Suomen turvallisuusuhat ja puolueiden reaktiot

#41
Euraasian Unionin jäsenyyttäkö pronssipatsas haikailee?

Historian saatossa meillä on ollut tiivis kauppasuhde Venäjän kanssa moneen otteeseen. Lähes väistämättä nämä ovat päättyneet Venäjän talouden säännöllisin väliajoin tapahtuviin romahduksiin.

Taloudelliselta kannalta maailman suurimman sisämarkkinan vaihtaminen Venäjän kaltaiseen kolmosluokan kansantalouteen on järjetöntä. Kaupankäynti tuo mukanaan myös kaupankäyntikulttuurin, eli Venäjän tapauksessa läpitunkemattoman korruption, rahalla ja suhteilla voidellun oikeusjärjestelmän ja bysanttilaisen hallintojärjestelmän.

Ei kiitos.
Luitko koko viestin? Jos luit, niin ihmettelen miten olet voinut päätyä käsitykseen, että jotenkin kaipaisin rajoitteita kaupalle tai haluaisin Suomen sitovan kätensä jonkin muun allianssin hyväksi.

Mitä sitten tulee kaupankäyntikulttuuriin, niin se on erilainen joka maassa eikä se todentotta ole yhtään sen helpompi lännessäkään. Venäläisillä on iso markkina, paljon rahaa, pulaa hyvästä osaamisesta, ja suomalaisilla on paljon kokemusta heidän kanssaan kaupankäynnistä, joten kaikki palaset menestyksekkäisiin liiketoimiin meidän kannaltamme ovat olemassa. Toki jos emme tätä mahdollisuutta käytä, niin muut, saksalaiset etunenässä, varmasti keräävät kypsät hedelmät talteen. Niin on itseasiassa jo tapahtumassa.
 
#42
Suomalaisia on vaivannut kaikkinaisissa kv-suhteissa tietty hövelin jätkän sinisilmäisyys. Se on se suurin juttu. Ei ne kv-rakenteet tai pakonnot tai EUbyroo vaan ihan kotikutoinen tahmatassuilu ja lähes lammasmainen määkiminen siististi rivissä ja ruodussa. Kv-sopimuksia ym. on käytetty melko roisilla tavalla myös tapauksissa, joissa on haluttu syystä tai toisesta napata kansalta jotain veks. Kun komissio kehottaa tekemään jotain esim. suomalaisen minimiperustulon kohentamiseksi, niin melkoisella viipeellä asiaa korjataan 120 euroa per hlö per vuosi. Ja kun on kyse ns. ytimistä, silloin ei olla köyhiä ei kipeitä. Moni suomalaisiin kohdistunut temppu on perusteltu nokuEU...ja kun hieman perehtyy aiheeseen, niin huomaa, että kappas vaan hölmölä painuu asiassa ihan etulinjan edessä suorastaan....

Ei ne kv-sopparit ja EU tms. vaan ihan omat loppatopit.
Asia on juuri niin kuin sanot. Muut tulkitsevat kansainvälisiä sopimuksia omaksi edukseen, suomalaiset omaksi tappiokseen. Suomalaiset pyrkivät kaikenmaailman ytimiin, ja kerjäävät muiden hyväksyntää, muut hoitavat asiansa kuntoon ja kyselevät vasta sitten jos on tarvis. Vaikea uskoa, että tähän kulttuuriin mitään muutosta saataisiin, mutta surullista katseltavaa se on silti suomalaisten näkökulmasta kun emme osaa pitää huolta omista asioistamme.
 

hansai

Ylipäällikkö
#43
Rysky tweettasi vasemmistoliiton esityksen, josta pari kohtaa tässä..
MPK kokisi lopun...


4. Puolustuspolitiikka

Nykyaikainen armeija katsoo tulevaisuuteen
Suomen turvallisuus ei ole ensisijaisesti asevaraista. Turvallisuus syntyy tasa-arvoisesta yhteiskunnasta ja johdonmukaisesta rauhanpolitiikasta. Asevelvollisuusjärjestelmän on kohdeltava kaikkia kansalaisia yhdenvertaisesti.

Itsenäinen ja uskottava puolustus sekä sen ylläpitäminen on keino ennaltaehkäistä aseellinen toiminta Suomea vastaan. Sodan kuva on muuttunut, valmistautuminen laajamittaisen ja pitkittyneen sodan käymiseen ei ole nykyaikaiselle valtiolle tarkoituksenmukaista.

Puolustusvoimien tehtävä on Suomen itsenäisyyden puolustaminen sekä osallistuminen YK:n peruskirjan mukaisiin rauhanturvatehtäviin. Puolustusvoimien resurssit tulee mitoittaa näistä lähtökohdista. Armeijan kaluston uusimista tarvitaan, mutta Suomen ei tule osallistua varustelukierteeseen tai provosoitua mielenosoituksellisiin voiman näyttöihin.

Kalustohankinnat pitää tehdä kansallisen edun näkökulmasta eikä esimerkiksi Nato-yhteensopivuuden ehdoilla. Ilmavoimien ja merivoimien suurhankinnoilla on vaikutus sotilaallisen suorituskyvyn, ulkopoliittisen ja teollisen yhteistyön suunnan, sekä kotimaisen työllisyyden kannalta. Hankinnoista ei siksi tule päättää ainoastaan sotilaallisin perustein.
Rauhanturvaaminen ja kriisinhallinta tukevat kansainvälistä turvallisuutta ja paikallisesti siviilien suojelua. Siviilikriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen tulee olla kaikessa kriisinhallinnassa ensisijaista, sotilaallisen kriisinhallinnnan tehtävä on luoda edellytyksiä siviilikriisinhallinnalle. Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumisen perusteluna ei saa olla vain Suomen puolustusvoimien ammatillisten kokemusten kartuttaminen. Suomen harjoittamaa sotilaskoulutusta ei myöskään tule nähdä ensisijassa vientituotteena, vaan osana kriisinhallintaa ja sen legitiimejä tavoitteita. Suomen on omassa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan edistettävä YK:n päätöslauselma 1325, Naiset ja rauha, toteutumista.

Asevelvollisuusjärjestelmää on uudistettava lähtökohtana perustuslakiin kirjattu maanpuolustusvelvollisuus, joka koskee kaikkia sukupuolia yhdenvertaisesti. Nykyinen, yhä valikoivampi asevelvollisuus ei tarjoa eri ihmisille riittävästi sopivia ja mielekkäitä yhteisvastuuseen osallistumisen muotoja. Vasemmistoliiton asevelvollisuusmalli sisältää ainekset nykyaikaisemmaksi, tasa-arvoisemmaksi ja tehokkaammin uusiin uhkiin vastaavaksi järjestelmäksi.

Aseellinen sotilaskoulutus tulee palauttaa yksinomaan puolustusvoimien tehtäväksi, eikä ulkoistaa Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) kaltaiselle vapaaehtoiselle reserviläisjärjestölle. Vapaaehtoisille organisaatioille ei tule antaa viranomaisille kuuluvia tehtäviä.

Puolustuspolitiikka kaipaa demokratisointia ja tasa-arvon tietoista edistämistä. Eduskunnan asemaa puolustuspolitiikassa on vahvistettava turvaamalla tiedonsaanti kaikissa ja päätöksenteko merkittävissä asioissa. Puolustuspoliittista keskustelua ei saa jättää sotilashenkilöiden yksinoikeudeksi. Sotilaiden näkemysten rinnalle tarvitaan keskustelun monipuolistamiseksi laajempaa yhteiskunnallista kokonaisnäkemystä.

Vasemmistoliiton tavoitteita:
(1) Puolustusmäärärahoja ei sidota mihinkään indeksiin, joka automaattisesti korottaisi menoja joka vuosi, vaan niiden mitoituksessa otetaan huomioon myös muun yhteiskunnan tarpeet.

(2) Asevelvollisuutta kehitetään nykyajan tarpeiden mukaan lisäten valinnanvapautta ja tasa-arvoa valmiusvelvollisuusmallilla, ei siirtymällä kohti ammattiarmeijaa. Valmiusvelvollisuus kohtelee kaikkiin sukupuoliin kuuluvia tasapuolisesti. Aseistakieltäytymisen rangaistuksia ja siviilipalveluksen kestoa lyhennetään, eikä aseista kieltäytymistä rangaista vankeudella.

(3) Ilmavoimien hävittäjähankinnan mielekkyys ja laajuus avataan kriittiseen ja avoimeen kansalaiskeskusteluun. Hankinnan aikataulusta ja laajuudesta joustetaan taloustilanteen mukaan. Aiempien hankintaprosessien virheistä otetaan oppia. Hankinnoissa painotetaan sotilaallisen suorituskyvyn lisäksi kotimaista työllisyyttä, huoltovarmuutta ja puolustuspoliittisen yhteistyön suuntaa. Hornetien suorituskyvyn korvaamiseen etsitään kustannustehokkaimmat keinot, ja hankittavien hävittäjien lukumäärä mitoitetaan tiukasti puolustuksellisten tarpeiden mukaan.

(4) Suomi osallistuu vain YK:n peruskirjan mukaisiin rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioihin. Suomen itsenäisyyden puolustamisen ja rauhanturvaamisen lisäksi puolustusvoimien henkilökuntaa ei tule velvoittaa muunlaisiin operaatioihin.

(5) Puolustuspolitiikasta päätetään demokraattisesti laajan kansalaiskeskustelun kautta. Eduskunnan asemaa vahvistetaan.

(6) Sotilaskoulutuksen tarkoitus on turvata maanpuolustuksen ja rauhanturvaamisen tarpeet. Sotilashenkilöiden siirtyminen kansainvälisen aseteollisuuden lobbareiksi estetään määräaikaisten karenssien avulla.
5. Sisäinen turvallisuus

Turvallinen yhteiskunta kasvaa tasa-arvosta
Sisäinen turvallisuus on nähtävä laajemmin kuin vain poliisin ja muiden viranomaisten valtuuksina ja toimintakykynä. Kansalaisten vapauksia ja perusoikeuksia on vahvistettava ilman kohtuutonta kontrollin ja valvonnan lisäämistä.

Turvallisuutta edistävät demokraattinen päätöksenteko, vahva sopimusyhteiskunta ja luottamus työmarkkinoilla, hyvinvointivaltion palvelut ja vakaa toimeentulo. Hyvinvointivaltio sekä sosiaalisesti ja taloudellisesti tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta ovat sisäisen turvallisuuden kivijalat.

Äärioikeisto hyökkää demokratian ja oikeusvaltion keskeisiä instituutioita vastaan ja uhkaa ihmisten perusoikeuksia. Viha- ja valeuutissivustot sekä aggressiiviset nettikeskustelijat heikentävät mahdollisuuksia käydä demokratialle välttämätöntä avointa yhteiskunnallista keskustelua. Kansalaisten perusoikeudet uhkaavat kaventua kyberuhkien ja informaatiosodankäynnin vuoksi.

Vihapuheet ovat myös muuttuneet väkivallanteoiksi vähemmistöjä ja heidän oikeuksia vaativia kohtaan. Kansalaisten luottamus viranomaisiin ja demokraattisesti valittuihin päätöksentekijöihin on lisättävä vahvistamalla oikeusvaltioperiaatetta.

Terrorismia voidaan ennaltaehkäistä poliisin ja muiden viranomaisten yhteistyöllä, tiedonhankinnalla, perusoikeussuojaa lisäämällä ja syrjintää vähentämällä sekä puuttumalla sosiaalisiin ongelmiin ja puuttuviin tulevaisuusnäkymiin. Kansainvälisesti kiireellistä on saada aikaan rauha esimerkiksi Syyriaan, Palestiinaan, Irakiin, Afganistaniin, Jemeniin ja Libyaan.
Tiedustelua tarvitaan globaalisti verkottuneessa maailmassa valtiojohdon päätöksenteon ja viranomaisten toiminnan tueksi rikollisuuden, sekä kaikenlaisen terrorismin ja äärioikeiston väkivallan ehkäisemisessä. Tarvitaan viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Tälle toiminnalle tarvitaan kuitenkin selkeät rajat. Tehokaskaan tiedustelu ei puutu terrorismin ja väkivallan juurisyihin.

Tiedustelulle pitää säätää tarkat lailliset puitteet ja valvontamekanismit. Tietoverkkoihin kohdistuva massavalvonta uhkaa yksilön perusoikeuksia. Lainsäädännön pitää mahdollistaa viranomaisten tehokkaan puuttumisen terrorismiin ennalta. Kiireelliseen perustuslain muutokseen ei ole syytä siviili- ja sotilastiedustelulakien vuoksi. Massavalvonta ei ole ratkaisu poliisin ja muiden viranomaisten henkilöresurssien vähyyteen.

Tiedustelulainsäädäntö ei saa mahdollistaa vapaan demokraattisen yhteiskunnan tukahduttamista. Tiedonvaihto ulkomaille ei saa johtaa Suomen kansalaisten perusoikeuksien kaventamiseen. Tiedonvaihtoon ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa tulee suhtautua erityisen pidättyvästi.Pakolaisuuden merkitystä sisäisen turvallisuuden kannalta kielteisenäasiana ei tule liioitella. Maahanmuutto – pakolaisuuskin – on syytä nähdä yhteiskunnalle myös mahdollisuutena. Oikeus paeta vainoa ja sotaa sekä tavoitella ihmisarvoista ja turvallista elämää toisaalla on jokaisen oikeus. Turvapaikan hakeminen on perusoikeus, ja oikeus perhe-elämään kuuluu tulotasosta riippumatta kaikille. Turvallisuutta ei rakenneta rajoja sulkemalla ja rajapolitiikkaa tiukentamalla.

Sisäiseen turvallisuuteen kuuluu oleellisena osana myös huoltovarmuus. Se koskee esimerkiksi elintarvikkeiden riittävyyttä poikkeustilanteissa. Nykyaikana keskeisessä asemassa on sähkön saannin turvaaminen. Järkevästi mitoitettua ja ennalta rakennettua huoltovarmuutta voidaan tarvita myös sellaisissa poikkeustilanteissa, joiden ei tarvitse millään tavalla liittyä sotiin tai aseellisiin konflikteihin. Tällaisia tilanteita voivat luoda myrskyt, suuronnettomuudet, tai infrastruktuurin pettäminen.

Vasemmistoliiton tavoitteita:
(1) Kaikki ihmisiin kohdistuva väkivalta ja omaisuuden tärveleminen on tuomittava. Hyvinvointivaltion poliittista radikalisoitumista ja rikollisuutta ennalta ehkäiseviä palveluita vahvistetaan. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistetään ja syrjäyttämistä ehkäistään.

(2) Terrorismia torjutaan ja terrorististen järjestöjen toimintaedellytyksiin tietoverkoissa puututaan viranomaisten tehokkaalla yhteistyöllä ja resursseja lisäämällä. Pitkällä aikavälillä terrorismia ehkäisevät tehokkaimmin jo ennalta rauha ja kestävä kehitys konfliktialueilla.

(3) Vierastaistelijaksi ja palkkasotilaaksi lähtemisestä säädetään lailla.

(4) On tärkeää, että tiedustelutoiminnasta säädellään lailla ja että sitä valvotaan parlamentaarisesti. Tiedustelulainsäädäntö ei saa avata mahdollisuutta viranomaisten mielivallalle, eikä verkkotiedustelu saa merkitä massavalvontaa ja urkintayhteiskuntaa. Luottamuksellisen viestin suojasta on noudatettava Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Euroopan unionin tuomioistuimen linjauksia.

(5) Demokraattisen keskustelun ja laadukkaan journalistinentiedonvälitys turvataan tukemalla tiedotusvälineiden toimintaedellytyksiä. Yleisradion riippumattomuus ja rahoitus turvataan. Vihasivustojen ja valeuutissivustojen toimintaan puututaan tehokkaammin ja tarvittaessa sivustoja suljetaan.

(6) Huoltovarmuuden kannalta keskeinen infrastruktuuri pidetään yhteiskunnallisessa tai vähintään kansallisessa omistuksessa. Sähkönsiirron jakeluverkot palautetaan julkiseen omistukseen.

(7) Voimakeinojen käyttö rajataan viranomaisille. Poliisille annetaan riittävät resurssit huolehtia kansalaisten turvallisuudesta. Yksityisen vartiointitoiminnan kasvua ei tule suosia. Väkivaltaiset katupartiot kielletään, ihmisten on voitava liikkua ilman pelkoa ja väkivallan uhkaa.

(8) Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka perustuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita otetaan vastaan ihmisoikeuksia kunnioittaen ja Euroopan maiden kesken sopien.
 
Top