Mikäli meillä on nykyaikaiset aseet käytössä niin ilman muuta pohtisimme parhaat strategiat käyttää niitä moderneimpia, ja vastustajalle yllätyksellisiä aseita sellaisiin iskuihin, millä saataisiin vihollinen polvilleen.
Voidaan samantien lähteä liikkeelle muustakin tekniikasta kuin aseista.
Oma lähtökohtani:
- Puolustussota, jossa kulutussodan elementit vahvasti mukana.
- Tavoitteena karvata eikä tyrmätä.
- Oma logistiikka on kaiken toiminnan ja suunnittelun keskiössä.
- Maksimoidaan ennemminkin vastapuolen kitkat kuin tappiot.
- Oma toiminta vastapuolen senaikaisten toimintamallien mukaam optimoitua - ei nykyoppien mukaan parasta.
- NL ei saa materiaalista apua lännestä. Suomi voi ostaa nykyhinnoin ja nykytoimitusajoin nykykalustoonsa täydennyksiä niin kauan kuin rahaa riittää.
- Valtion velanottokyky, eläkekassat ja muut säätiöt huomioiden aika helposti saadaan kasaan noin 100 miljardia. Sitten tulee vaikeaa, muttei mahdotonta.
Näillä lähtökohdilla:
1. Kantalinnoitetaan nykykonein, nykybetonein nykyraudoituksin ja nykyisin naamiointimahdollisuuksin nopeasti kaikki tärkeimmät reitit. Linnoitusten eteen ajoneuvo- ja panssariesteet sekä miinoitukset.
Kun tämä on tehty, tehdään sama sopivaan syvyyteen.
Kun tämä on tehty, tehdään taaemmas toinen ja kolmas vastaava puolustuslinja.
2. Maksimaalisen tarkka ja kattava etukäteinen ilmakuvaus miehittämättömillä laitteilla sekä uloimman puolustuslinjan etumaastosta noin 30-50 km syvyyteen että logistiikkaväyliä pitkin niin pitkälle kuin mahdollista.
3. Hankitaan kaikkea tarpeellista. Vastatykistötutkat, liikuteltavat tutkat, JDAMit, viestintäjärjestelmät, radiotiedustelujärjestelmät, koodinpurkuun sopivat ohjelmistot, tiedustelulennokit, meritoprjuntaohjukset, epäsuoran tulen ammukset, pimeätoimintakyky, nopeat ja kevyet telakulkuneuvot, mönkijät...
4. Vastapuolen aloittaessa sodan keskitytään maarintamalla minimoimaan omat tappiot, pitämään asemat ja... noh... käytännössä välttämään ja minimoimaan rintamasodan määrää ja laatua.
Ilmavoimien ensimmäinen kohde on vastapuolen pommikoneiden kentät. Seuraavaksi vastapuolen vastapuolen hävittäjä- ja maataistelukoneiden kentät. JDAMeja korkealta vastapuolen ulottumattomista. Tämän tarkoitus on poistaa vastapuolelta nopea kyky tappioiden tuottamiseen.
Ilmavoimien seuraava kohde on vastustajan merivoimien vähänkin isommat alukset, sotasatamat ja kaikkien satamien polttoainevarastot. Taas JDAMeja vastustajan toimintakyvyn ulottumattomista.
5. Sen jälkeen Suomen merivoimat ottaa meille tarpeellisen osan Suomenlahdesta haltuun.
6. Maavoimien päästrategiaksi se, että luodaan logistisia motteja, jotka eivät ole sotilaallisia motteja. Eli vastapuoli voi koota joukkoja, mutta ei huoltaa, ruokkia, täydentää... niitä kunnolla, mutta ei myöskään edetä sellaisiin taisteluihin, joissa voisi itse nähdä omilla toimillaan tavoittelemaansa vaikutusta.
Otetaan turhautumisen nousu, terveyden heikkeneminen, itseluottamuksen romahtaminen ja tietämättömyyden tuottamat ilmiöt aseiksi.
7. Oma tykistö ja heittimistö ei iske paikallaan olevaan vastapuolen miehistöön. Sen sijaan sillat, rautatiet, panssarit, huoltokeskukset ja varikot, tiestön pullonkaulat silloin kun niissä on isoja ajoneuvoja.
Erityisesti panostetaan vastapuolen tykistön sijaintien selvittämiseen. Siihen isketään heti kun se avaa oman tulensa.
Kaikki iskut kranaattimäärältään vähän ylimitoitettuina, mutta niin lyhyinä kuin mahdollista.
Hyökkäävään miehistöön isketään aina, tarkasti ja nimenomaan hyökkäystä tukevat elementit poistaen.
Lennokit ja vastatykistötutkat tykistön tukena.
8. Ilmavoimien poistettua vastapuolen kentät koneineen ne keskittyvät seuraavaksi aika syvälle ulottuvalla tavalla tuhoamaan rautatiesillat, liikkuvat junat - etenkin öiseen aikaan, isot polttoainevarikot ja jalostamot, sotatarviketeollisuuden - etenkin räjähteisiin liittyvän, kumiteollisuuden, tutkat...
Kumiteollisuus => polttoainevarikot => jalostamot => pumppaamot/öljykentät erityisen huolellisen ja kattavan hävittämisen kohteena.
9. Kiikarikiväärit yms. eivät metsästä passiivisia vastapuolen miehiä. Sen sijaan sieppauspartiot yms. tuihtaan heti.
10. Oma kaukopartiotoiminta nopeana, moottoroituna, kooltaan pienenä ja mahdollisuuksien mukaan minilennokein ja ilmatuella varustettuna. Mahdollisimman vähän mutta vaikutuksiltaan sitäkin inhottavampaa.
11. Ei ollenkaan minkäänlaista sanallista tai kuvallista vastapuoleen kohdistuvaa propagandaa. Täysi hiljaisuus.
Kaiken yllä olevan perusajatus on tämä:
Luoda pysyvä tilanne, jossa vastapuoli voi keskittää ja siirtää joukkoja, muttei käyttää eikä huoltaa niitä. Vastapuolen miehistötappioiden täytyy miehistön ja alipäällystön näkökulmasta katsottuna johtua oman johdon epäpätevyydestä ja olosuhteista. Vastapuolen johdon näkökulmasta tilanteen pitää näyttää siltä, että Suomen todellista kyvykkyyttä ei voida selvittää.
Kulutussota ei saa olla taistelutapahtumiin keskittyvää vaan sen pääpainon pitää olla siinä että vastapuolen koko tuotantotalouden kitkat maksimoidaan lähelle sataa prosenttia. Eli viedään kulutussota tuotantotalouden ja yhteiskunnan rakenteiden toimivuuden poistamiseen.
Se ei haittaa että rintamalla on huollettavana, ruokittavana ja kontrolloitavana miljoona etenemiskyvytöntä äijää joista alkaa tuntua siltä että heidän todellinen vihollisensa on maan johto.
Suomi ei hevin luovu edes vanhentuneesta materiaalista, signaali lähiympäristölle, täältä pesee ja jokainen on mukana, jok kalpaa jaksaa käyttää.
Ilmeisesti aseet ei ihan alusta ollut käytössä koska tässä on selkeesti lumi jo sulanut.
www.is.fi
Tulivoiman lisäys olisi ollut aivan valtava miesvaltaisten hyökkäysten torjuntaan, olisiko vaikutus ollut liki vastaava kuin norsupyssyn tapauksessa... montaakaan ukkoa tullut omiin asemiin asti? Erityisestihän aseen kykyjä on myöhemmin hehkutettu hyökkäysellisissä toimissa (jatkosodan hyökkäysvaihe / erikoisosasto toiminta), mottitaistelut ja mahdolliset vastahyökkäykset, tehoa olisi tullut sinnekkin...
