Suomi hybridivaikuttamisen kohteena

Pitäisi olla joku roti noillakin jutuilla tai sitten pitäiskö itsekin tehdä väitöskirja väitöskirjojen väärinkäyttäjistä ja huijaritohtoreista.
 
"Johan Bäckman is ultimate sexlord and Russian in total Joyland always and Johan Bäckman is the total Messiah of Russian AllWays AnyWays!"
22078454.jpg

Ultimate sexlord. Montahan tuntia Putinilla on filmiä Venäjän Messiaan herkistä hetkistä "riemumaassa." :p
 
En nyt muista kukahan poliitikko ja missä maassa jota koetettiin kiristää seksinauhoilla. Totesi vaan, että "lähettäkää mullekin muutama kopio!" :D :D :D
 
22078454.jpg

Ultimate sexlord. Montahan tuntia Putinilla on filmiä Venäjän Messiaan herkistä hetkistä "riemumaassa." :p
Ei siitä tarvita nauhoja. Aika avoimesti kertoilee touhuiluistaan. Sama kuin Ilkka Kanervan tapauksessa, eli ei voi kiristää sellaisella, mikä on yleisesti tiedossa.
 
Ei taida tuokaan olla nykyisin kovin kompromenttoivaa...paitsi Venäjällä tai joissakin muissa kulttuureissa.
 
Tiesitkö että naapuri saattaa tulla vaatimaan petiäsi huomenna? Oletko varautunut?
 
Ei siitä tarvita nauhoja. Aika avoimesti kertoilee touhuiluistaan. Sama kuin Ilkka Kanervan tapauksessa, eli ei voi kiristää sellaisella, mikä on yleisesti tiedossa.
Kanerva voisi olla joutunut koukkuun jo vuosikymmeniä sitten, jolloin tuonkaltaisuudet olivat vielä kuumaa tavaraa. Nyttemmin riittäisi Iken nyyttien puristamiseen pelkästään tuolloin luotu KGB-suhde.
 
Kanerva voisi olla joutunut koukkuun jo vuosikymmeniä sitten, jolloin tuonkaltaisuudet olivat vielä kuumaa tavaraa. Nyttemmin riittäisi Iken nyyttien puristamiseen pelkästään tuolloin luotu KGB-suhde.
Mutta kun se Kanerva on aina ollut kankimies. Ja se on tiedetty yleisesti. KGB-suhde voi ollakin, Kanervahan oli -70-luvulla kokoomusnuorten vasemmistosiipeä. Mutta kun se kaiken nussiminen on yleistä tietoa ja mies on siitä ylpeä, niin sillä ei voi oikein kiristää. Pääsihän se ulkoministeriksikin, eli eturauhatonta ei katsottu ongelmaksi.

Kun minä pyörin Venäjällä (ja Ne kuvittelivat minusta tulevan jotain suomalaisessa yliopistomaailmassa), opponentit olivat erittäin iloisia, kun huomasivat, että EK:lle maistuu häppä ja EK tykkää puhua omituisia juttuja. Pettymyksen tunne oli käsinkosketeltava, kun ne tajusivat, että a) mulle on ihan sama, mitä minusta ajatellaan ja b) esimiehet/vastuuhenkilöt yliopistolla tiesivät ja hyväksyivät meikäläisen epäsovinnaisen käytöksen. Tosin sitten meillä riittikin hupaisia iltoja, kun ne lakkasivat teeskentelemästä ja keskityttiin pelkästään hauskanpitoon. Naisia tarjottiin joskus, mutta niistä kieltäydyin kategorisesti, vaikka loppuaikana kyse olikin lähinnä ystävällisistä hyväntahdon osoituksista.
 
Miten perut, kun samantasoisia on hyväksytty pilvin pimein? Näin ainakin kaksi yo-ihmistä on kuulteni sanonut.
Niinpä, eipä se peruminen taida onnistua. Jos kirja on mennyt esitarkastuksesta läpi ja vastaväittäjä on sen hyväksynyt, niin se on sitten siinä. Jälkikäteen peruminen taitaisi onnistua vain, jos voitaisiin osoittaa, että kirjan tekijä on huijannut (plagiointi, tulosten vääristely). En tiedä, onko Suomessa jälkikäteen hyväksyttyjä väitöskirjoja peruttu. Väitöstilaisuudessa on muutaman kerran vastaväittäjä ilmoittanut, että ei tule suosittelemaan kirjan hyväksymistä. Eli vaikka Bäckmanin kirjan loppupäätelmät olisivat mitä tahansa, ilman osoitusta vilpistä ei peruminen tule kyseeseen.
 
Pilvin pimein näitä puuta heinää olevia ei ole hyväksytty, mutta ainakin Väyrysen väitöskirja ja Bäckmanin väitöskirja herättivät keskustelua. Molemmilla on yhteinen tukija: idän paino. Väyrynen esitti väitöskirjaksi kutsutussa fiktiossaan 1988, että Neuvostoliitto ei hajoa ja että Euroopan kahtiajako on pysyvä. Seuraavana vuonna kaikki alkoi.

Yhteistä molemmille ovat dosentuurit. Väyrynen sai Lapin yliopiston dosentuurin vuonna 1996. Sitä varten hän kyhäsi lehdykän Suomen puolueettomuus uudessa Euroopassa ikään kuin tieteelliseksi aineistoksi. Bäckmanille taas junailtiin dosentuuri Helsingin yliopistosta Ilkka Niiniluodon aikana. Tosin nyt se on jo otettu pois.

Ilkka Niiniluoto oli silloin yliopiston rehtori. Hän on mielestäni Markku Kivisen ohella vastuussa Bäckmanin "tieteellisestä referenssikansiosta". Nimittäin jo väitöskirjavaiheessa vuonna 2006 monet teoksessa mainitut henkilöt olivat pöyristyneitä väitteistä, joita siinä oli. Bäckmanin tehtävä tuolloin oli pestä puhtaaksi itärikollisuus. Sitä ei saanut olla olemassakaan järjestäytyneessä muodossa.

Ilkka Niiniluoto sai tietoa. Hänelle valitettiin kirjeitse. Esimerkiksi eräs Venäjällä panttivankina ollut mies huomasi Bäckmanin sepittäneen ihan mahdottomia ja valitti.

Vuonna 2012 esitettiin, että väitöskirjan henkilöhaastattelut saattoivat olla osin tekaistuja. Yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto päätti, ettei aineistoa ole syytä epäillä. Haastatteluaineisto on siis olemassa (eri asia ovatko kaikki sen litteroidut osat aitoja). Se on sitten eri asia, miten aineistoa tulkittiin väitöskirjassa. Mutta väitöstilaisuus oli aivan surrealistinen näytelmä. Otetaan nyt vaikka erään suomalaisen diplomaatin tapaus. Diplomaatti joutui sivullisena ampumavälikohtauksen kohteeksi. Bäckman kertoi todistaneensa näillä omilla haastattelututkimuksillaan, ettei diplomaattia ollut ammuttu. Koska diplomaatti sai hauleista ja hänellä on yksi vielä koteloituneena, tästä kysyttiin. Bäckmanin mukaan diplomaatti valehtelee.

Bäckman käytti ampumavälikohtauksen uutisointia yhtenä esimerkkinä siitä, kuinka Suomen media paisuttelee itämafian uhkaa. Helsingin Sanomien arkistosta löytyi vuodelta 1996 yksi pikku-uutinen, jossa kerrotaan Pietarissa sattuneesta "pienestä räjähdyksestä tai ammuskelusta"!

Tilanne väitöstilaisuudessa oli täysin absurdi. Bäckman oli jo silloin ihan omassa todellisuudessaan. Kivinen ehdotti samantien kun Bäckman oli väittänyt valehtelijaksi haavoittunutta diplomaattia, josta on hoitokertomukset ja röntgenkuvat, yllättäen väitöskirjan hyväksymistä.

Nämä ovat niin syvällä yhteiskunnassa. Niiniluotokin on kansainvälisesti tunnettu tietoteoreetikko, ei mikään turha tyyppi.

Niiniluoto oli rehtorina vuodet 2003 - 2008 ja kanslerina 2008 - 2013.
 
Viimeksi muokattu:
Nämä ovat niin syvällä yhteiskunnassa. Niiniluotokin on kansainvälisesti tunnettu tietoteoreetikko, ei mikään turha tyyppi.

Ilkka Niiniluoto kutsuttiin Venäjän Tiedeakatemiaan

Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen, filosofian professori emeritus Ilkka Niiniluoto on kutsuttu Venäjän Tiedeakatemian ulkomaiseksi jäseneksi. Venäjän Tiedeakatemian ulkomaiseksi jäseneksi voidaan valita kansainvälisesti tunnustettu, merkittävä tieteen harjoittaja. Uudet ulkomaiset jäsenet valitsee Venäjän Tiedeakatemian yleiskokous.

https://www.acadsci.fi/ajankohtaist...luoto-kutsuttiin-venajan-tiedeakatemiaan.html
 
Pilvin pimein näitä puuta heinää olevia ei ole hyväksytty, mutta ainakin Väyrysen väitöskirja ja Bäckmanin väitöskirja herättivät keskustelua. Molemmilla on yhteinen tukija: idän paino. Väyrynen esitti väitöskirjaksi kutsutussa fiktiossaan 1988, että Neuvostoliitto ei hajoa ja että Euroopan kahtiajako on pysyvä. Seuraavana vuonna kaikki alkoi.

Yhteistä molemmille ovat dosentuurit. Väyrynen sai Lapin yliopiston dosentuurin vuonna 1996. Sitä varten hän kyhäsi lehdykän Suomen puolueettomuus uudessa Euroopassa ikään kuin tieteelliseksi aineistoksi. Bäckmanille taas junailtiin dosentuuri Helsingin yliopistosta Ilkka Niiniluodon aikana. Tosin nyt se on jo otettu pois.

Ilkka Niiniluoto oli silloin yliopiston rehtori. Hän on mielestäni Markku Kivisen ohella vastuussa Bäckmanin "tieteellisestä referenssikansiosta". Nimittäin jo väitöskirjavaiheessa vuonna 2006 monet teoksessa mainitut henkilöt olivat pöyristyneitä väitteistä, joita siinä oli. Bäckmanin tehtävä tuolloin oli pestä puhtaaksi itärikollisuus. Sitä ei saanut olla olemassakaan järjestäytyneessä muodossa.

Ilkka Niiniluoto sai tietoa. Hänelle valitettiin kirjeitse. Esimerkiksi eräs Venäjällä panttivankina ollut mies huomasi Bäckmanin sepittäneen ihan mahdottomia ja valitti.

Vuonna 2012 esitettiin, että väitöskirjan henkilöhaastattelut saattoivat olla osin tekaistuja. Yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto päätti, ettei aineistoa ole syytä epäillä. Haastatteluaineisto on siis olemassa (eri asia ovatko kaikki sen litteroidut osat aitoja). Se on sitten eri asia, miten aineistoa tulkittiin väitöskirjassa. Mutta väitöstilaisuus oli aivan surrealistinen näytelmä. Otetaan nyt vaikka erään suomalaisen diplomaatin tapaus. Diplomaatti joutui sivullisena ampumavälikohtauksen kohteeksi. Bäckman kertoi todistaneensa näillä omilla haastattelututkimuksillaan, ettei diplomaattia ollut ammuttu. Koska diplomaatti sai hauleista ja hänellä on yksi vielä koteloituneena, tästä kysyttiin. Bäckmanin mukaan diplomaatti valehtelee.

Bäckman käytti ampumavälikohtauksen uutisointia yhtenä esimerkkinä siitä, kuinka Suomen media paisuttelee itämafian uhkaa. Helsingin Sanomien arkistosta löytyi vuodelta 1996 yksi pikku-uutinen, jossa kerrotaan Pietarissa sattuneesta "pienestä räjähdyksestä tai ammuskelusta"!

Tilanne väitöstilaisuudessa oli täysin absurdi. Bäckman oli jo silloin ihan omassa todellisuudessaan. Kivinen ehdotti samantien kun Bäckman oli väittänyt valehtelijaksi haavoittunutta diplomaattia, josta on hoitokertomukset ja röntgenkuvat, yllättäen väitöskirjan hyväksymistä.

Nämä ovat niin syvällä yhteiskunnassa. Niiniluotokin on kansainvälisesti tunnettu tietoteoreetikko, ei mikään turha tyyppi.

Niiniluoto oli rehtorina vuodet 2003 - 2008 ja kanslerina 2008 - 2013.

Olisi mielenkiintoista tietää, ketkä mahtoivat olla Bäckmanin väitöskirjan esitarkastajat. Kaksi niitä pitää (ainakin omalla alallani) vähintään olla ja ko henkilöiden pitää olla tarkastettavana olevan kirjan suhteen riippumattomia. Esitarkastajilla on iso rooli siinä, että kirja tulee hyväksyttyä. Jos esitarkastajan mielestä kirja on ihan puppua, ei kirja etene koskaan painoon asti. Eli tuhannen taalan kysymys on, mahtoiko Bäckmanin esitarkastajilla olla idän paino taustalla? Ja kuka oli kirjan ohjaaja? Kirjan ohjaajalla on merkittävä rooli kirjan sisällön suhteen.

Tuo diplomaatin tapaus on kiintoisa yksityiskohta. En ollut tuosta kuullutkaan. Siinä on akateemista näyttöä kerrakseen, kun todetaan, että diplomaatti valehtelee :facepalm:

Väyrysen visionäärin kyvyt ovat sitten oma asiansa. On tunettua, että tieto muuttuu. Mutta, että tieto voi muuttua sillä nopeudella, miten Väyrysen väitöskirjan keskeinen tulos vanheni, on ihan omaa luokkaansa :D
 
Tuo diplomaatin tapaus on kiintoisa yksityiskohta. En ollut tuosta kuullutkaan. Siinä on akateemista näyttöä kerrakseen, kun todetaan, että diplomaatti valehtelee :facepalm:

Diplomaatti Olli Perheentupa haavoittui Europa-hotellin edustalla sattuneessa ammuskelussa lievästi, mutta häneltä jouduttiin poistamaan useita hauleja sekä käsistä että päästä.

Bäckmanin mukaan Perheentupaa ei kuitenkaan ammuttu, vaan tähän lensi ehkä roskia. "Minä olen asunut Pietarissa vuosikausia, ja siellä lentelee koko ajan kaikkea roskaa ilmassa. Se on voinut olla vaikka kukkaruukun palanen, Bäckman ilmoitti."

(Arja Paanasen kuvaus väitöstilaisuudesta)
 
Viimeksi muokattu:
Vaikka Ilkka Niiniluoto tutkimuksissaan tuli siihen tulokseen, että Bäckmanin haastatteluaineisto on aito, on edelleen tosiasia, että jotkut kiistivät osallistuneensa siihen. Vantaan poliisipäällikön virasta eläkkeelle jäänyt Yrjö Laihio löytyy myös Bäckmanin lähdelistalta. Laihio kertoi IS:lle vuonna 2012, ettei hän ole antanut Bäckmanille haastattelua tämän väitöskirjaa varten. "En ole ollut itärikollisuuden kanssa missään tekemisissä. Mitään haastattelua väitöskirjaa varten en ole antanut", Laihio sanoi.

Varmaan on sitten ajateltu, että ihmiset ovat unohtaneet antaneensa haastatteluja. Mikäli näin on, silloin he eivät muista myöskään, mitä ovat sanoneet.
 
Viimeksi muokattu:
Olisi mielenkiintoista tietää, ketkä mahtoivat olla Bäckmanin väitöskirjan esitarkastajat. Kaksi niitä pitää (ainakin omalla alallani) vähintään olla ja ko henkilöiden pitää olla tarkastettavana olevan kirjan suhteen riippumattomia. Esitarkastajilla on iso rooli siinä, että kirja tulee hyväksyttyä. Jos esitarkastajan mielestä kirja on ihan puppua, ei kirja etene koskaan painoon asti. Eli tuhannen taalan kysymys on, mahtoiko Bäckmanin esitarkastajilla olla idän paino taustalla? Ja kuka oli kirjan ohjaaja? Kirjan ohjaajalla on merkittävä rooli kirjan sisällön suhteen.

Toinen mielenkiintoinen seikka Bäckmanin akateemissa meriiteissä on hänen kelpoisuutensa dosentiksi. Käytännössä dosentuurin saamiseen vaaditaan opetuskokemusta ja -taitoja, tieteellistä tuotantoa kahden väitöskirjan verran sekä aktiivinen toimiminen tutkimuksen parissa.

Minkälaista on Bäckmanin dosentuuriin oikeuttava tieteellinen tuotanto? HY:n Tuhat-tietokannasta ei häneltä löydy yhtään tieteellistä julkaisua. Kirjallista tuotantoa kyllä löytyy, mutta ei väitöskirjan jälkeen julkaistua tieteellistä, pelkkää propagandaa vain.

On myös hyvin todennäköistä, että Niiniluoto teki ainakin hienoisen valkopesun vuonna 2012 kun epäiltiin haastatteluaineistoa.

Mielenkiintoista on sekin, että jo ennen Niiniluodon päätöstä Ylioppilaslehdessä työskennellyt Aurora Rämö sai Bäckmanilta yli tuhat sivua "luottamuksellisia" litterointeja kirjoittaakseen lehteen, että aineisto on aito ja hän on sen nähnyt.

Aurora Rämä on sittemmin päässyt Suomen Kuvalehteen, jossa hänen tunnetuin juttunsa on ns. trollien puolustus mielipiteen esittäjiksi ilman Venäjän ohjausta. Rämöllä on ollut kontakti vasemmistoaktiiveihin (nimim. Sepe Vaara jne.). Jutun lopussa hän kirjoitti myös Ruotsin Venäjä-paranoiasta, josta todisteena oli sukellusvenejahti.

Itse asiassa Rämön jutussa oli tasapainoakin, mutta hän on profiloitunut näin, joten kyllä nämä Sepe Vaarat ja Bäckmanit tietävät ketä toimittajaa lähestyä.

Muoks. Professori Risto Alapuro on Bäckmanin työn ohjaaja. Toinen ohjaaja oli dosentti Timo Kyntäjä. Professorit Paavo Uusitalo ja Harri Melin olivat esitarkastajia. Professori Markku Kivinen ryhtyi kiireistään huolimatta vastaväittäjäksi, vaikka hänellä oli samana keväänä tarkastettavanaan seitsemään muutakin väitöskirjaa.
 
Viimeksi muokattu:
Sosiologian professori Harri Melin on Tampereen yliopiston vararehtori. Väitöskirjassaan (Tampereen yliopisto 1996) Melin tarkasteli neuvostoliittolaisia ja venäläisiä yritysjohtajia.

Paavo Uusitalo on jo edesmennyt. Hän oli sosiologi ja kansalaisaktivisti, joka kannatti yliopistodemokratiaa ja kansalaispalkkaa. Risto Alapuro ei ilmeisesti tullut Bäckmanin kanssa toimeen ja Timo Kyntäjä oli päävastuullinen ohjaaja. Hänestä en tiedä mitään.

Arviointiin osallistui myös JP Roos, joka jätti ainoana eriävän mielipiteensä väitöskirjan arvosanaan mutta ei hänkään ehdottanut hylkäämistä.

Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistot laittoivat kirjoilleen Bäckmanin kriminologian dosenttina, mikä oli hämmästyttävää urakehitystä ilman kunnollista tieteellistä julkaisuluetteloa. Bäckmanin hakiessa dosentuuria Itä-Suomesta yliopisto pyysi lausunnot kahdelta tutkijalta, Anne Alvesalolta ja Juha Kääriäiseltä, jotka molemmat totesivat hakijan tieteelliset näytöt äärimmäisen vähäisiksi. Niinpä hän ei saanut varsinaista virkadosentuuria sitten.

Minusta tässä kaikessa voi nähdä vain yhden arvovaltaisen tukijan ja työntäjän. Se on ollut Helsingin yliopisto ja erityisesti sen alaisen Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen. Jos jotain on vielä taaempana, sinne en näe. Ehkä varpaat verhon alta mutta en muuta.
 
Toinen mielenkiintoinen seikka Bäckmanin akateemissa meriiteissä on hänen kelpoisuutensa dosentiksi. Käytännössä dosentuurin saamiseen vaaditaan opetuskokemusta ja -taitoja, tieteellistä tuotantoa kahden väitöskirjan verran sekä aktiivinen toimiminen tutkimuksen parissa.

Minkälaista on Bäckmanin dosentuuriin oikeuttava tieteellinen tuotanto? HY:n Tuhat-tietokannasta ei häneltä löydy yhtään tieteellistä julkaisua. Kirjallista tuotantoa kyllä löytyy, mutta ei väitöskirjan jälkeen julkaistua tieteellistä, pelkkää propagandaa vain.
Mielenkiintoni heräsi ja juhannuspäivän iltana syynäsin Tuhat-tietokantaa. Ei sieltä tosiaan löydy yhden yhtä tieteellistä julkaisia ko herralta. Tässä dosentuuriasiassa haisee suhmurointi ja pahasti.

Ja muutoin tuohon väitöskirjasiaan. Vastuun siitä, tekijän ja ohjaajien lisäksi, että kirja on edennyt julkiseen tarkastukseen, eli väitöstilaisuuteen, kantavat esitarkastajat. Joko esitarkastajilla on harkintakyvyssä ollut parantamisen varaa tai sitten on avitettu kaveria.

Koko HY:n pahuuteen en jaksa uskoa. Aleksanteri-instituutilla sen sijaan olisi itsekritiikin paikka, erityisesti Kivisellä. HY tietysti katto-organisaationa kantaa viime kädessä vastuun siitäkin, mitä Aleksanteri-insituutissa tapahtuu. Tässä vähän kummastuttaa se, että Bäckmanin kirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa ja vastaväittäjä tuli samaisen yliopiston alaisesta laitoksesta. Ehkä tämä on normaali käytäntö noissa piireissä, mutta ei ainakaan yleisemmin.

No maito on jo kaatunut. Kirjaa tuskin tullaan jälkikäteen hylkäämään, ellei tosiaan joku pysty osoittamaan vakavaa vilppiä.
 
Back
Top