Nuorten epäillään tuhonneen historiallisen arvokkaan taideteoksen kirkossa Keuruulla – Tarkoituksena oli anastaa kolikoita jopa yli 150-vuotiaan puupatsaan sisältä
Keuruun seurakunta selvittää parhaillaan Keski-Suomen museon ja Museoviraston kanssa, kuinka vakavasti Pihlajaveden erämaankirkon vaivaispoika on vaurioitunut ja mistä löytyvät osaajat vaivaispoikaa korjaamaan. Patsaan rikkomisesta epäillään Mänttä-Vilppulan seudulla asuvia nuoria.
UUTISET18.07. 20.25
ERJA NIEMELÄ
Keuruun seurakunnan kirkkoherra Ossi Poikonen on surullinen Pihlajaveden erämaakirkon vaivaispojalle tehdystä ilkivallasta. - Pihlajaveden vaivaispoika on kestänyt paikallaan 1800-luvulta ja saanut olla rauhassa halki sotien ja kriisien. Nyt tuli sitten kriisi, josta patsas ei selvinnyt.
Erja Niemelä
–Keuruun seurakunta kartoittaa parhaillaan Keski-Suomen museon ja Museoviraston kanssa konservaattoreita, jotka pystyvät arvioimaan Pihlajaveden erämaakirkon vaivaispojalle aiheutetut tuhot. Myös korjausten toteutusta ja kustannuksia selvitetään. Poliisi on tehnyt upean työn selvittäessään tekijät, sanoo Keuruun seurakunnan talouspäällikkö Kirsi Pekonen.
Keuruun seurakunta ei vielä ole tehnyt minkäänlaisia päätöksiä vaivaispojan tulevaisuudesta, mutta talouspäällikön ja kirkkoherra Ossi Poikosenkeskustelujen pohjalta on lähdetty selvittämään vaivaispojan kunnostamista.
–Mielestäni hahmo kannattaa korjata, koska irronneet palat kuitenkin ovat jäljellä, sanoo Poikonen.
Hänen mielessään päällimmäinen tunne tapahtuneesta on suru.
–Teko kertoo ajastamme. Joukossamme on ihmisiä, joilla ei ole rajoja eikä lakeja. Pihlajaveden vaivaispoika on kestänyt paikallaan 1800-luvulta ja saanut olla rauhassa halki sotien ja kriisien. Nyt tuli sitten kriisi, josta patsas ei selvinnyt. Teko panee kysymään, millainen on tulevaisuutemme, sanoo Poikonen.
ERJA NIEMELÄ
Keuruun seurakunta kartoittaa parhaillaan Keski-Suomen museon ja Museoviraston kanssa konservaattoreita, jotka pystyvät arvioimaan Pihlajaveden erämaakirkon vaivaispojalle aiheutetut tuhot. Myös korjausten toteutusta ja kustannuksia selvitetään.
Poliisitutkinta jatkuu kuulusteluilla
Poliisi on esitutkinnassaan saanut selville, että Pihlajaveden erämaakirkon vaivaisukon rikkoi alle 15-vuotias nuori yrittäessään anastaa kolikot vaivaispojan sisältä. Tekijä rikkoi kivellä hahmon kasvot, mutta ei onnistunut pääsemään rahoihin käsiksi.
Tapahtumissa mukana olleista yhden tytön epäillään potkaisseen vaivaispojan jalkaterän rikki. Hän on alle 18-vuotias. Paikalla olivat tekoaikaan myös yksi nuori mies ja kaksi nuorta naista, kaikki viisi Mänttä-Vilppulan seudulta.
–Esitutkinnassa on myös kuultu paikallisia nuoria, joilla ei ole rikoksen tekemiseen osuutta. Poliisi on esitutkinnan aikana löytänyt tekoon käytetyn kiven, jonka lisäksi tekopaikalla on suoritettu teknistä tutkintaa, kertoo poliisi tiedotteessaan.
Poliisi tutkii tapausta törkeän vahingonteon nimikkeellä. Poliiseilla on vielä joitakin kuulusteluja tehtävänä ja he mahdollisesti ottavat myös museovirastolta arvion vaivaispojan arvosta.
ERJA NIEMELÄ
Vaivaispojan kasvot säilyivät yhtenä kappaleena, joten veistos lienee mahdollista restauroida.
Tekijöillä vahingonkorvausvastuu
Rikoskomisario Kari Aaltio Sisä-Suomen poliisista Keuruulta toteaa, että koska päätekijä on rikosoikeudellisesti alaikäinen, hänen vastuulleen jää vain vahingonkorvausvelvollisuus.
–Muuten törkeästä vahingonteosta voidaan rangaista vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Mikäli oikeus aikanaan katsoo asian jäävän pelkästään vahingonteoksi, siitä voidaan rangaista sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Epäilen tosin tätä, sillä rikoslain 35 luvun 2. pykälä sanoo aika selkeästi, että kyseessä on törkeä vahingonteko, mikäli vahingonteolla aiheutetaan historiallisesti tai sivistyksellisesti erityisen arvokkaalle omaisuudelle huomattavaa vahinkoa, sanoo Aaltio.
Poliisin esitutkinnan perusteella nyt näyttää siltä, että vaivaispojan rikkomiseen ovat syyllistyneet vain nämä kaksi henkilöä, joten heidän osalta tulee kysymykseen vahingonkorvaus.
–Mikäli taas katsottaisiin, että kaikki ovat yksissä tuumin hyväksyneet tai osallistuneet tekoon, voisi kyseeseen tulla yhteisvastuu ja sen mukaan, keneltä korvauksia on saatavissa, ne myös sieltä otetaan. Korvausasian päättää aikanaan käräjäoikeus, kertoo Aaltio.
ERJA NIEMELÄ
Vaivaispojalta irtosivat nuorten hyökkäyksessä muun muassa kasvot, vasen käsi sekä oikea kengänkärki, jossa on 1850-luvun puusepäntaitajan kaivertama hennot koristekuviot.
Vaivaispojan veistäjää ei tiedetä
Keuruun ja Pihlajaveden kirkot -teoksessa sivulla 101 kerrotaan, että Pihlajaveden vanhan kirkon länsitornin läpikäytävässä oleva lakkipäinen, 102 senttimetrin korkuinen vaivaisukko lienee 1800-luvun puolivälistä. Se on kiinnitetty erilliseen taustarakennelmaan, jossa näkyvät Venäjän kaksoiskotkan ääriviivat. Kirjassa on veistoksesta myös valokuva.
–Erämaakirkon vaivaispojassa on myös jo vuosikymmeniä epäkunnossa ollut mekanismi, joka on aikoinaan liikauttanut hahmon silmiä, kun sen lippaaseen on pudottanut rahan, kertoo Seppo Seitsalo, Pelastakaa vaivaisukot ry:n puheenjohtaja. Hän oli muun muassa järjestämässä Kerimäelle vaivaisukkonäyttelyä 2013.
–Pihlajaveden vaivaispoikakin oli siellä. Hahmon vaatteista ja tyylistä päätellen Pihlajaveden vaivaispoika on tehty viimeistään 1800-luvun puolivälissä. Kuten useista muistakaan vaivaisukoista, sen tekijästä tai valmistusvuodesta ei ole säilynyt tietoa, sanoo Seitsalo.
–Asiaa tarkemmin tutkiakseen pitää matkata Jyväskylään maakunta-arkistoon, jossa sijaitsevat tuon ajan kirjallinen dokumentaatio sekä Keuruun että Pihlajaveden seurakunnan osalta, toteaa Kirsi Pekonen.
ERJA NIEMELÄ
Tällä kädellä erämaakirkon vaivaispoika on anonut apua köyhille jo yli 160 vuotta. Ilkivallantekijät hakkasivat sen irti heinäkuun alussa.
Vaivaisukot Unescon luetteloon
Seppo Seitsalo korostaa, että vaivaisukot ovat korvaamattoman arvokkaita, perinne tunnetaan ainoastaan Suomesta. Vuonna 2013 vaivaisukkoja oli jäljellä 145 ja lisäksi yksi akka.
–Vaivaisukot ovat hyvinvointiyhteiskuntamme edelläkävijöitä. Ne ovat tehneet työtään lähimmäisten ja huono-osaisten hyväksi yleensä ulkona kirkon tai tapulin seinustalla, tuulessa ja tuiskuissa keräämässä varoja köyhäin ja vaivaisten hoitoon. Ukot ovat myös joutuneet vuosikymmenien saatossa lukuisia kertoja ryöstelyjen ja ilkivallankin kohteeksi. Välillä niitä on korjattu sopimattomin menetelmin ja vahingoitettu sillä tavoin, sanoo Seitsalo.
Vaivaisukkojen paikallis-, kirkko-, sosiaali- sekä taidehistoriallinen merkitys onkin ainutlaatuinen. Vaivaisukkojen arvoon on havahduttu vasta viime aikoina. Esimerkiksi Museovirasto antoi vasta viime vuonna seurakunnille ohjeet vaivaisukkojen hoidosta ja kunnostuksesta.
–Tänä kesänä teimme virallisen ehdotuksen saadaksemme vaivaisukot Unescon maailmanperintölistalle. Seuraavaksi asiaa käsitellään Museovirastossa, sanoo Seitsalo.
ERKKI HÄRÖ/MUSEOVIRASTO
Esitutkinnassa poliisi on selvittänyt, että Pihlajaveden Erämaakirkon vaivaisukon kasvot on rikkonut kivellä lyömällä. Kuva on otettu ennen vahingontekoa.
ERJA NIEMELÄ
Pihlajaveden erämaakirkko on valmistunut 1782 ja se on käytössä kesäisin. Siellä järjestetään myös konsertteja.