Suomi käyttäisi vanhentuneita Hawkeja sodassa – "Ei se ole itsemurhatehtävä sinänsä"

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Itse kuvittelin sen vain tarkoittavan niiden hiljaista hiipimistä vihollisen lähelle, en ole ikinä kuullut että isompia puikkoja saisi niihin kiinni ja voisi etänä laukoa jostain Hornetista.
Hienoa toki jos voi mutta katson niiden toimivan matalissa korkeuksissa noita rynnäköitsijöitä vastaan, niin itse tekisin.
Tietoa ei ole mutta aina olen niin olettanu jo pelkästään sen perusteella että lentävät usein matalalla ja vanhat maalauksetkin viittasi siihen.
Joo olisihan se hienoa jos sotahommiinkin kykenevät.

Nyt siis mietin simuloituja harjotuksia..
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Tullaanko Hawkia korvaamaan joskus?
Tiesitköte että AIM-9X voi saada ilmasta maahan hakupäällä?

Voikko Hawkit käyttä AIM-9X ilman ongelmaa?
Jyrki Laukkasen kirja "BAe Hawk Suomen ilmavoimissa - in Finnish Air Force", esittelee suomalaisten Hawkien ohjusaseistuksen. Kirjan mukaan nämä olivat: Rb 4S (AIM-9J Sidewinder), Rb 24J venäläinen R-60 ja AIM-9M.
 

Talvela

Ylipäällikkö
Joo olisihan se hienoa jos sotahommiinkin kykenevät.

Nyt siis mietin simuloituja harjotuksia..
Kyllä itse pidän niitä tärkeinä ihan sodassakin.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Niillä korteilla pelataan joita on jaettu.

Täällä forumilla on monia jotka jatkuvasti väittävät että "ei me mitään mahdeta."

Vestigia terrent. :)
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Itse kuvittelin sen vain tarkoittavan niiden hiljaista hiipimistä vihollisen lähelle, en ole ikinä kuullut että isompia puikkoja saisi niihin kiinni ja voisi etänä laukoa jostain Hornetista.
Hienoa toki jos voi mutta katson niiden toimivan matalissa korkeuksissa noita rynnäköitsijöitä vastaan, niin itse tekisin.
Tietoa ei ole mutta aina olen niin olettanu jo pelkästään sen perusteella että lentävät usein matalalla ja vanhat maalauksetkin viittasi siihen.
Joo olisihan se hienoa jos sotahommiinkin kykenevät.

Nyt siis mietin simuloituja harjotuksia..
 

Talvela

Ylipäällikkö
Sanoppa viksuna miksi NL keskitti niin vähän joukkoja Afganistaniin
Logistiikka ja taktiikka varmaankin, käyttöä siellä ei ollut juuri kuin maahanlaskujoukoilla ja erikoisjoukoilla maaston takia ja vihollisen toimiessa hajautettuna.
 

Soldierblue

Eversti
Lahjoittaja
Samaan aikaan taisi olla asepalveluksessa 3-5 miljoonaa sotilasta
Niin mutta eihän voi laittaa kaikki joukot yhteen rintamaan, siihen aikaan oli NATO ja Varsovanliito (kylmän sodan aikaa) ja silloin oli varmasti Kiina hyökkänyt Siperiaan
 

adam7

Ylipäällikkö
Samaan aikaan taisi olla asepalveluksessa 3-5 miljoonaa sotilasta
Kun aloittivat miehityksen Afghanistan oli liittolainen. Kun vastarinta alkoi, oli se ensin pienimuotoista.

NL:n taktiikahan oli että aina kun mujahediinit iskivät, NL tuhosi läheisimmän kylän (sotarikos). NL:n talous oli kusessa ja isompien joukkojen lähettäminen olisi 1) ollut hyvin kallista heidän resurrsseillaan 2) lisännyt tappioitam, jotka olivat julkinen salaisuus

Se iso määrä joukkoja oli varsinainen paperitiikeri. 2 - 3 v asevelvollisuutta todella heikolla koulutuksella, perunannostossa tms syksyisin ja armoton dedovsjina (simputus) kasarmeilla. Iltaisin upseerit eivät uskaltaneet mennä niihin kun vanhemmat asevelvolliset riehuivat votkapäissään.
 
Sanoppa viksuna miksi NL keskitti niin vähän joukkoja Afganistaniin
Afganistan on lähes kaksi kertaa Suomea suurempi pinta-alaltaan.

Neukkulaiset esikuntaupseerit laskivat, että Afganistanissa voitaisiin huoltaa maksimissaan 130 000 miehen kokoinen armeija. Maantieteellisest olosuhteet kun olivat melko lohduttomat, maassa ei ole rautateitä, eikä luonnollisestikkaan satamia. Pääreitti alkoi valtatienä Uzbekistanin SNTL:n rajalta ja jatkui Kabuliin. Kabulin, Kandaharin ja Heratin taas yhdisti ns. rengastie jota kautta käytännössä kaikki raskaampi huolto kulki.

Jos lähes kaksi kertaa Suomen kokoiselle alueelle, jonka tiestö on kehitysmaatasoa ja maasto pääasiassa vaikeakulkuista voidaan laittaa vain 100 000+ miestä, niin kovin tiheässä joukkoja ei ole. Varsinkin kun huomattava osa joukoista sitoutui huoltoreittien turvaamiseen ja suurimpien asutuskeskusten puolustamiseen. Neukuilta ei toki yritystä puuttunut ja vastasissitoimintaan otettiin oppia mm. brittien jo 1800-luvulla Afganistaniin kehittämistä taktiikoista. Omia taktiikoita kehitettiin kun huomattiin, että panssariyksiköt ja motorisoitu jalkaväki eivät kovin hyvin pärjänneet vuoristossa. Myös liittolaisten asiantuntijoita kuultiin. Esimerkiksi Vietnamin armeijan upseerit suosittelivat vierailunsa jälkeen helikoptereilla liikkuvia vastasissiyksiköitä.

Olosuhteet Afganistanissa sotimiseen ovat edelleenkin vaikeat. Läntiset arviot Neuvostoarmeijan toimintakyvystä eivät kuitenkaan olleet pelkästään negatiivisia ja osa varumiesjoukoistakin oli hyvin koulutettuja. Länsimaat eivät ole Afganistanissa pärjänneet olennaisesti paremmin kuin neuvostojoukot 80-luvulla, vaan on sorruttu samoihin virheisiin eli omien asemien puolustamiseen ja suurimpien asustuskeskusten hallussapitoon. Länsimaiset joukot ovat aivan samalla tavalla riippuvaisia tieverkosta kuin neuvostojoukotkin. Bensalitra on tullut maksamaan länsimaiselle veronmaksajalle noin 100 dollaria siinä vaiheessa kun se saavuttaa syrjäisen laakson komppanian viimeisen vartiopaikan voimakoneen.

Länsimainen demokratia kiinnostaa maaseudun asukkeja yhtä paljon kuin kommunismi aikoinaan ja muutos yhteiskunnassa jää varmasti yhtä pysyväksi.
 
Viimeksi muokattu:

adam7

Ylipäällikkö
Afganistan on lähes kaksi kertaa Suomea suurempi pinta-alaltaan.

Neukkulaiset esikuntaupseerit laskivat, että Afganistanissa voitaisiin huoltaa maksimissaan 130 000 miehen kokoinen armeija. Maantieteellisest olosuhteet kun olivat melko lohduttomat, maassa ei ole rautateitä, eikä luonnollisestikkaan satamia. Pääreitti alkoi valtatienä Uzbekistanin SNTL:n rajalta ja jatkui Kabuliin. Kabulin, Kandaharin ja Heratin taas yhdisti ns. rengastie jota kautta käytännössä kaikki raskaampi huolto kulki.

Jos lähes kaksi kertaa Suomen kokoiselle alueelle, jonka tiestö on kehitysmaatasoa ja maasto pääasiassa vaikeakulkuista voidaan laittaa vain 100 000+ miestä, niin kovin tiheässä joukkoja ei ole. Varsinkin kun huomattava osa joukoista sitoutui huoltoreittien turvaamiseen ja suurimpien asutuskeskusten puolustamiseen. Neukuilta ei toki yritystä puuttunut ja vastasissitoimintaan otettiin oppia mm. brittien jo 1800-luvulla Afganistaniin kehittämistä taktiikoista. Omia taktiikoita kehitettiin kun huomattiin, että panssariyksiköt ja motorisoitu jalkaväki eivät kovin hyvin pärjänneet vuoristossa. Myös liittolaisten asiantuntijoita kuultiin. Esimerkiksi Vietnamin armeijan upseerit suosittelivat vierailunsa jälkeen helikoptereilla liikkuvia vastasissiyksiköitä.

Olosuhteet Afganistanissa sotimiseen ovat edelleenkin vaikeat. Läntiset arviot Neuvostoarmeijan toimintakyvystä eivät kuitenkaan olleet pelkästään negatiivisia ja osa varumiesjoukoistakin oli hyvin koulutettuja. Länsimaat eivät ole Afganistanissa pärjänneet olennaisesti paremmin kuin neuvostojoukot 80-luvulla, vaan on sorruttu samoihin virheisiin eli omien asemien puolustamiseen ja suurimpien asustuskeskusten hallussapitoon. Länsimaiset joukot ovat aivan samalla tavalla riippuvaisia tieverkosta kuin neuvostojoukotkin. Bensalitra on tullut maksamaan länsimaiselle veronmaksajalle noin 100 dollaria siinä vaiheessa kun se saavuttaa syrjäisen laakson komppanian viimeisen vartiopaikan voimakoneen.

Länsimainen demokratia kiinnostaa maaseudun asukkeja yhtä paljon kuin kommunismi aikoinaan ja muutos yhteiskunnassa jää varmasti yhtä pysyväksi.
No ei se polttoaineen kuljettaminen neukkujoukoillekaan ollut pienempiä resursseja vaativaa. Suuri ero kuitenkin on että länsijoukoilla on aivan eri ROE, kuin Neuvostoliitolla oli aikanaan. Kuten jo totesin, tuhottiin läheisin kylä kun sissit olivat iskeneet jossain. suuri osa väestöstä lähti tämän vuoksi maanpakoon Pakistaniin ja Iraniin.

On totta että Afghanistanissa ei länsimainen demokratia tule toimimaan nykytialnteessa tai edes vuosikymmenien kuluttua. Demokratia vaatii yleensä tiettyä sivistys- ja yhteiskunnan kehitystasoa. Jännää on että esim. Etelä-Koreassa diktatuuri toimi kun Etelä-Korea oli vielä maatalousmaa, jossa koulutusdtaso oli alhainen, mutta kun väestö kouluttautui ja talous kehittyi, vaati väestö demokratiaa. Afghanistanissa tämä ei ole näkyvissä. Jännää on, että ennen marxilaisten vallankaappausta Afghanistanissa ei islamintulkinta ollut mikään radikaali. Nämä kuvat kannattaa katsoa:
http://www.businessinsider.com/asto...T#many-wore-nice-western-clothes-in-the-60s-3

----------------

Jos mennään takaisin niihin Hawkeihin, voisi tietenkin pohtia, että mikäli ne Hawkit saadaan piilotettua, voi pohtia olisiko niillä käyttöä intensiivivaiheen jälkeen, edellyttäen että konflikti olisi laajempi kuin vain Suomi-Venäjä ja suuri osa parhaasta kalustosta olisi jo kulutettu.
 
Viimeksi muokattu:

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Eikös Hawkeista saisi pienellä viilauksella varsin tehokkaita ohjuksia? :)
Ei.

Hawkin muuntaminen joksikin miehittämättömäksi kamikaze-koneeksi olisi operaationa kallis verrattuna vaikka risteilyohjusten hankintaan, kun sarja jäisi aivan käsittämättömän pieneksi. Teknisestikään ei saataisi mitään ihmeellistä: Hawk lentää aliääninopeuksilla sekä on helposti havaittava ja fyysisesti isokokoinen maali, eli se olisi huomattavasti helpompi torjuttava kuin häiveominaisuuksia omaava risteilyohjus. Hyötykuorma olisi tietysti isompi kuin risteilyohjuksella, mutta korkeintaan ehkä kahden tonnin luokkaa vs. JASSM:n 500 kg.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Jos mennään takaisin niihin Hawkeihin, voisi tietenkin pohtia, että mikäli ne Hawkit saadaan piilotettua, voi pohtia olisiko niillä käyttöä intensiivivaiheen jälkeen, edellyttäen että konflikti olisi laajempi kuin vain Suomi-Venäjä ja suuri osa parhaasta kalustosta olisi jo kulutettu.
Mikäli konflikti on laajempi (kuin Suomi-Venäjä), niin meidän tuskin tarvitsee edes pohtia Hawkin käyttöä. Muutaman vähänkin merkittävämmän eurooppalaisen maan ilmavoimat kun nousee siivilleen, niin Venäjä on nopeasti se joka ottaa pataan. Puhumattakaan sitten Setä Samulin (tai Trumpelon) mahdollisesta osallistumisesta.

Yllä kuvatussa tilanteessa Hawkilla voisi toki rynnäköidä, mutta rynnäköinti Hawkilla, kuten koneen operointi maajoukkojen yläpuolella muutenkin, on kuin puolalaista rulettia. Eikä meillä edes ole 30mm konetykkiä tehokkaampia aseita siihen tarkoitukseen.