Suomen turvallisuusuhat ja puolueiden reaktiot

tiedotusosasto

Respected Leader
Eräs kysymys on, haluaako Yhdysvallat antaa sellaisia turvatakuita, jotka voivat laueta toteutettavaksi hyvinkin nopeasti nykyisessä tilanteessa? Olisiko Suomi niin arvokas liittolainen, että riski kannattaisi ottaa?
Turvatakuun antamisen panoksena USA:lle ei suinkaan ole sinänsä piskuinen Suomi vaan se, että antaako USA Venäjän vaikuttaa Natojäsenyyden anomiseen. Eli jos Venäjä kohdistaisi joitakin toimenpiteitä jäsenyyttä anoneeseen maahan niin vastaisuudessakin se muodostuisi esteeksi hakea jäsenyyttä. Venäjälle olisi annettu veto-oikeus jäsenyyden hakemisessa.
 

Lojalisti

Kersantti
Onko se arvaamaton? Mielestäni ei ole. Se on hyvinkin ennustettava niin hyvässä kuin pahassa. Eri asia on sitten se, että minkä verran hallintoalamainen Suomessa asioista saa tietää.

Oliko georgian ja ukrainan operaatiot hyvin ennustettavissa? Siinä käsityksessä olen vieläkin, että lännessä oltiin aivan ihmeissään kun tietoa alkoi olla. Olihan operaatio hyvin suunniteltu etukäteen ja krimi vietiinkin hyvin kivuttomasti. Toki suhteellisen äkkiä vastusta alkoi tulla operaation laajetessa donetskin ja luhanskin suuntaan. Huomioiden ukrainan armeijan tilanne alussa.
 

baikal

Supreme Leader
Oliko georgian ja ukrainan operaatiot hyvin ennustettavissa? Siinä käsityksessä olen vieläkin, että lännessä oltiin aivan ihmeissään kun tietoa alkoi olla. Olihan operaatio hyvin suunniteltu etukäteen ja krimi vietiinkin hyvin kivuttomasti. Toki suhteellisen äkkiä vastusta alkoi tulla operaation laajetessa donetskin ja luhanskin suuntaan. Huomioiden ukrainan armeijan tilanne alussa.

Mielestäni jälkeenpäin on varsin selvästi paljastunut, että muutamien valtioiden sotilastiedustelulle yllätyksiä ei tullut. Ja jos en ole väärin tulkinnut, niin Suomen tiedustelu ja tilannekuva oli yksi harvoista oikeaanosuneista.
 

Lojalisti

Kersantti
Mielestäni jälkeenpäin on varsin selvästi paljastunut, että muutamien valtioiden sotilastiedustelulle yllätyksiä ei tullut. Ja jos en ole väärin tulkinnut, niin Suomen tiedustelu ja tilannekuva oli yksi harvoista oikeaanosuneista.

Tähän olisi jonkinlainen lähde paikallaan. Itse en muista nähneeni ihan ensimmäisten joukossa, kun tietoa alkoi tulemaan tapahtumista? Voi kyllä olla hyvinkin että en vain muista tai päässyt menemään ohi. Toki ymmärrettävästi näistä asioista pidetään matalaa profilia ja ei olla ensimmäisenä mediassa.
 

scip10

Kenraali
Onko se arvaamaton? Mielestäni ei ole. Se on hyvinkin ennustettava niin hyvässä kuin pahassa. Eri asia on sitten se, että minkä verran hallintoalamainen Suomessa asioista saa tietää.
Samaa mieltä. Välillä tuntuu ettei Venäjän johdon puheita haluta kuulla tai ainakaan niitä ei oteta todesta. Venäjän toimia ei tarvitse hyväksyä, mutta ne eivät häviä mölisemällä sormet korvissa.

Venäjä ei hyväksy yksinapaista USA-johtoista maailmanjärjestystä -> se aktiivisesti toimii sitä vastaan.
Venäjä ei lännen instituutioita kuten NATO:a tai EU:a entisiin neuvostotasavaltoihin (Baltia on poikkeus) -> se pysäyttää Georgian ja Ukrainan mahdollisen länsi-integraation.
Venäjä ei hyväksy Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyttä -> se tekee mitä?

Suomi olisi vietävissä NATO:on tasavallan presidentin arvovallalla ja kansansuosiolla. Miksi näin ei tehdä? Onko NATO-myönteinen S.Niinistö yllättäen virkaan päästyään kääntynyt NATO-jäsenyyden vastustajaksi? Lähihistoriamme länsimielisin poliitikko A.Stubb ei pääministeri Stubbin ominaisuudessa hiiskahtanutkaan NATO:sta. Miksi näin?

Olen itse NATO-jäsenyyden kannattaja, mutta voi olla niin että tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa jäsenyys ei ole realistinen vaihtoehto. Se julkinen turvatakuu toimii nimittäin toiseenkin suuntaan, ja pakottaa Venäjän johdon toimimaan.
 

baikal

Supreme Leader
Samaa mieltä. Välillä tuntuu ettei Venäjän johdon puheita haluta kuulla tai ainakaan niitä ei oteta todesta. Venäjän toimia ei tarvitse hyväksyä, mutta ne eivät häviä mölisemällä sormet korvissa.

Juuri näin. Reagointitapoja on aika vähän, tuo sormet korvissa ulina on yksi ja toinen on heittäytyminen pitkälleen ja volina siinä sikiöasennossa, eräs tapa on kaiken sivuuttaminen. Uljain tapa on yhdistää useita malleja. :rolleyes:

Suurvallat ovat loppujen lopuksi hyvin selkeitä toimijoita, niillä on julkinen huoneentaulunsa koskien ulkopolitiikkaa ja tuohon oivalliseen kattaukseen ei hevin tule rikkoja. Isot strategiset linjat pitävät aivan kulloisestakin presidentistä riippumatta.

Kun ajatellaan vaikka Suomea, niin asemamme vaatii ainakin Venäjän, Saksan ja Usan ulkopolitiikan tarkkaa ymmärtämistä ja tuntemista. Eikä ole haittaa, vaikka Ruotsinkin ulkopolitiikkaa tunnettaisiin. Ulkopolitiikkaa ei niin vaan vedellä tunteella, kyllä de factot on oltava vasituin muodoin hallussa. Muuten siinä polkee äkkiä läjään, joka tuoksahtaa vistolle.

Eräs muuttuja on varmasti brexit, vaikkei siitä juuri puhutakaan ja ehkä juuri siksi olen siihen kiinnittänyt huomiota. Tuo ah niin katkeransuloinen tälli Unelmaan on varmasti ollut eurooppalaiselle eliitintapaiselle traumaattinen täräys. GB näyttäisi valinneen erilaisen tulokulman Eurooppaan. Nyt on Saksalla ja Ranskalla -näytönpaikkansa- mitä se sitten tarkoittaakin.
 

baikal

Supreme Leader
Tähän olisi jonkinlainen lähde paikallaan. Itse en muista nähneeni ihan ensimmäisten joukossa, kun tietoa alkoi tulemaan tapahtumista? Voi kyllä olla hyvinkin että en vain muista tai päässyt menemään ohi. Toki ymmärrettävästi näistä asioista pidetään matalaa profilia ja ei olla ensimmäisenä mediassa.

Venäläisten suorittamat manööverit eivät tulleet kaikille Euroopan vastuullisille päättäjille yllätyksenä. Suomessakin tarvittiin mm. Kangaspuroa sotkemaan oikein koko työaikansa voimin niitä tosiasioita, jotka Suomessa tunnettiin. :rolleyes: Huomionarvoista lienee se, että Erkki Tuomioja tuntui ja kuulosti erittäin hyvin informoidulta. Muistelkaahan vähäsen. Ja illuminaattiko se ekille infon järkkäsi?

Venäjän asevoimien askelmerkit Itä-Ukrainasta - itään olivat kaikkien tuntemat. Eri valtioissa vedettiin erilaisia päätelmiä ja arvioita. EUn tiedusteluvirasto veti -julkisesti- täysin vihkoon suomalaisupseerin johdolla. Miesparka todennäköisesti joutui kertomaan asioista siten kuinka ne haluttiin kerrottavan eikä niinkuin ne olivat.
 

Pronssipatsas

Korpraali
BAN
Mielestäni jälkeenpäin on varsin selvästi paljastunut, että muutamien valtioiden sotilastiedustelulle yllätyksiä ei tullut. Ja jos en ole väärin tulkinnut, niin Suomen tiedustelu ja tilannekuva oli yksi harvoista oikeaanosuneista.

Wikileaksin vuotamat kaapelit kertoivat, että ainakin Yhdysvaltojen ulkopoliittisille edustajille Venäjä oli ilmoittanut jo vuonna 2008 mitä siitä seuraa Ukrainan asioita lähdetään lännen toimesta "järjestelemään uudelleen". Tämän materiaalin valossa voidaan olla varmoja, että ainakaan amerikkalaisille Ukrainan tapahtumat eivät voineet tulla yllätyksenä. Vuodetut asiakirjat olivat siis Yhdysvaltain Venäjän suurlähetystön Washingtoniin lähettämää materiaalia.
 

Sardaukar

Greatest Leader
BAN
Kappas että Pietari tulee taas.
 

Sardaukar

Greatest Leader
BAN

Pronssipatsas

Korpraali
BAN
Nimimerkki kertoo heti.

Nimimerkki on vitsi. koska tiedän, että olen erimieltä palstan enemmistön kanssa monesta asiasta. Tällä palstalla on kuitenkin ilmiselvästi kirjoittajia, jotka ovat päässeet jo pois jatkosodan poteroista ja, jotka toisaalta eivät ole armeijan kanta-henkilökuntaa joille ymmärrettävästi Nato-ura toisi mukavaa vaihtelua kotimaan suhteellisen tylsään skapparielämään, niin ajattelin kirjautua ja katsoa onnistuuko järkevä keskustelu täällä sinänsä ihan mielenkiintoisista aiheista.

En esimerkiksi ymmärrä ollenkaan ketjunavaajan luonnehdintaa ryhmän 2. henkilöistä, jotka olisivat jotenkin Venäjälle hyödyllisiä idiootteja. Tähän ryhmään kun kuuluu paljon henkilöitä, joiden mielestä armeijan ainoa tehtävä on pitää vieraat joukot Suomen ulkopuolella. Poliittisen ajattelun keskiössä voi kuitenkin olla Suomelle hyödyllisten kauppasuhteiden ylläpito ja kehittäminen alueella, jossa meillä kerrankin olisi vahva kilpailuetu puolellamme suhteessa muihin länsimaihin johtuen geopoliittisesta sijainnistamme. Ulkopoliittista ajattelua näillä henkilöillä tyypillisesti se, että Suomi hoitaa itse parhaiten suhteensa itänaapurin kanssa ja Nato-jäsenyys tai liian kiinteä sitoutuminen EU:n yhteiseen ulkopolitiikkaan johtaa asemamme heikentymiseen tavalla, joka ei ole kansallisten etujemme mukaisia. Erityisesti Yhdysvaltain ulkopoliittiset tavoitteet ovat usein täysin vastakkaisia Suomen edun kanssa, joten tällaisten tahojen kanssa meidän ei ole heidän mielestään syytä liittoutua. Tämän näkemyksen mukaan Suomen tulee pysytellä suurvaltapolitiikan ulkopuolella, hoitaa ulkopolitiikkaa ensisijaisesti diplomatian keinoin mutta samalla ylläpitää riittävän vahvaa itsenäistä armeijaa mahdollisimman kustannustehokkaasti ja keskittyä hyvinvoinnin lisäämiseen kaupankäynnin keinoin ilmansuunnasta ja suurvaltojen etupiiripolitiikoista välittämättä.

Se, että olen ehkä eniten kuitenkin tämän linjan kannattaja sai minut valitsemaan myös nimimerkkini. Jos koet sen jotenkin häiritseväksi, voit yrittää kuvitella sen jatkossa vaikka "Pronssipatsaan" sijaan "Mannerheimin ratsastajapatsaaksi", jos se helpottaa asiallista keskustelua eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa.
 

baikal

Supreme Leader
Poliittisen ajattelun keskiössä voi kuitenkin olla Suomelle hyödyllisten kauppasuhteiden ylläpito ja kehittäminen alueella, jossa meillä kerrankin olisi vahva kilpailuetu puolellamme suhteessa muihin länsimaihin johtuen geopoliittisesta sijainnistamme. Ulkopoliittista ajattelua näillä henkilöillä tyypillisesti se, että Suomi hoitaa itse parhaiten suhteensa itänaapurin kanssa ja Nato-jäsenyys tai liian kiinteä sitoutuminen EU:n yhteiseen ulkopolitiikkaan johtaa asemamme heikentymiseen tavalla, joka ei ole kansallisten etujemme mukaisia. Erityisesti Yhdysvaltain ulkopoliittiset tavoitteet ovat usein täysin vastakkaisia Suomen edun kanssa, joten tällaisten tahojen kanssa meidän ei ole heidän mielestään syytä liittoutua. Tämän näkemyksen mukaan Suomen tulee pysytellä suurvaltapolitiikan ulkopuolella, hoitaa ulkopolitiikkaa ensisijaisesti diplomatian keinoin mutta samalla ylläpitää riittävän vahvaa itsenäistä armeijaa mahdollisimman kustannustehokkaasti ja keskittyä hyvinvoinnin lisäämiseen kaupankäynnin keinoin ilmansuunnasta ja suurvaltojen etupiiripolitiikoista välittämättä.

Tämän mallin etuja on vaikea kiistää. Toimiiko Suomi mielestäsi tällä hetkellä jotenkin raskaasti vastoin tätä mallia? Minusta tälläkin hetkellä Suomi hakee nimenomaan aktiivisesti omaa paikkaansa idän ja lännen välillä pyrkien säilyttämään hankitun liikkumavaransa.
 

setämies

Kenraali
Nimimerkki on vitsi. koska tiedän, että olen erimieltä palstan enemmistön kanssa monesta asiasta. Tällä palstalla on kuitenkin ilmiselvästi kirjoittajia, jotka ovat päässeet jo pois jatkosodan poteroista ja, jotka toisaalta eivät ole armeijan kanta-henkilökuntaa joille ymmärrettävästi Nato-ura toisi mukavaa vaihtelua kotimaan suhteellisen tylsään skapparielämään, niin ajattelin kirjautua ja katsoa onnistuuko järkevä keskustelu täällä sinänsä ihan mielenkiintoisista aiheista.

En esimerkiksi ymmärrä ollenkaan ketjunavaajan luonnehdintaa ryhmän 2. henkilöistä, jotka olisivat jotenkin Venäjälle hyödyllisiä idiootteja. Tähän ryhmään kun kuuluu paljon henkilöitä, joiden mielestä armeijan ainoa tehtävä on pitää vieraat joukot Suomen ulkopuolella. Poliittisen ajattelun keskiössä voi kuitenkin olla Suomelle hyödyllisten kauppasuhteiden ylläpito ja kehittäminen alueella, jossa meillä kerrankin olisi vahva kilpailuetu puolellamme suhteessa muihin länsimaihin johtuen geopoliittisesta sijainnistamme. Ulkopoliittista ajattelua näillä henkilöillä tyypillisesti se, että Suomi hoitaa itse parhaiten suhteensa itänaapurin kanssa ja Nato-jäsenyys tai liian kiinteä sitoutuminen EU:n yhteiseen ulkopolitiikkaan johtaa asemamme heikentymiseen tavalla, joka ei ole kansallisten etujemme mukaisia. Erityisesti Yhdysvaltain ulkopoliittiset tavoitteet ovat usein täysin vastakkaisia Suomen edun kanssa, joten tällaisten tahojen kanssa meidän ei ole heidän mielestään syytä liittoutua. Tämän näkemyksen mukaan Suomen tulee pysytellä suurvaltapolitiikan ulkopuolella, hoitaa ulkopolitiikkaa ensisijaisesti diplomatian keinoin mutta samalla ylläpitää riittävän vahvaa itsenäistä armeijaa mahdollisimman kustannustehokkaasti ja keskittyä hyvinvoinnin lisäämiseen kaupankäynnin keinoin ilmansuunnasta ja suurvaltojen etupiiripolitiikoista välittämättä.

Se, että olen ehkä eniten kuitenkin tämän linjan kannattaja sai minut valitsemaan myös nimimerkkini. Jos koet sen jotenkin häiritseväksi, voit yrittää kuvitella sen jatkossa vaikka "Pronssipatsaan" sijaan "Mannerheimin ratsastajapatsaaksi", jos se helpottaa asiallista keskustelua eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa.
Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä... Foorumilla kun sattuu olemaan kovin pitkä perinne kaltaisistasi aloituksista.

Eiköhän tänne mielipiteitä mahdu. Tervetuloa joukkoon.
 

Pronssipatsas

Korpraali
BAN
Tämän mallin etuja on vaikea kiistää. Toimiiko Suomi mielestäsi tällä hetkellä jotenkin raskaasti vastoin tätä mallia? Minusta tälläkin hetkellä Suomi hakee nimenomaan aktiivisesti omaa paikkaansa idän ja lännen välillä pyrkien säilyttämään hankitun liikkumavaransa.

Mielestäni presidentti Niinistö hoitaa ruutuaan suhteellisen tyylikkäästi ilman tarpeettomia provokaatioita suuntaan tai toiseen. Ulkoministeri Soini kuten myös pääministeri Sipilä taas ovat lähinnä käveleviä katastrofeja mitä tulee ulkopoliittisten suhteiden hoitoon.

Se missä olemme ehkä pahiten epäonnistuneet on omien etujemme varmistaminen meille haitallisten päätösten yhteydessä. Esimerkiksi isäntämaasopimus tai Venäjänvastaiset pakotteet eivät mielestäni mitenkään palvele suomalaisten etuja, päinvastoin. Nämä ovat juuri niitä suurvaltapoliittisia leikkejä, joita toivoisin Suomen välttelevän kaikin keinoin. Tällaisista päätöksistä pitäisi aina neuvotella korvaus tai antaa rajan vuotaa tarkoituksellisesti kunnes se korvaus sieltä maksetaan. Samalla tavalla toimivat etelän vetelätkin EU:n suhteen ja aina sieltä Brysselin pöydistä on tippunut murusia, jotta rivit on saatu taas suoriksi. Tällainen koplauspolitiikka parantaisi suomalaisten mainetta sekä idässä, että lännessä kun kaikki tietäisivät, että emme myy itseämme milloinkaan ilmaiseksi tai toimi kynnysmattona muiden intressien ajamisessa.

Eli mitenkään raskaasti emme toimi mallin vastaisesti tällä hetkellä, mutta parantamisen varaa kuitenkin löydän. Silti asiat voisivat olla paljon huonomminkin, joten liikaa ei sovi valittaa.
 

jurppi

Ylipäällikkö
Sitten olisi tilaus neljännelle ryhmälle joka varautuisi sekä Venäjään että maahanmuuton ongelmiin. Puolue joka ajaisi NATO-jäsenyyttä (ja puolustaen EU-jäsenyyttä) pitäen samalla huolen että kalifaatin taistelijat eivät hillu toreilla ja turuilla Tällaista puoluetta äänestäisin jos se olisi olemassa.

Juuri näin. Suomesta puuttuu kokonaan poliittinen oikeisto. Eikä meillä ole sellaista ollutkaan koko sodanjälkeisenä aikana. Toisaalta Suomi oli Neuvostoliiton vaikutusvallan alaisena koko YYA-kauden ajan. Virallisen ulkopoliittisen näkemyksen mukaisesti siihen aikaan "tavoittelimme puolueettomuutta". Neuvostoliiton romahtaminen antoi meillä hetkeksi hieman lisää ulkopoliittista liikkumavaraa. Valitettavasti sosialistiset maanpetturit (lue stasilaiset) lipponen-halonen-tuomioja johdattivat maatamme, Putinin valtaannousun jälkeen takaisin Venäjän suuntaan. Toki hyvänä kaverina heille oli myös kepun vanhanen, lehtomäki, pekkarinen jne. Kansalaiset kuitenkin halusivat tällaista joten saamansa pitää.

Näin olemmekin päätyneet Venäjän ainoaksi eurooppalaiseksi rajanaapuriksi, joka ei ole puolustusliitto NATO:n jäsen ja jossa ei vielä toistaiseksi ole Venäjän armeijaa miehittäjänä.

Suuri paradoksi löytyy siitä että mitä suljetummaksi diktatuuriksi Venäjä on kehittyy, sitä enemmän meillä nähdään tarvetta hakeutua Venäjän ystävyyteen. Sekä luonnollisesti samalla irtaantua Euroopasta, USA:sta ja muista läntisistä yhteyksistämme. Ajatellaanko siinä että itsenäisyytemme vahvistuu sen myötä mitä enemmän sitoudumme Putinin diktatuuriin?

Joka tapauksessa Putin on johdattanut Venäjän väkivaltakoneiston avulla ylläpidettyyn pakkovaltaan ja taloudelliseen umpikujaan. Lähdetäänkö meillä peesailemaan Putinin kaveriksi jää nähtäväksi..
 

baikal

Supreme Leader
Eli mitenkään raskaasti emme toimi mallin vastaisesti tällä hetkellä, mutta parantamisen varaa kuitenkin löydän. Silti asiat voisivat olla paljon huonomminkin, joten liikaa ei sovi valittaa

Suomalaisia on vaivannut kaikkinaisissa kv-suhteissa tietty hövelin jätkän sinisilmäisyys. Se on se suurin juttu. Ei ne kv-rakenteet tai pakonnot tai EUbyroo vaan ihan kotikutoinen tahmatassuilu ja lähes lammasmainen määkiminen siististi rivissä ja ruodussa. Kv-sopimuksia ym. on käytetty melko roisilla tavalla myös tapauksissa, joissa on haluttu syystä tai toisesta napata kansalta jotain veks. Kun komissio kehottaa tekemään jotain esim. suomalaisen minimiperustulon kohentamiseksi, niin melkoisella viipeellä asiaa korjataan 120 euroa per hlö per vuosi. Ja kun on kyse ns. ytimistä, silloin ei olla köyhiä ei kipeitä. Moni suomalaisiin kohdistunut temppu on perusteltu nokuEU...ja kun hieman perehtyy aiheeseen, niin huomaa, että kappas vaan hölmölä painuu asiassa ihan etulinjan edessä suorastaan....

Ei ne kv-sopparit ja EU tms. vaan ihan omat loppatopit.

NATOa en viitsi ruotia lainkaan, odotan kärsivällisesti jahka alkaa tulla tekovilloja aiheesta.

Sotilasyhteistyö ja kumppanuudet ovat olleet SE, kun Nato-jäsenyys puuttuu. Näistä pois jääminen ei ole viisautta.
 

scip10

Kenraali
Poliittisen ajattelun keskiössä voi kuitenkin olla Suomelle hyödyllisten kauppasuhteiden ylläpito ja kehittäminen alueella, jossa meillä kerrankin olisi vahva kilpailuetu puolellamme suhteessa muihin länsimaihin johtuen geopoliittisesta sijainnistamme.
Euraasian Unionin jäsenyyttäkö pronssipatsas haikailee?

Historian saatossa meillä on ollut tiivis kauppasuhde Venäjän kanssa moneen otteeseen. Lähes väistämättä nämä ovat päättyneet Venäjän talouden säännöllisin väliajoin tapahtuviin romahduksiin.

Taloudelliselta kannalta maailman suurimman sisämarkkinan vaihtaminen Venäjän kaltaiseen kolmosluokan kansantalouteen on järjetöntä. Kaupankäynti tuo mukanaan myös kaupankäyntikulttuurin, eli Venäjän tapauksessa läpitunkemattoman korruption, rahalla ja suhteilla voidellun oikeusjärjestelmän ja bysanttilaisen hallintojärjestelmän.

Ei kiitos.
 
Top