Olen itse sitä ikäluokkaa, joka sai ampua tappajakoulutuksessa vielä Suomi-kp:lla taisteluammunnoissa. En osaa sanoa, onko kysymys kenties jostain sukupolvien välittämästä romanttisesta kuvasta tai nuoren miehenalun kiistämättömästä hormonimyrkystä, mutta kokemus on jäänyt mieleen. Miten sen nyt kuvailisi? Jos rynkky on työkalu, lienee Suomi-kp sitten taideteos. Ymmärrän täysin sotia rähjänneiden miesten rakastumisen aseeseen. Siinä on jotain ehkä sotatarinoiden patimoimaa gloriaakin mukana, mutta häkellyttävän hieno ase IMHO on kyseessä. Pari tyhmää kysymystä palstan asiantuntijoille:
- Onko näitä vielä varastoissa?
- Missä vuosiluokassa koulutus loppui?
- En ole kaupankäyntiä seurannut eli missä hintaluokassa tämä kaunotar liikkuu?
Loppuun kevennys. Mökillä olevaan miesluolaani eli grillikotaan on vielä tulossa kaksi esinettä. Kaikki muu tarpeellinen siellä jo on. Hurmaava, arvostamani ja tavattoman kaunis vaimoni on jyrkästi ollut molempien esineiden hankkimista vastaan. Toinen on Saksassa tehty kuparinen tislauspannu ja toinen on visakoivuperäinen Suomi-kp. Neuvottelut molemmista hankinnoista edistyvät pikkuhiljaa...
.