Oho tännehän tuli paljon kaikkea.
Mielellään lukisin vielä tarkempaa tarinaa päätöksistä ja miten meni.
Moderni esimerkki. Minkä suuruinen tuo Marin/Tuppurainen Uniper tappio nyt olikaan ja oliko tässä nyt huono tuuri vai maanpetos, koska päättäjä ei tiedä tarpeeksi eikä sano sitä.
Vaikea osoittaa yksittäinen hetki kun ”koulujärjestelmä pilattiin” kun kukaan ei esim uskalla julkaise PISA tulosta josta on poistettu suomenkielenhaasteiset oppilaat. Ehkä se syöksy ei oiskaan niin jyrkkä.
PISA on vain pisara meressä. Todellisuus on paljon, paljon karumpi. Tervetuloa kouluun 2024!
Koulutusjärjestelmän pilaamisessa on ollut useita usealle eri koulutusjärjestelmän eri tasoille ja opetukseen tehtyjä ”uudistuksia”, joiden kumulatiivinen vaikutus on ollut tuhoisa. Asiaan liittyy myös yhteiskunnallisia virtauksia ja ideologioita sekä kasvatustaidoiltaan polarisoituneiden ikäluokkien vanhemmuus (vapaa kasvatus toisessa polvessa jne.). Näitä on puitu melko kattavasti koulutusketjussa, joten pieni pintaraapaisu riittänee täällä.
Inkluusio, itseohjautuvuus, digidigi, tehdaskoulut, seinättömät avokonttorikoulut. Älylaitteet lapsille (rajoittamaton someilu ja nettailu). Painopisteen siirtäminen perustaitojen (lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen) opettelusta seksuaali-identiteetin miettimiseen. Opeteltavia asioita ei harjoiteta riittävästi (esim. matematiikkalihas ei kehity sillä, että katsot opetusvideon, lasket pari laskua ja sitten on kiire uuteen asiaan). Toiselle asteelle siirtyvien oppilaiden perustaidot eivät tahdo kaikin osin olla riittäviä opintojen aloittamiseen toisella asteella (ei riipu namppelin väristä). Opettajien työaikaa käytetään suhteettoman paljon muuhun kuin opetustyöhön.
Kolmiportaisen tuen (jossa on muuten neljä ”pykälää”
) sekamelskaa koetetaan oikaista lakimuutoksella: esi- ja perusopetuksen lainsäädännössä on tunnistettu selkiyttämistarve koko oppimisen tuen järjestelmän osalta. 1/4 oppilaista on nykyisin tehostetun tai erityisen tuen piirissä. Lakiesitys tästä asiasta on juuri nyt lausuntokierroksella.
Ammatillisessa koulutuksessa lähiopetuksen karsiminen on rikkonut ammatillisen koulutuksen. Etäopetus, itseopiskelu ja työssäoppimisjaksoille työntäminen ilman koulussa opeteltuja ammatillisia valmiuksia => sekundaa. Amiksen yleinen yhteiskunnallinen arvostus koulutuspaikkana on myös käsittämättömässä kuopassa.
Lukiokoulutuksessa opiskelija pistetään itse suunnittelemaan opintonsa ja joissain paikoissa jopa kilpailemaan kursseille pääsystä. (Muutama poikkeus löytyy.) Sori siitä jos jäit rannalle. Ylioppilaskirjoitusten jatkuva korottaminen aiheuttaa kasautuvan aaltoilmiön, joka nostaa arvosanapisterajoja sekä hidastaa ja pahimmillaan estää nuorten etenemistä korkea-asteen koulutukseen (englannin laudaturin pisteraja oli nyt keväällä 278/290 pistettä).
Korkea-astetta vaivaa vuosituhannen vaihteessa esitetty 2/3 väestön kouluttaminen korkeakoulututkintoon -ideologia. Mistä saadaan kaikille korkeakoulutetuille koulutusta vastaavaa työtä? Mistä löytyvät akateemisesti kyllin kyvykkäät opiskelijat ellei tutkintotavoitteita madalleta? (On muuten madallettu jo.)
Koulutusjärjestelmä on rikki, koska kokonaisnäkemys yhteiskunnan tarpeista koulutusjärjestelmän suhteen on vinoutunut. Järjen käyttö on hukassa, ideologian sormi sojottaa sen sijaan terhakasti pystyssä. Lisäksi, kyseessä on sulka hattuun -tempputeatteri, jossa haetaan pizzakolmion oliivissa virkakaudelle jatkoa.