumaan virka-aseen varalippaaseen niin, että se irtosi paikaltaan. Lopulta mies saatiin raudoitettua ja hänen jalkansa sidottua nippusiteellä.

Vaasan hovioikeus vahvisti pari viikkoa sitten Satakunnan käräjäoikeuden kesäkuussa antaman tuomion, jolla se tuomitsi syytetyn virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Mies kiisti syytteen ja katsoi myös olleensa tapahtuma-aikaan täyttä ymmärrystä vailla. Kaksi muuta turvapaikanhakijaa kertoi miehen vain vähän tönäisseen poliiseja, mutta oikeus ei tähän uskonut.
 
Back
Top