Tynnyrissä vaikuttaa aikapaljon se että ammutko keskelle vai laitaan, sopivasti laitaan ammuttu luoti jää pyörimään sinne sisälle. auton ovissa on vähän tuurissaan että osuuko vahvikkeisiin ja ekalla laakilla sekin vaikuttaa jos lasi sattuu olemaan alhaalla. Toimarissa joku teki aika hyvän testin siitä miten speerin gold dot toimii autonlasin läpi ammuttaessa, huonoimmillaan luoti ei lävistänyt pahvia vaan vaipan kappaleet sai kerätä jalkatilasta.Juu kokeile. Eihän sitä suomalainen mies muuten usko.
Pari vuotta sitten jopa poliisiksi itsensä kutsuvat väittivät tällä foorumilla, ettei 9x19mm patruunan luoti mene pistoolilla ammuttuna auton ovesta läpi. Noh, kokeilin kotona. Menee ainakin neljästä perättäisestä 1990-luvun auton ovesta läpi.
Ja Suomi-konepistoolilla olen ammuskellut normaaleja tyhjiä 200 litran peltitynnyreitä. Ainakin 100 metristä menee vielä koko tynnyristä läpi. Esim. pienoiskiväärillä .22LR patruunalla n. 10 metrin päästä kaikilla patruunoilla ei mene tynnyristä kokonaan läpi. Jos jokin lentävä kappale lävistää peltitynnyrin, niin lasken sen tappavan vaaralliseksi ihmiseen osuessaan. Ampumaradoilla sais olla enemmänkin noita tynnyreitä....
Suomi konepistooli
- Viestiketjun aloittaja Leaderdog
- Aloitus PVM
J0h1F
Respected Leader
PV:lla oli kahden sortin 9 mm Parabellum-patruunaa, oli sekä korkeapaineista KP-patruunaa, että reippaasti alle nykyisen CIP-standardin olevaa pistoolinpatruunaa.
Ero oli huomattavasti suurempi, koska tavallinen pistoolinpatruuna oli huomattavasti matalapaineisempaa. Paine-erohan oli tärkeä seikka Lahti-pistoolin kannalta, joka ei kestänyt korkeapaineista patruunaa (ei kestä edes CIP-standardin mukaista). Sotien jälkeisellä ajallahan tuo huomattiin ongelmaksi, kun Lahtien luisteja alkoi murtua korkeampipaineista patruunaa ammuttaessa.
Huhta
Greatest Leader
Eikös Cybertruckin oven pitänyt kestää ysimillinen? Ja kyllähän nuo auton ovet voivat kaikenlaista pysäyttää, jos on vähän tuuria ja osuu oikeaan paikkaan. Toki tuossakin voinut olla joku vähempitehoinen kyseessä, mutta kuitenkin.
www.is.fi
Syntyi katsekontakti, poliisi kertoo. Katsekontakti oli kohtalokas: 32-vuotias mies nousi omasta autostaan, käveli lähemmäksi toisen autoa ja ampui poliisin mukaan käsiaseella lähietäisyydeltä.
Laukauksia oli neljä ja ne osuivat auton oveen.
Poliisin handout-kuva toisesta autosta. Kuva: Poliisi
Kohde ajoi jonkin matkaa eteenpäin, kääntyi Hämeentielle ja pysähtyi.
Ampuja seurasi, ja pysähtyi myös.
Jälleen hän nousi autosta ulos ja ampui takaviistosta kolme laukausta edessä olevaan autoon. Tämän jälkeen ampuja jatkoi Viikin suuntaan ja kohteena ollut eteenpäin Hämeentietä.
Tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Jukka Larkion mukaan oveen ammutut laukaukset menivät ovipellin läpi, mutta pysähtyivät oven tukirakenteeseen. Ilman tukirakennetta ne olisivat lävistäneet oven.
Poliisi kertoo lisää Helsingin Koskelan murhan yrityksestä – katsekontakti liikennevaloissa laukaisi autoammuskelun
Tammikuisen epäillyn murhan yrityksen taustalla oli syyskuinen pahoinpitely.
www.is.fi
Joo, tiedän että kp-lataus on kovempi kuin perus 9 mm. Mutta mihin verrattuna tuo 60-70m/s äkäisempi on? Mistä löytyy tarkka data kp-ysin lähtönopeudesta? Eihän siihen hylsyyn määräänsä enempää ruutia mahdu.
chigeen'a
Kapteeni
Suunnitteillahan oli 9 x 19 mm konepistoolin erikoispatruuna, joka antaisi luodille tasan 400 m/s "alkunopeuden", polttamatta kuitenkaan piipunputkea pilalle muutamalla pitkähköllä sarjalla. Esimerkiksi aseen tähtäimet oli alusta alkaen jaotettu 9 mm 8 gramman luodin ampumiseen aina 500 metriin saakka 400 m/s lähtönopeudella.
Tyypillisesesti tuo oli hiukan jopa tuon yli ollessa 405 - 410 m/s.
Georg Luger suunniteli 9x19 patruunan vuonna 1901 ja sen lähtönopeus n.8 g luodilla oli 350 m/s.
Jos nämä ammutaan identtisitä koepiipuista ero voi olla hivnen pienempi mutta koska lyhyt piippuisiin pistooli patruunoihin yleensä käytetään nopesti palavaa pistooliruutia ja tuossa kp-paukussa näytää olevan palonopeudeltaan hiukan keskivertoa hitaampi pistooliruuti (N330) ei varsinainen lyhyelle piipulle tarkoitettu patruuna saa pidemmästä koepiipusta vastaavaa hyötyä kuin kp-patruuna. Kuten tiedettyä, ruuti voidaan joko ladata väljästi jolloin saadaan miedompi rekyyli ja sen myötä kohtuullisemmat voimat kohdistuu aikalais pistooleiden heiverösiin rekyylivasteisiin( Ukko-Mauser, Luger aka Parabellum) tai puristus ladata jolloin paineen nousu on progressiivinen kiihdyttäen ruudin palonopeutta paineen anisosta. Suomi-kp massiivinen pultti ottaa heittämällä nuo voimat jotka pistoolista ammuttuna nopesti viskoo Mauserin takarungon muroille ja silppuaa Lugerin polvinivelen.
Samoin luodin vakautuminen on ihan eri luokkaa kp:n 314 mm pitkästä piipusta kuin esim Lugerin tumpista. Vaappuva kuula kun menettää sitä nopeutta nopesti ja jos tavoitteena on puhkoa toppatakki 100 metristä alkaa tällä olemaan merkitystä. Sitten vielä se kylmyyden vaikutus. Ruuti palaa ei räjähdä. Siksi kylmässä pidemmällä suljetulla paloajalla voi olla paljon suurempi vaikutus kuin tuo mainittu 60-70 m/s.