Mitä tällaisia monopoleja on valtiovalta myynyt?
Vastaus ei ole sähköverkkoyhtiöt, koska vain murto-osa niistä on myyty, eikä nekään ole valtion myymiä. Ei ole myöskään katsastuskonttorit, koska muitakin vaihtoehtoja on ollut kuin A-katsastus - joka sekin on ostettu takaisin Suomeen punapääoman toimesta.
Ylen lähetystoiminta eli Digia oli varmaankin yksi sellainen, mutta sekin on menettänyt monopolinsa kun radio- ja tv tulee myös netitse.
Yle ei voi kuitenkaan siirtää lähetystoimintaansa nettiin, joten Digitalla (ent. Yleisradion lähetystekniikka) on de facto luonnollinen monopoli lähetystoimintaan, jolta Ylen on pakko ostaa lähetystekninen puoli.
Samoin myös myytiin Tielaitoksen kunnossapitopuoli pois, ja tämän seurauksena teiden ylläpitokustannukset kasvoivat, kuten kasvoivat Yleisradion lähetyskustannukset (jolle oli maksettu myös yksityisten puolelta aiemmin lähetystoiminnan järjestämisestä).
Katsastustoiminnalla taas ei ole niin väliä, koska valtio ei siitä maksa, ja katsastustoimintahan muutenkin vapautettiin. A-katsastuksen puolella toiminta on tosin yhä ammattimaisinta ja tiukinta, eli jos haluaa tiukkaa katsastamista, niin kannattaa käyttää siellä, jos haluaa pikkuvikoineen auton läpi, niin jossain muualla.
Alueelliset sähköverkot ovat täysiä luonnollisia monopoleja (ja kilpailevien verkkojen pystytyshän on lailla kiellettyä), ja saivartelu siitä, että Fortumin sähköverkko ei ollut suoraan valtion virkamieskunnan alaisuudessa on merkityksetöntä, koska sen myynti tapahtui kuitenkin valtioneuvoston omistajaohjauksen tahdon mukaisesti.
Luonnollinen monopoli olivat myös ne PV:n huoltopuolen toiminnot, jotka siirrettiin Millogiksi ja Senopiksi. Senopin kohdalla se olikin osittain järkevää (optiikka ja optroniikka ovat sen verran spesifi osa-alue, ja liiketoiminta PV:n alla ei välttämättä ottaisi tuulta alleen kovin hyvin), Millogin kohdalla taas kustannukset ovat kasvaneet. Toki tämä on osittain parantanut toimintaa (mm. korvaavien artikkeleiden saaminen rikkinäisten tilalle on nopeutunut), mutta toisaalta heikentänyt, kun korjauksia ja henkilöstöä ei saada Millogilta esim. harjoituksiin samalla tavalla sotilaskäskyasiana toisin kuin PV:n oma henkilöstö saatiin, ja yksittäisten samojen artikkeleiden läpimenoaika korjausprosesseissa on hidastunut ainakin osassa artikkeleita. Toki Millog on julkisomisteinen, mutta yhtiöittämisessäkin oli omat haittapuolensa.
Onhan heillä siihen oma osuuskuntasakin eli Hankkija, joka nimensä mukaisesti voi hankkia tuotteita vaikka maailman ääristä.
Hankkija on nykyään Danish Agron pääomistama, on ollut vuodesta 2012, ja se on ostellut myös alueellisten osuuskauppojen maatalouspuolta pois sen jälkeen. Yara on toinen sen suurista omistajista.