Suomen valtion käytännön toimet Venäjä -uhan kasvaessa

Miten varautua mahdolliseen liikekannallopanoon ja muutenkin? Miten peruskansalaisen kannattaa varautua noin niinkun perheen kannalta, ehdotuksia?
LKP:lle on oma, aika pitkä ketjunsa. Henkilökohtaista varautumistakin on tällä foorumilla taidettu käsitellä jossakin. Itse olen perheen kannalta varautunut siihen, että perheellä on ruokaa, suojaa ja lämpöä vaikka sähköt menisi poikki ja kaupat kiinni. Kotivarasta voi lukea lisää SPEKin sivuilta, Martoilta tai vaikka osoitteesta survivalismi.com. Viimeisimpänä varautumislisäyksenä perheelle on ollut vanhat kunnon väestönsuojareput, joiden kanssa voidaan tarpeen tullen lähteä aika nopeasti pois muutamaksi päiväksi. Edustavat kyllä sen verran pidemmälle vietyä ajattelua, että en ole hennonnut niistä potentiaalisille käyttäjilleen kertoa, mutta valmiina ovat.
 
Omien havaintojeni mukaan vss-toimintaa on aktivoitu.

Yksityiskohdista en foorumilla keskustele.

Uudet ohjeet kriisiajan väestönsiirtoihin
Kotimaa|Turun Sanomat4:50
Mahdollisen sotatilan aikaisista väestönsiirroista ja evakuoinneista laaditaan uutta ohjeistusta.
Sisäministeriön mukaan syynä ovat muun muassa väestönsuojien rakentamisesta käyty keskustelu sekä pelastuslakiin ja valmiuslakiin tulleet muutokset.
Uusissa ohjeissa varaudutaan myös siihen, että nykyinen aluehallintomalli aluehallintovirastoineen saattaa muuttua. Ohjeistuksessa linjataan lisäksi muun muassa sitä, kuinka iso osa kansalaisista pitäisi siirtää paikasta toiseen joukkoliikennevälineillä ja miten iso osa suomalaisista hoitaisi siirtymisensä pois kriisialueilta itsenäisesti.
– Nykyisen arvion mukaan suurin osa väestöstä liikkuisi omilla autoillaan ja loput tarvitsisivat yhteiskuljetuksia, kertoo sisäministeriön ylitarkastaja Ilpo Helismaa.
Esimerkiksi Ukrainan kriisin mahdolliset seurannaisvaikutukset eivät ministeriön mukaan ole vauhdittaneet ohjeiden päivittämistä.
Paras suoja on niillä suomalaisilla, jotka asuvat sellaisissa taloyhtiöissä, joilla on omat väestönsuojansa. Pelastuspäällikkö Kari Leino Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta vakuuttaa, että muitakaan ei jätettäisi pulaan, jos sota puhkeaisi.
– Väestö siirrettäisiin riittävän kauas uhasta. Tätä varten ovat olemassa evakuointisuunnitelmat, Leino toteaa.
Ministeriö varoittaa luopumasta väestönsuojien rakentamista koskevasta velvoitteesta. Suojien rakentamista on jarruteltu kustannussyillä.
– Jos väestönsuojien rakentaminen lopetetaan, menetetään pikkuhiljaa kapasiteettia, jonka rakentaminen on kestänyt 50 vuotta. Jos nyt tehdään virheratkaisu, sen korjaaminen kestäisi toiset 50 vuotta, Helismaa varoittaa.
Sen sijaan suurten asutuskeskuksien ulkopuolella isoja suojatiloja ei tarvita.
– Ei vihollisen ole järkevää ampua ohjuksiaan maaseudulle, Helismaa kuvailee.
TS–JUSSI ORELL

EDIT: jotain on tälläkin rintamalla tapahtumassa..
 
Koska lähetystö on ruma kuin perse ja sikäli ainutlaatuinen kantakaupungissa, niin olen joskus käynyt huppupäisenä kommandona vakoilemassa ja maalittamassa tunkeutumiskohtia tutustumassa mainittuun arkkitehtuuriin ja pyrkinyt tekemään havaintoja sen suojauksesta kiinnostavista yksityiskohdista.

Esimerkillistä kohteen tiedustelua! :D

Jotenkin näen sieluni silmin lähestystöalueen

Check. Kuvia on useampi kymmenen, joten nyt voi rauhassa ihastella ja zoomailla.
 
Viimeksi muokattu:
En ihan tiedä mihin ketjuun tämä sopisi parhaiten, mutta tässä norjalaisessa dokumentissa (sisältää englanninkielisen tekstityksen) Natsi-Saksan hyökkäyksestä Norjaan vuonna 1940 on hyviä opetuksia meillekin tähän päivään:


  • Puolueettomuuspolitiikka ei paljoa auttanut, sekä saksalaisilla, että liittoutuneilla oli omat suunnitelmansa Norjan valtaamiseksi
  • Puolustuksen resursseista on huolehdittava riittävällä tavalla kaikkina aikoina
  • PVKOM Lindberginkin korostama ennakkovaroituskyky on keskeisessä asemassa, saksalaisten hyökkäys tuli norjalaisille täytenä yllätyksenä
  • Myös ilma- ja meritilannekuvan merkitys korostui tässä skenaariossa, saksalaisia invaasiojoukkoja ei havaittu tarpeeksi ajoissa
  • Ilma- ja merivoimilla tulee olla jatkuva 24/7 valmius torjua maahantunkeutuminen
  • Norjalaisen poliittinen päätöksentekoketju pyrittiin lamauttamaan heti hyökkäyksen alettua
  • Saksalaisten "hybridisodankäyntiin" vm. 1940 kuului Quislingin nukkehallituksen perustaminen
  • Norjalaisten mobilisaatio epäonnistui täysin, komentoketju poliitikoilta sotilaille ei toiminut ollenkaan
  • Tavallisten kansalaisten maanpuolustustahto ja -valmius on keskeisessä asemassa yllätyshyökkäystä torjuttaessa
  • Jo 1940-luvulla osattiin informaatiosodankäynti erilaisen propagandan muodossa

Eli kun asioita rupeaa pohtimaan, onko monikaan asia sodankäynnin perusteista muuttunut sitten kuitenkaan niin hirveästi tässä 75 vuoden aikana?

Uusia teknisiä asejärjestelmiä on toki ilmaantunut, mutta jokaiselle uudelle käänteentekevälle asejärjestelmälle on yleensä löytynyt tehokas vasta-ase varsin pian. Se mikä minua tässä eniten huolettaa, on että mielestäni nykyinen turvallisuuspoliittinen tilanteemme vastaa mielestäni jopa enemmän Norjan tilannetta vuonna 1940, kuin Talvisotaa edeltänyttä tilannetta Suomessa.

Olemmeko me olennaisella tavalla paremmin valmistautuneita mahdolliseen hyökkäykseen kuin Norja vuonna 1940? Perustuuko ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme samanlaiseen naiiviuteen ja hyväuskoisuuten kuin Norjan politiikka 1930-luvun lopulla? Kykeneekö poliittinen johtomme tekemään tarvittavat päätökset valmiuden kohottamisesta ja sotatoimien aloittamista ajoissa, vai käykö meidän kuin Norjan vuonna 1940? Vaikka saisimmekin ulkomaista apua puolustukseemme sodan sytyttyä, tuleeko se auttamattomasti liian myöhään kuten Norjassa kävi? Pystytäänkö poliittisen ja sotilaallisen johtomme toimintakyky turvaamaan kriisitilanteessa, vain pelastaako johto vain itsensä Norjan tavoin?

Siinä ihan muutamia kysymyksiä vakavasti pohdittavaksi...
 
Olemmeko me olennaisella tavalla paremmin valmistautuneita mahdolliseen hyökkäykseen kuin Norja vuonna 1940? Perustuuko ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme samanlaiseen naiiviuteen ja hyväuskoisuuten kuin Norjan politiikka 1930-luvun lopulla? Kykeneekö poliittinen johtomme tekemään tarvittavat päätökset valmiuden kohottamisesta ja sotatoimien aloittamista ajoissa, vai käykö meidän kuin Norjan vuonna 1940?

Siis toimiko sinusta Norja väärin 1930-luvulla vai vuonna 1940? Minusta suunnilleen kaikki kirjoittamasi liittyi vuoden 1940 yllätyshyökkäykseen. Sen suhteen voi Norjan sanoa olleen naivin. Euroopassa oli ollut jo suursota käynnissä puoli vuotta ja silti heidät yllätettiin housut kintuissa. Ajatellaan vastaavaa nyky-Suomen suhteen. Jos Euroopassa NATO ja Venäjä mättäisivät toisiaan, niin totta helvetissä Suomen valmiuden tason pitäisi olla ihan eri luokassa kuin mitä se on nyt. Pitäisikö sen nyt olla. Ei minusta. Meri- ja ilmavoimat vartioivat Suomen meri- ja ilmatilaa ihan niin kuin pitääkin, mutta muuten ei mitään erityistä syytä ole tehdä mitään sen enempää. Materiaalisesti pv on kohtuullisessa kunnossa (ainakin nyt jos vertaa Suomeen tai Norjaan 1939).
 
Siis toimiko sinusta Norja väärin 1930-luvulla vai vuonna 1940? Minusta suunnilleen kaikki kirjoittamasi liittyi vuoden 1940 yllätyshyökkäykseen. Sen suhteen voi Norjan sanoa olleen naivin. Euroopassa oli ollut jo suursota käynnissä puoli vuotta ja silti heidät yllätettiin housut kintuissa. Ajatellaan vastaavaa nyky-Suomen suhteen. Jos Euroopassa NATO ja Venäjä mättäisivät toisiaan, niin totta helvetissä Suomen valmiuden tason pitäisi olla ihan eri luokassa kuin mitä se on nyt. Pitäisikö sen nyt olla. Ei minusta. Meri- ja ilmavoimat vartioivat Suomen meri- ja ilmatilaa ihan niin kuin pitääkin, mutta muuten ei mitään erityistä syytä ole tehdä mitään sen enempää. Materiaalisesti pv on kohtuullisessa kunnossa (ainakin nyt jos vertaa Suomeen tai Norjaan 1939).

No, tuo nyt olikin vähän tällainen kauhuskenaario, jonka toteutumistodennäköisyys on onneksi melko pieni. Eikä näistä historiallisista vertailukohdista mikään tietenkään osu aivan yksi yhteen nykytodellisuuden kanssa.

Kuitenkin kun varautuu pahimpaan, pärjää yleensä itselleen suosiollisemmissakin tilanteissa
 
Back
Top