Nuorten miesten syrjäytyminen

Ilmari ja Veera matkasivat talviyönä kotiin, kun itsetuhoinen rattijuoppo ajoi kohti – "Mikään ei ollut enää niin kuin ennen"
On aika ennen ja jälkeen. Nuorilla kaverit, onni ja tulevaisuus. Elämä muuttui, kun rattijuoppo ajoi keulaan silmitöntä vauhtia. Tilalla sairaala, hautajaiset ja kaikkialle tunkeva suru. Painajainen, joka ei lopu.
Samaan aikaan poliisilla oli käsissään kiireellinen tehtävä.
Eräs kuljettaja oli liikkeellä humalassa ja itsetuhoisena. Hänet piti tavoittaa ja saada pois liikenteestä.
Aika ei kuitenkaan riittänyt.
Nuorten auton keulaan rysähti kello 03.27. Jälki oli rumaa.
Humalassa Veeran ja Ilmarin autoon törmännyt nuori mieskuljettaja kuoli välittömästi, samoin toisessa autossa matkustajana ollut Ilmari. Kuskin penkillä virui hengissä Veera Uusitalo, hyvin vaikeasti loukkaantuneena.

Auto rusentui rajussa nokkakolarissa täysin.
Ilmarin kotona Kaustisella heräiltiin ennen aamuviittä navettaan.
Äiti Kerttu Kuorikoski huomasi, ettei pojan kenkiä näkynyt.
Hän ajatteli, että nuoret ovat jääneet yöksi reissulleen.
Navetasta tultua saapuivat poliisit.
– Kaikki muuttui. Mikään ei ollut enää niin kuin ennen, isä Matti Kuorikoski sanoo hiljaa.
Vanhemmat herättelivät nuoremmat lapset ja kertoivat isoveljen kuolemasta. Asiaa ei voinut käsittää.

Veeran vammat olivat massiiviset. Ennustetta ei annettu lainkaan.
Nyt on takana ainakin 13 leikkausta.
Paraneminen on viivästynyt useasti. Valitustielle olisi aineksia, mutta vanhemmat joutuvat valitsemaan taistelunsa.
He istuvat harva se päivä sängyn viereen. Nostavat kulmakarvoja, nyrpistävät nenää ja vetävät suuta suppuun.
Sängyn pohjalta kaikuu vastaus.
– Ärsyttää, kun meidät ohitetaan. Me tunnetaan oma lapsemme. Monessa asiassa on oltu oikeassa. Potilastietoja ei saada. Ei uskottu, että Veera kuntoutuu. Me otettiin videoita ja kuvia Veeran luona ja näytettiin niitä siellä niille, Jenni Uusitalo toteaa.
Paikka OYS:n kuntoutusosastolla ei ollut itsestään selvä. Päivät täyttyvät mustalla huumorilla, fysioterapialla ja puheterapialla. Ajatukset tulivat ensin kirjoittaen, sitten puhuen. Veera istuu ja syö itse, nostelee jopa puntteja. Vasen puoli kropasta ei tottele.
Alkuun hän kyseli Ilmarista. Vastauksia ei saanut antaa. Muistissa olivat valot, pelto, ihmiset ja paloautot. Kipeät hetket otettiin vastaan myöhemmin.