Suomen sisäinen turvallisuus

[Torstoi]

…
Minun mielestäni on kolme tapaa korjata asiaa, siis sen skuutilla tai fillarilla auton päälle* ajavan henkilön pelastamiseksi: joko suojatiet joissa "pyörätienjatke" (suojatiellehän ei skuutin tai pyörän ajaa lainkaan) pitää siirtää risteysalueen välittömästä läheisyydestä vähintään 30 metrin, mieluummin 50 metrin etäisyydelle, tai väistämissääntöä pitää muuttaa siten että fillari/skuutti/skeitti/"sähköinen yksipyöräinen tasapainoskootteri"/ .. you-name-it on aina väistämisvelvollinen pyörätienjatkeella. Kolmas tapa on rakentaa eritasoväylät.. ei ehkä se halvin, mutta turvallisin.
…

Nykyisessä henkisessä ilmastossa uskoisin, että todennäköisimmin lanseerataan pakollinen pysähtyminen suojatien eteen aina kun käännytään suojatien yli.

 

[SoundGuy]

^
Ja taas palaa muutama senttililitra bensaa/dieseliä joka kerta kun auto hurauttaa siitä taas liikkeelle. Kerrotaan se autojen lukumäärällä per päivä. Samaa ympäristön totaalista halveksuntaa olen ihmetellyt myös sellaisessa liikennevalojen suunnittelussa, jossa tarkoituksena on (ilmeisesti turvallisuuden nimissä) pysäyttää autovirta jokaikiseen helkutin kadunväliin.

 

[arix]

^
Ja taas palaa muutama senttililitra bensaa/dieseliä joka kerta kun auto hurauttaa siitä taas liikkeelle. Kerrotaan se autojen lukumäärällä per päivä. Samaa ympäristön totaalista halveksuntaa olen ihmetellyt myös sellaisessa liikennevalojen suunnittelussa, jossa tarkoituksena on (ilmeisesti turvallisuuden nimissä) pysäyttää autovirta jokaikiseen helkutin kadunväliin.

Autoilu oli mielestäni varsin sujuvaa Helsingissä 90-luvulla mutta sitä on selkeästi hankaloitettu vuosien myötä. Liikennemäärät ovat laskeneet, 1989 kantakaupungissa vuorokaudessa oli 375000 rajan ylitystä ja 2023 oli 285000 ylitystä. Lasku alkoi 2010-luvun puolivälissä.

Moottoriajoneuvoliikenteen liikennemäärät

Sivulta löytyy moottoriajoneuvoliikenteen liikennemäärien laskentaan perustuvaa tilastotietoa Helsingistä.

kaupunkitieto.hel.fi

 

[SoundGuy]

Saattaahan se ollakin, että tuon liikenteen hankaloittamisen tavoitteena on autojen määrän vähentäminen keskustoissa. Mutta oman empiirisen kokemukseni perusteella autojen määrä päinvastoin kasvaa. Ne seisovat kaikki liikennevaloissa moottori käynnissä.

Päättäjät eivät taida ymmärtää sitä, että todella harva ajaa tuolla ruuhkassa huvikseen. Siellä ajetaan, koska on PAKKO.

 

[kimmo.j]

Saattaahan se ollakin, että tuon liikenteen hankaloittamisen tavoitteena on autojen määrän vähentäminen keskustoissa. Mutta oman empiirisen kokemukseni perusteella autojen määrä päinvastoin kasvaa. Ne seisovat kaikki liikennevaloissa moottori käynnissä.

Päättäjät eivät taida ymmärtää sitä, että todella harva ajaa tuolla ruuhkassa huvikseen. Siellä ajetaan, koska on PAKKO.

Helsingissä tuo yksityisautoilun haittaaminen eri keinoin on ääneen sanottu keino lisätä julkisen liikenteen käyttöä.
Siksi bussipysäkkejä on muutettu siten, että takaa tuleva auto pääse ohittämaan pysäkillä olevaa bussia, näin hidastetaan liikennettä, että oma auto olisi nopeampi kuin bussi.

 

[Suluttaja]

Helsingissä tuo yksityisautoilun haittaaminen eri keinoin on ääneen sanottu keino lisätä julkisen liikenteen käyttöä.
Siksi bussipysäkkejä on muutettu siten, että takaa tuleva auto pääse ohittämaan pysäkillä olevaa bussia, näin hidastetaan liikennettä, että oma auto olisi nopeampi kuin bussi.

Toisaalta ymmärrän kyllä pointtia että suojellaan jalankulkijoita. Nuoret hyppäävät bussista usein välittömästi suojatielle tai bussin taakse/eteen ja yrittävät yli. Näin ainakin koulujen pysäkeillä Helsingissä. Joissain asioissa on helpointa mennä tyhmimmän/lapsen mukaan vaikka itsekukin jättäisi välilllä homman suosiolla Darwinille.
Idioottimaista on kyllä rakentaa eri liikennemuotojen ajoväylät mahdollisimman montakertaa leikkaaviksi. Kaupunkilaisjärjellä kun ajattelee niin tuostahan tulee vain enemmän vaaratilanteita ja onnettomuuksia = enemmän liikennekuolemia. Helsingissä Viilarintie sporapätkineen on surkein esimerkki, samoin Laajasalon "kaupunkibulevardi", josta kevyenliikenteen sillat on poistettu ja lapset joutuu nykyään menemään ruuhkan läpi kouluille ja kauppaan.

 

[Nargö]

Minun mielestäni on kolme tapaa korjata asiaa, siis sen skuutilla tai fillarilla auton päälle* ajavan henkilön pelastamiseksi: joko suojatiet joissa "pyörätienjatke" (suojatiellehän ei skuutin tai pyörän ajaa lainkaan) pitää siirtää risteysalueen välittömästä läheisyydestä vähintään 30 metrin, mieluummin 50 metrin etäisyydelle, tai väistämissääntöä pitää muuttaa siten että fillari/skuutti/skeitti/"sähköinen yksipyöräinen tasapainoskootteri"/ .. you-name-it on aina väistämisvelvollinen pyörätienjatkeella. Kolmas tapa on rakentaa eritasoväylät.. ei ehkä se halvin, mutta turvallisin.

Vanhan lain mukaan ajoneuvolla ei saanut ajaa suojatietä pitkin, mikä ei tosiaankaan ollut turha sääntö jos asiaa miettii vähänkin pidemmälle. Mutta kun jalankulkijoiden väylistä on yhä enemmän tullut myös pyöräilijöiden ja sähköpotkulautojen väyliä, niin ei se sääntö toiminut enää käytännössä.

 

[kimmo.j]

Toisaalta ymmärrän kyllä pointtia että suojellaan jalankulkijoita. Nuoret hyppäävät bussista usein välittömästi suojatielle tai bussin taakse/eteen ja yrittävät yli. Näin ainakin koulujen pysäkeillä Helsingissä. Joissain asioissa on helpointa mennä tyhmimmän/lapsen mukaan vaikka itsekukin jättäisi välilllä homman suosiolla Darwinille.
Idioottimaista on kyllä rakentaa eri liikennemuotojen ajoväylät mahdollisimman montakertaa leikkaaviksi. Kaupunkilaisjärjellä kun ajattelee niin tuostahan tulee vain enemmän vaaratilanteita ja onnettomuuksia = enemmän liikennekuolemia. Helsingissä Viilarintie sporapätkineen on surkein esimerkki, samoin Laajasalon "kaupunkibulevardi", josta kevyenliikenteen sillat on poistettu ja lapset joutuu nykyään menemään ruuhkan läpi kouluille ja kauppaan.

Helsingissä turvallisuus otetaan huomioon silloin kun se sattuu sopimaan ideologiaan.