Katselin Upin raporttia. Se on aika hyvä. Referoin hiukan sisältöä ja laitan linkin loppuun.
Ensin puhutaan
kiilastrategiasta. Kyseessä on toimintaperiaate, jonka tarkoitus on rikkoa kohdevaltiota tai -koalitioita, ja sen kautta heikentää kohteen kykyä vastatoimiin. Ajatuksena ei ole kohdata kohdevaltiota ”silmästä silmään”, vaan heikentää sen päättäväisyyttä hienovaraisemman häirinnän keinoin. Nämä hienovaraisemmat keinot voivat pitää sisällään kyberoperaatioita, väärän tiedon ja propagandan levittämistä, poliittisten ääriliikkeiden rahoittamista, vaikuttaja-agenttien värväämistä, poliittisten päättäjien korruptoimista tai taloudellisten houkuttimien tarjoamista kohdennetuille toimijoille. Tavoitteena on houkutella eri toimijat tekemään tietoisesti tai tiedostamatta poliittisia kauppoja hybriditoimijan kanssa. Jos tämän kaltaisia toimia toteutetaan onnistuneesti, hybridihäirintä
ei nosta kohdevaltiossa akuuttia ymmärrystä syntyneestä uhkasta, mikä olisi seuraus avoimista sotilaallisista toimista ja hybridisodankäynnistä.
Onnistuessaan tällä strategialla on korruptiivinen vaikutus kohdeyhteisön koheesioon tavalla, joka vähentää kohdeyhteisön oletettua ”taipumusta” toimia hybridihäiritsijää vastaan.
Turvapaikanhakijoihin liittyvä kriisi Euroopassa on viime aikojen esimerkki. Se repi jakolinjoja ”liberaalien” ja ”antiliberaalien” välille
ja tarjosi samalla ulkoisille valloille mahdollisuuden käyttää turvapaikanhakijoita hajottavana voimana muun muassa työntämällä lisää turvapaikanhakijoita valtioiden rajojen yli.
Kiilastrategiaan liittyy tuollaisen edellä kuvatun hämärän diplomatian lisäksi käsite
geoekonomiasta. Perusajatuksena on jakaa tietyille toimijoille taloudellisia houkuttimia ja toisille taloudellisia rangaistuksia. Manipuloimalla taloudellisia palkintoja ja rangaistuksia hybriditoimija kykenee asettamaan erilaista painetta eri toimijoille. Tämä tuottaa toimijoiden välille ristiriitoja heikentäen samalla kohdeyhteisöä. Ideaalitapauksessa hybriditoimija pystyy sitomaan itseensä kohdeyhteisön vaikutusvaltaisia ”pehmeitä kohteita” tavalla, joka synnyttää yhteisöön hyökkääjälle myötämielisiä yhteistoimijoita tai jopa ”viidennen kolonnan”.
Venäjän Eurooppaan kohdistuvan energiapolitiikan voidaan nähdä toimivan geoekonomisen kiilastrategian logiikalla. Saman kaltaista kiilastrategiaa on nähtävissä tavassa, jolla Venäjä on rahoittanut radikaaleja, populistisia ja EU:n vastaisia poliittisia puolueita Länsi-Euroopassa.
Geoekonomian lisäksi puhutaan
disinformaatiosta. Disinformaatiolla viitataan harkittuun tahallisesti väärän tai epätarkan tiedon levittämiseen kohdevaltion tai -yhteisön tiedotusjärjestelmässä. Venäjän disinformaatioekosysteemiin kuuluvat muun muassa uutiskanavat Russia Today ja Sputnik, jotka operoivat länsimaisilla kielillä ja globaalisti. Ne toimivat yhdessä yleensä kohdennetuille yleisöille suunnattujen nettiuutissivujen ja valtavirran uutissivustoiksi naamioitujen sivustojen kanssa. Sivustot kylvävät kiistanalaista uutisointia. Tähän ekosysteemiin kuuluu myös kokonainen armeija trolleja (ihmisen ylläpitämiä nettiprofiileita) ja botteja (automaattisesti ylläpidettyjä profiileja), jotka hukuttavat sosiaalisen median ja nettisivustot salaliittoteorioilla ja muilla tekaistuilla ja valheellisilla väittämillä.
Perusmuodossaan disinformaatiokampanjat pyrkivät lietsomaan julkista tyytymättömyyttä ja epäluottamusta.
Venäjän disinformaatiokampanjat ovat esimerkiksi suurennelleet huhuttuja (tai todellisia) turvapaikantekijöiden tekemiä rikoksia ja levittäneet näkemystä, jonka mukaan liberaalit hallinnot eivät ole halukkaita tai kyvykkäitä hallitsemaan turvapaikanhakijoiden virtaa maihinsa.
Samalla kun länsimaiset näkemykset turvapaikanhakijakysymyksen ympärillä ovat olleet jo valmiiksi ristiriitaisia, disinformaatiohyökkäykset ovat vahvistaneet tätä polarisaatioita. Siinä missä kaikki pyrkimykset levittää disinformaatiota eivät onnistu vakuuttamaan kohdeyleisöä, epäluottamuksen kylvämisen kumulatiivinen vaikutus voi olla erittäin tehokas. Raportti, joka tutki Venäjän disinformaatiotoimia Keski-Euroopassa toteaa, että ”vaikka Venäjä ei ole onnistunut voittamaan alueen ihmisten sydämiä ja mieliä, se on onnistunut […] takaamaan, että he ovat hämmentyneitä ja turhautuneita, täynnä negatiivisia tuntemuksia omia arvojaan ja instituutioitaan kohtaan.” Haurastuttamalla väestön ja heidän valitsemien johtajiensa välistä luottamusta Venäjä on pyrkinyt heikentämään demokraattisia kohdevaltioita, mikä on tehnyt niistä vähemmän kyvykkäitä vastustamaan Venäjän pyrkimyksiä.
Kiilastrategiaa ajatellen olennaista ei ole saada kaikkia kohdeyhteisön jäseniä uskomaan hybriditoimijan kertomukseen. Osa väestöstä riittää, koska se vahvistaa kohdeyhteisön poliittista hajaannusta. Lisäksi yleinen epäilyksien lisääminen vallitsevaa narratiivia kohtaan luo myös tilaa radikaaleille poliittisille näkemyksille murtautua pois marginaalista ja saada osakseen enemmän yleistä kiinnostusta.
https://storage.googleapis.com/upi-...55_web_hybrdivaikuttaminen-ja-resilienssi.pdf
Tämän osan osuus palkkiosta on 50-60%
