Suomen viranomaisten hätäviestintä retuperällä

Olin Unto myrskyn (kesä 2002) aikaan käymässä Savossa. Silloin oli sähköt pois laajalta alueelta pari viikkoa ja kännykkätukiasema toimi viikon. Joulukuun lopussa 2011 oli Tapani myrsky. Silloin (samalla alueella) tukiasemassa riitti akku noin vuorokauden.

Uutisesta sai sellaisen kuvan, että käsivarren sähkökatko aiheutti tukiaseman sammumisen erittäin pienellä viiveellä. Banaanivaltiota kohti mennään tässäkin asiassa...

Tuo kymmenen vuotta on digimaailmassa ikuisuus. Silloin 2002 taidettiin edistyneimmillään olla 2g-verkon tukiasemissa, kun nyt 3 ja erityisesti 4g -tukiasemat syövät sähköä sähkökiuas aikaisempaan verrannolliseen 60 W:n lamppuun verrattuna. Ei ihme, että patterit loppuvat vuorokaudessa.
 
Tänään sattui Tapaninpäivän kunniaksi tuolla maantiellä case, jossa jouduin ihan perskohtaisesti toteamaan, että häke toimii. Ja takaan, että tuo tapahtuma, johon tahtomattani jouduin osalliseksi, kehittyi Herran perseen takana.

Apua ei mailla halmeilla, häke-täti ohjeisti helvetin hyvin. Meinasi olla vähän kiireen kierää ja säikähdys tms. aiheutti putkinäköä wanhalle karjullekin. Häke-täti osasi hommansa. Tein just, kuten käskettiin, enkä sooloillut tms. Puoli tuntia on pitkä aika. Jännästi hoksasin tilanteen ollessa päällä, että täti puolestaan hoksasi minun olevan hieman "hukassa" tai vähintään neuvoton. Pari lausetta pisti oman pakkani kuntoon ja minusta oli jotain hyötyäkin tilanteessa.

Täti osasi hommansa ja neuvoi minua niin, että homma pelasi. Omin nokin olisi eräs yksityiskohta jäänyt täysin huomaamatta. Täysin. Sellaista se on, ammatti-ihmisen ja vähän säikähtäneen siviilin ero, tilanteessa.
 
Miksei noita verkkoja voi rakentaa niin, että verkkovirran loppuessa se pudottaa 3G ja 4G:n pois kokonaan ja jättää päälle vain 2G:n ja rajoittaa siinäkin soitot vain 112-numeroon ja vastaaviin? Se säästäisi akkua/aggregaattia vaikka miten paljon. Ei se nyt jumalauta ole mikään ihmisoikeus päästä sähkökatkon aikana Facebookkiin ja soittelemaan pitkin pitäjää!
 
Tuo kymmenen vuotta on digimaailmassa ikuisuus. Silloin 2002 taidettiin edistyneimmillään olla 2g-verkon tukiasemissa, kun nyt 3 ja erityisesti 4g -tukiasemat syövät sähköä sähkökiuas aikaisempaan verrannolliseen 60 W:n lamppuun verrattuna. Ei ihme, että patterit loppuvat vuorokaudessa.

Kuinka paljon tukiasema vie sähköä? Kilowattitunneista puhuttaessa akut alkavat olemaan yhtä tyhjän kanssa. Pitäisi olla aggregaatti.
 
Kuinka paljon tukiasema vie sähköä? Kilowattitunneista puhuttaessa akut alkavat olemaan yhtä tyhjän kanssa. Pitäisi olla aggregaatti.

Jossakin lukemassani huoltovarmuusaineistossa annettiin nyrkkisäännöksi 1000 W tehotarvetta. Sillä kulutuksella ei akuilla pitkälle pötkitä.

Googlaamani nettilähde tukee tuota teho arviota, jossa tyypillisen 3G-tukiaseman kerrotaan kuluttavan 0,5 kWh + jäähdytys + lentoestevalot + muut vermeet: http://etn.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=785:kannykkaverkon-sahkonkulutus-kuriin&catid=26&Itemid=140

Arvatenkin maaseudun tukiasemat puskevat vieläkin suuremmalla teholla, koska kaupungissa tukiasemia on jopa jokaisessa korttelissa, mutta maalla yksi telemasto kattaa kymmenenkin kilometrin säteen.
 
Viimeksi muokattu:
Lapissa olen parhaimmillaan saanut yhteyden tukiasemaan kännykällä 34 kilometrin päästä.
 
3G- ja 4G verkoista olen käsittänyt että operaattorit hankkivat järjestelmänsä piiiitkien vaatimuslistojen perusteella. Ja jos noissa listoissa ei ole mitään vaatimusta pakitella vähemmän virtaa syövään moodiin niin sellaisia ei toimittajat kehitäkään. Sitäpaitsi jossain olen nähnyt tavoitteita että 2G ajettais alas joskus ei-kovin-kaukana, joten päätelaitteet ja verkot koetetaan saada sieltä pois...
Eräissä Afrikan maissa operaattrit pyörittävät kännykkäverkkoa puhtaasti aggregaateilla, ja verkonvalvonta antaa hälytyksen kun tukiaseman löpö on vähissä - pakupartio käy täydentämässä. Ei siellä mitään sähköverkkoa ole. Tuollainen on järjestelykysymys.
Virvestä en mitään tiedä mutta jotenkin se kuulostaa puolitiehen jätetyltä järjestelmältä. Olisiko sen puutteiden korjaaminen niin hölmöä?
 
Jossakin lukemassani huoltovarmuusaineistossa annettiin nyrkkisäännöksi 1000 W tehotarvetta. Sillä kulutuksella ei akuilla pitkälle pötkitä.

Googlaamani nettilähde tukee tuota teho arviota, jossa tyypillisen 3G-tukiaseman kerrotaan kuluttavan 0,5 kWh + jäähdytys + lentoestevalot + muut vermeet: http://etn.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=785:kannykkaverkon-sahkonkulutus-kuriin&catid=26&Itemid=140

Arvatenkin maaseudun tukiasemat puskevat vieläkin suuremmalla teholla, koska kaupungissa tukiasemia on jopa jokaisessa korttelissa, mutta maalla yksi telemasto kattaa kymmenenkin kilometrin säteen.

Googlettamalla löytyi viestintäviraston määräys viestintäpalvelujen varmistamisesta:
https://www.viestintavirasto.fi/attachments/maaraykset/Viestintavirasto54A2012M.pdf

ja artikkeli aiheesta:
http://www.itviikko.fi/uutiset/2012...toimittava-4-tuntia-sahkokatkosta/201229338/7
 
Jossakin lukemassani huoltovarmuusaineistossa annettiin nyrkkisäännöksi 1000 W tehotarvetta. Sillä kulutuksella ei akuilla pitkälle pötkitä.
Tuo olisi kuitenkin saavutettavissa melko helposti aurinkopaneelilla ja tuulivoimahyrrällä sen maston huippuun (en puhu tuulimyllystä vaan tuulihyrrästä). Sitten akkuja, jotta voivat varastoida sähköä kulutushuippuja varten. Jos vielä pudotetaan tehoa tiputtamalla 3G ja 4G pois, sekä rajoittamalla puhelut vain viranomaisnumeroihin ja netti kytketään kokonaan pois, riittää varmasti 500W teho, joka olisi lapsellisen helppo saavuttaa aurinkopaneelilla ja tuulihyrrällä!

2kW aggregaatti ei maksa muuten paskan vertaa ja pystyy omalla säiliöllään tuottamaan tuohon virtaa vähintään 12h ajaksi. Kulutus on jotain 2l/h about. Iskekääpä siihen vaikka 400l säiliö löpöä, niin huppista, johan riittää virtaa kevyesti viikoksi. Hinta olisi luokkaa tonnin-parin verran. Sitten voisi käydä säiliöautolla täyttämässä noita säiliöitä jos katkos uhkaa venyä yli viikon mittaiseksi, yksi säiliöauto täyttäisi helposti puolen läänin tukiasemat päivässä.

Tahtokysymys.
 

Mitä suurimmissa määrin.

Toisaalta miksi se olisi telefirmojen asia, kun viranomaisiakaan ei kiinnosta. Viranomaiset ovat itse niin täpinöissään VIRVE-verkkonsa kanssa, etteivät ymmärrä sen olevan vain tuunattu kännykkä, joka käyttää samoja yhteyksiä kännyköiden kanssa. Tästä syystä Puolustusvoimien sodan aikainen viestintä ei perustu VIRVE:n käyttöön.
 
Mitä suurimmissa määrin.

Toisaalta miksi se olisi telefirmojen asia, kun viranomaisiakaan ei kiinnosta. Viranomaiset ovat itse niin täpinöissään VIRVE-verkkonsa kanssa, etteivät ymmärrä sen olevan vain tuunattu kännykkä, joka käyttää samoja yhteyksiä kännyköiden kanssa. Tästä syystä Puolustusvoimien sodan aikainen viestintä ei perustu VIRVE:n käyttöön.

Ajoittain "hieman" harmittaa, että pv:n rauhan aikainen viestintä perustuu liikaa Virven käyttöön. Monesti olen ollut harjoituksessa jossa olisi ollut tarkoituksellista käyttää sotaviestikalustoa.

PS! Olen kyllä ollut kuluneenakin vuonna harjoituksessa jossa sähkötin pv:n HF-radiolla.

Virven varavoima on kyllä käsittämättömän huonolla tolalla. Tosin ei sitä varavoimaa ole juuri muuallakaan kuntien tai valtion toiminnoissa. Sairaaloissa vissiin on kuiten varavoimalaitteet. Tosin sairaalat saattaa joillakin kylillä hukkua paskaan kun viemärien siirto- ja nostopumput ei pelaa....

Jossain valmiussuunnittelukokouksessa pari vuotta sitten tulin kehuneeksi, että minulla on 3 generaattoria. Joku kyläpäällikkö keksi sitten, että sittenhän minä käyn maasturilla antamassa virtaa taloissa joissa on pahin hätä. Kerroin siihen, että en varmasti käy. Omat generaattorit on hankittu just tasan oman torpan käyttöön. Sitä paitsi, ei taloihin voi antaa virtaa. Ei niissä ole sellaista pistoketta josta virtaa voisi syöttää, eikä niissä ole mitään sähkön varausmahdollisuutta.

Kerran meni sähköt torpasta yli 30 pakkasella. Ei ihan sujunut minullakaan virtojen päälle laitto. Yksikään traktori ei lähtenyt käyntiin kun oli niin kylmä. Pieni 2 KW generaattori oli autossa, jonka ovet oli lukossa ja avain toisessa talossa. Dieselaggregaatin akku oli rikki. No otin pannuhuoneesta tohon ja lämmitin sillä öljypohjaa puoli tuntia. Käynnistysvirtaa otin kellarissa säilyttämästäni kuorma-auton vara-akusta apukaapeleilla. No sain sitten lopulta tilalle sähköt monimutkaisen äherryksen jälkeen. Ja tietysti valtakunnan verkosta alkoi samaan aikaan tulla taas virtaa. Olen tuosta säätämisestä hieman viisastunut. Säilytän lämpimässä tilassa pientä generaattoria jolla saa isoja vehkeitä lämmiteltyä. Samoin noita vara-akkuja pidän nykyään kahta priimaa latingissa.
 
. Tästä syystä Puolustusvoimien sodan aikainen viestintä ei perustu VIRVE:n käyttöön.
Määrätyillä joukoilla perustuu ja korvaa kenttäviestivälineitä.
Ajoittain "hieman" harmittaa, että pv:n rauhan aikainen viestintä perustuu liikaa Virven käyttöön. Monesti olen ollut harjoituksessa jossa olisi ollut tarkoituksellista käyttää sotaviestikalustoa.
...välttämättä ko joukolle ei kuulu "sotaviestikalustoa"; ei kaikille sillanvartio pumpuille sitä ole edes tarkoituksen mukaista saati resursseja jakaa. VIRVE riittää ihan hyvin.

Niin ja jos se että kenttäviestivälineitä ei jaeta harjoituksessa johtuu se 1) siitä että harjoitettavalle joukolle ei niitä kuulu vaan harjoitellaan sijoitetulla kalustolla tai 2) kouluttajat ovat laiskoja ja/tai harjoitus huonosti suunniteltu kun kalustoa ei ole varastoilta varattu/haettu. Muita perusteita ei ole.
 
Viimeksi muokattu:
Uusimmat Virve mastot ovat varsin hyviä huoltovarmuudeltaan mutta näiden nykyisen määrän voi kai laskea kahdella kädellä.

Määrätyillä joukoilla perustuu ja korvaa kenttäviestivälineitä.

...välttämättä ko joukolle ei kuulu "sotaviestikalustoa"; ei kaikille sillanvartio pumpuille sitä ole edes tarkoituksen mukaista saati resursseja jakaa. VIRVE riittää ihan hyvin.

Niin ja jos se että kenttäviestivälineitä ei jaeta harjoituksessa johtuu se 1) siitä että harjoitettavalle joukolle ei niitä kuulu vaan harjoitellaan sijoitetulla kalustolla tai 2) kouluttajat ovat laiskoja ja/tai harjoitus huonosti suunniteltu kun kalustoa ei ole varastoilta varattu/haettu. Muita perusteita ei ole.
Tai sitten voi olla että vain Virveä käytetään ihan vain siksi että porukka oppisi käyttämään sitä.
 
Täh? Ks. Kohta 1... = sama asia.
Jos joukolla on sijoituksessa Virve sekä vanhat tutut LV217M & P78 ja kaikki annetaan harjoitukseen niin voi olla että Virveen käyttö jää hieman vähemmälle.
 
Muistakaapas että virvessä on myös suorakanavatila, eli ne toimii rajoitetusti ilman linkkimastojakin
 
Niin ja jos se että kenttäviestivälineitä ei jaeta harjoituksessa johtuu se 1) siitä että harjoitettavalle joukolle ei niitä kuulu vaan harjoitellaan sijoitetulla kalustolla tai 2) kouluttajat ovat laiskoja ja/tai harjoitus huonosti suunniteltu kun kalustoa ei ole varastoilta varattu/haettu. Muita perusteita ei ole.

3) Harjoitellaan jotain muuta kuin viestiverkkoja ja -välineitä tarvitsevaa. Tosin, voisi ajatella että se on aina tuo kohta 2-huonosti suunniteltu, jos...
 
Virve ei käsittääkseni ole tarkoitettu kestämään sotaa eli se on rauhan ajan viranomaisorganisaatiota varten suunniteltu ja luotu. Mitä noita mastoja on 1500?kpl... Jokaiseen agregaatti joka tuottaa elektroniikalle sopivaa sähköä ja diesel versiona... Maksaa joitakin tuhansia euroja. Sitten niitä on huollettava säännöllisesti ja koekäytettävä joka kuukausi. Miten kauan diesel säilyy? Muutaman vuoden maasäiliössä? Eli sitä ei kannata varastoida kuutio tolkulla sinne.
 
Virve ei käsittääkseni ole tarkoitettu kestämään sotaa eli se on rauhan ajan viranomaisorganisaatiota varten suunniteltu ja luotu. Mitä noita mastoja on 1500?kpl... Jokaiseen agregaatti joka tuottaa elektroniikalle sopivaa sähköä ja diesel versiona... Maksaa joitakin tuhansia euroja. Sitten niitä on huollettava säännöllisesti ja koekäytettävä joka kuukausi. Miten kauan diesel säilyy? Muutaman vuoden maasäiliössä? Eli sitä ei kannata varastoida kuutio tolkulla sinne.

Perinteinen dieselpolttoaine säilyy oikein säilytettynä kymmeniä vuosia käyttökelpoisena. Nykyiset biokomponentteja sisältävät polttoaineet saattavat huonontua nopeammin.
 
Viikon tarve 2kw diesel-aggregaatilla on jotain 350 litraa. Aika pieni määrä loppujen lopuksi. Voisi pistää suosiolla 10vrk polttoaineet, niin ei tarvitsisi heti olla täyttämässä niitä. Se maksaisi tonnin verran aggregaatin osalta, 500 euroa polttoaineen osalta ja ehkä hyvällä tuurilla työn ja suunnitelmallisuuden (huollot, täytöt hätätilanteessa jne.) mukaan luettuna yhteensä 2000 euroa. Per tukiasema. Jos tukiasemia on pari tuhatta, niin se tarkoittaisi 4 miljoonan euron "sijoitusta". Voidaan leikkiä, että vastaavan summan suuruinen sijoitus jouduttaisiin tekemään myös telekeskuksiin niiden varavoimasta huolehtimiseksi ja ehkä vielä jotain lisäsäätöä, niin hintalappu on 10 miljoonaa yhteensä. Vaikka miten summia venyttäisi, niin ei se 20 miljoonaa enempää voisi ikinä maksaa. Sitten olisi viestintä toiminnassa myös kriisitilanteissakin.

Pikkusumma. Neljä euroa per suomalainen. Verkkovastaavat voisivat kerätä tuon summan vaikka perimällä 0,3€ per puhelin/dataliittymä kuukaudessa. Summa tulisi siitä kasaan nykyisillä liittymämäärillä (oletus 3 miljoonaa puhelin/dataliittymää Suomessa, onhan niitä enemmän oikeasti) kahdessa vuodessa. Kahden vuoden välein voisi vaikka uusia kaikki härvelit ja polttoaineet jos niikseen tulee.

Ainoa, mitä tarvitsisi kriisitilanteessa tehdä, olisi ajaa tankkiautolla noiden tukiasemien luo, täyttää tankki ja ajaa seuraavaan paikkaan. Yhteen säiliöautoon mahtuu kerralla 25000 litraa, eli yhdestä säiliöautosta riittää polttoainetta 50 aggregaattiin, joten ei ihan äkkiä tarvitse käydä uudelleen täyttämässä sitä säiliöautoa. Jos yhden täyttö ja sinne ajaminen ja täyttö vie kaikkineen aikaa vaikka mielipuoliset 2h, voi yksi säiliöauto tankata 10vrk kuluessa 120 aggregaattia. Näin ollen koko 2000 tukiaseman ylläpitoon polttoaineen osalta riittää 17 säiliöautoa. Pyöristetään lukuun 20 säiliöautoa. Suomessa on 400 säiliöautoa, joten eiköhän niistä voisi 5% uhrata tuohon tarkoitukseen, mitä veikkaatte? Ja se pitäisi sitten tapahtua tietenkin automaattisesti, heti, eikä minkään kuukauden ihmettelyn ja byrokratiarumban jälkeen tai koko verkko ehtii ja pimentyä. Jalostamot varatkoot tuon 5% autoista 12h valmiuteen tuota tarkoitusta varten ja sillä hyvä. Jos jokaiseen autoon pitää iskeä kaksi ihmistä ja otetaan huomioon lakisääteinen työpäivä (8h) ja muut jutut, niin se tarkoittaa reilusti pyöristettynä 10 henkilöä per auto kun pitää varata. 20 autoa tarvitsee siis 200 henkilöä, jotta varmasti voivat kahvitauot pitää eikä ylityökorvauksia tarvitse maksaa.

Eiköhän Suomesta löydy 20 säiliöautoa ja 200 henkilöä verkon ylläpitoa varten poikkeustilanteisiin?

Tahtokysymys. Ei edes järjestelykysymys, vaan tahtokysymys. Mikä kertookin sitten jo kaiken olennaisen siitä, miksei sitä ole tehty...

PS. Aggregaatin käyttöikä ei muuten ole kauhean hyvä. Keskimäärin sanoisin, että semmoinen 10000 tuntia. Eli kyllä reilun kuukauden noilla aggregaateilla pyörittää tuota verkkoa, sitten ne alkavat sanomaan työsopimuksensa irti. Jos ei kuukaudessa valtakunnan sähköverkkoa saada kuntoon tai varajärjestelmiä viestintään käyttöön, sitten meillä lienee pahempiakin ongelmia...
 
Back
Top