Suomi liittyy Britannian nopean toiminnan sotilasjoukkoon

Toisaalta lie epäiltävissä, että koko Itä-Euroopasta pyydettävä hinta on aika kallis ja Venäjällä on näillä näkymin melko vähän sellaista mitä voi käyttää maksuvälineenä.
Vaan pala kerrallaan, yksi jäätynyt konflikti kerrallaan. Eihän sitä Roomaakaan päivässä poltettu
 
Toisaalta olen skeptinen tämä JEF:in hyödyllisyydestä ja toisaalta odotan mielenkiinnolla mitä tästä voi seurata. Koska JEF:in rooli on expeditionary eli kohdemaat on jossain Afrikassa tai lähi-idässä tai missä ovatkaan niin päällekkäin on monta toimijaa: YK, NATO, EU. Poliittisesti melkoinen sekasikiö ja Suomellakin saattaa olla intresseissä olla YK:n mallioppilas kuin Brittien paras kamu. Millä mandaatilla JEF toimisi? Oma, YK, NATO? Olisiko kyseessä ihan rauhanturvatehtävät, voisiko JEF toimia taistelutehtävissä ISIStä vastaan? Mitkä tehtävät Suomen laki mahdollistaa?
 
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/de...ssist-finland-finland-is-not-alone-200237370/

Defence Secretary of the UK: JEF forces ready to assist Finland – “Finland is not alone”
On Friday in Stockholm, Finland will sign an agreement on joining the 10 000-strong rapid response forces led by the UK. Michael Fallon: "As member of the JEF, Finland and Sweden can consider the other seven countries their natural allies."

On Friday in Stockholm, Finland will sign an agreement on joining the 10 000-strong rapid response forces led by the UK.

The JEF (Joint Expeditionary Force) can be deployed to military operations anywhere in the world, including Finnish soil.

The UK’s contribution to the forces, which will be fully operational by the end of 2018, will include the lead commando, airborne, armoured, aviation, air and maritime task groups.

The UK Secretary of State for Defence Michael Fallon says in an interview with Lännen Media that the JEF can be deployed more rapidly and flexibly in an actual situation than the combat forces of NATO or the EU.


“The JEF is not NATO. It is NATO’s duty to respond to any Russian aggression, but NATO has 29 and the EU has 28 member states. They are extremely large organisations where decision-making is inevitably bureaucratic. The JEF is more adaptable and agile and can be deployed very quickly to humanitarian tasks, to rescue our citizens from crisis hotspots or to conduct more minor military missions,” Fallon describes.

Fallon: "Finland is not alone – it can be expected that our military cooperation with Finland will increase”
Fallon stresses that the UK wishes to enhance its bilateral defence cooperation with Finland. In a worst case scenario, could the government of Finland call London and request for military assistance?

“We help each other. We are already doing so through multiple groups, such as the Northern Group. The JEF provides yet another collective form of partnership, and its core is formed by the UK, The Netherlands, the Baltic states, Denmark and Norway.”

“So the answer is yes. Finland is not alone and Finland should not be alone,” says Fallon.

The history behind the JEF cooperation is interesting. Seven founding countries signed the agreement on 4 September, 2014, at the NATO Wales Summit on the air-defence destroyer HMS Duncan of the Royal Navy.

Russia had annexed Crimea in the previous spring. Russian troops had invaded Eastern Ukraine. In Wales, NATO decided to reinforce its NRF rapid response forces whose military exercises Finland has also participated in.

However, exercises are not the same as actual involvement.

The UK is the largest military power in Western Europe and needs its own national spearhead for demanding international operations. The British established the JEF together with “like-minded partners”, as Fallon describes the allies.

Now, Finland and Sweden are joining the JEF countries. Fallon says that the enhancement of military cooperation is linked to the UK’s separation from the EU.

“Exactly. Since we are leaving the EU, we wish to work even harder to strengthen our other partnerships, our membership in NATO and the JEF and our arrangements in Asia and the Pacific. We must also strengthen our bilateral ties. It can be expected that our military cooperation with Finland will increase,” Fallon stresses.

“I hope that the JEF will bring reassurance to countries like Finland and Sweden"
Peacetime cooperation focuses especially on participation in humanitarian operations under the UN. At the same time, the purpose of extremely rapid combat forces is to reinforce the deterrent, preventing the use of military force to threaten Finland, for example.

“We are like-minded countries and have worked together in the EU. Unfortunately, that will come to an end in two years. We are leaving the political union, which is why we are reinforcing our military partnerships. We are the lead nation of NATO’s Enhanced Forward Presence deployment in Estonia, but are also forming smaller and highly practical JEF task groups,” says Fallon.

He goes on to send a security policy message to Finns – and to the neighbours of Finland.

“I hope that the JEF will bring reassurance to countries like Finland and Sweden. Membership provides them with groups of friends who are ready to take action and provide assistance,” says Fallon.

One of the elements of the JEF are the British commandos.

Director-General Janne Kuusela: "We must make arrangements that enable that assistance while the going is good”
Director-General Janne Kuusela from The Defence Policy Department of the Ministry of Defence of Finland points out that it is too late to try to build aid mechanisms in a crisis.

“If and when we hope to receive assistance, we must make arrangements that enable that assistance while the going is good,” says Kuusela.

On 1 July, acts will enter into force in Finland to enable the provision of and request for military assistance.

The force headquarters of the JEF were tested last year in Cornwall.

“This year, we will organise a Joint Venture exercise where we develop the forces towards becoming fully operational. It is entirely up to Finland to decide on the kinds of troops it considers appropriate for the JEF, which is a club of volunteers. Not every country is expected to take part in every mission,” Fallon points out.

Fallon says the JEF may train in Finland and elsewhere in the Baltic Sea region in the future.

According to Kuusela, Finland could initially offer an infantry company or, for instance, an NBC company specialising in the prevention of chemical threats. The company is about 200-strong and the NBC is about 50-strong in international operations.

"The JEF is probably faster"
Fallon emphasises the speed of the JEF. There is no formal decision-making mechanism, so, according to Fallon, the special forces of the JEF should be on location faster than e.g. NATO’s VJTF spearhead force, which must be ready to deploy within 48 hours.

“We want to keep the operations relatively informal and agile. The JEF is probably faster. I wish to emphasise that it is a group of like-minded members, separate from the NATO, who work together in practical situations.”

“The JEF is not designed against any particular threat, but as member of the JEF, Finland and Sweden can consider the other seven countries their natural allies,” Fallon defines.

During times of peace, the JEF may work to prevent dangerous diseases, evacuate citizens of member countries from crises or hijackings and prevent genocides, says Fallon.

“The best example that I can give of the JEF’s activities is the UK contribution to the prevention of Ebola in Sierra Leone where we delivered a hospital ship.”

“Whether the problem is in Tripoli, Beirut or Rwanda, and whether it be a British, Dutch or Norwegian plane that is deployed, the forces of the other countries may join in,” says Fallon.

Although the JEF is not NATO, one must ask about the threat that Russia poses in the Baltic Sea as Finland joins the rapid response forces of like-minded countries.

“We have seen a much more aggressive Russia in the past three years: the annexation of Crimea, the destabilisation of Eastern Ukraine and increased aerial activity and submarine operations. We will respond to the actions of Russia, but that will be done through NATO,” states Fallon.

Outside NATO, European military powers are rapidly enhancing their cooperation, and Finland is involved in this process through various arrangements.

Fallon says that the rapid response forces of the UK and France are prepared to join forces, if necessary.

“We are also enhancing our defence relations with Germany. These are new relations,” says Fallon, emphasising the UK’s strong will to defend Eastern Europe, which Finland also belongs to.

Ja sama aamulehden suomeksi kääntämänä:
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/su...apua-brittien-johtamilta-joukoilta-200237364/


Kun ajattelee vaikka keskusteluja Baltian sotilaallisesta auttamisesta niin nyt olemme JEFin kautta jonkinlaisessa liitossa heidän kanssaan.

Mielenkiintoista olisi tietää mitä porukkaa suomalaiset tähän tarjoaa ja kuinka paljon heistä väkeä kertyy. Tuossa mainitaan kemiallisten aseiden tutkimusyksikkömme. Lisäksi näkisin tähän soveltuvaksi sopimussotilaiden erikoisjoukkomme erikoisjääkärit ja rajan- sekä laivaston erkoisjoukkojen sopimussotilaat. Reservistäkin valmiuteen sitoutuneita tähän voisi kuulua kuten tuoreita taistelusukeltajia tai ljk:n miehiä. Varmasti jollakin ulottuvuudella myös lentäjämme.

Toivottavasti tämä toisi myös koulutus- ja harjoitusyhteistyötä jolloin meille haluaisin saatavan myös pitemmälle koulutettuja reservin erikoissotilaita. Hieman kansainvälisten valmiusjoukkojen tapaan mutta painotus rauhanturvaamisen sijasta tai lisäksi varsinaisen sotatoimien puolella ja ensi-iskujen toteuttamisessa. Tällöin JEFiin olisi valmiudessa muutakin voimaa kuin kaikki kotimaassakin tärkeät operatiiviset sopimussotilaamme. Rauhanturvaajista tälläisen yhden ryhmän saisi aikaan koska kaikilla on kuitenkin taistelujääkärin peruskoulutus ja tehtävät. Useilla myös kansainvälisten tehtävien kokemusta. Tästä jää puuttumaan vain pidemmälle harjoitetut operatiiviseen ensi-iskuun tähtäävät taidot jolloin porukkaa voisi täydentää muista erikoisjoukkojemme varusmiehistä. Porin Prikaatin SAS-joukot - kerättynä valmiusjoukoista, rajajääkäreistä - ja vahvistettuna ljk:sta ja merivoimien erikoismiehistä ja vielä lapin eräjormilla höystettynä.

Todennäköisesti tämä ei kuitenkaan näy missään puolustusvoimiemme koulutuksessa vaan asiaa ja irrotettavia joukkoja mietitään vasta tilanteen tullen. Ollaanpahan vähän valmiimpia ottamaan apua vastaan jos sellaista joku yllättäen antaisi.

Hieman humaaninpana joukkona JEFiin voisi valjastaa meidän kenttäsairaalatoimintaa kontteineen ja leikkaussaleineen. Samaten pelastustoimen kansainvälisen avun joukkoja joita aiemmin on toiminut mm punaisen ristin kautta.

Lisäksi tämä tuo tiedusteluyhteistyötä ja -tietoa Suomelle.
 
Viimeksi muokattu:
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/de...ssist-finland-finland-is-not-alone-200237370/



Ja sama aamulehden suomeksi kääntämänä:
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/su...apua-brittien-johtamilta-joukoilta-200237364/


Kun ajattelee vaikka keskusteluja Baltian sotilaallisesta auttamisesta niin nyt olemme JEFin kautta jonkinlaisessa liitossa heidän kanssaan.

Mielenkiintoista olisi tietää mitä porukkaa suomalaiset tähän tarjoaa ja kuinka paljon heistä väkeä kertyy. Tuossa mainitaan kemiallisten aseiden tutkimusyksikkömme. Lisäksi näkisin tähän soveltuvaksi sopimussotilaiden erikoisjoukkomme erikoisjääkärit ja rajan- sekä laivaston erkoisjoukkojen sopimussotilaat. Reservistäkin valmiuteen sitoutuneita tähän voisi kuulua kuten tuoreita taistelusukeltajia tai ljk:n miehiä. Varmasti jollakin ulottuvuudella myös lentäjämme.

Toivottavasti tämä toisi myös koulutus- ja harjoitusyhteistyötä jolloin meille haluaisin saatavan myös pitemmälle koulutettuja reservin erikoissotilaita. Hieman kansainvälisten valmiusjoukkojen tapaan mutta painotus rauhanturvaamisen sijasta tai lisäksi varsinaisen sotatoimien puolella ja ensi-iskujen toteuttamisessa. Tällöin JEFiin olisi valmiudessa muutakin voimaa kuin kaikki kotimaassakin tärkeät operatiiviset sopimussotilaamme. Rauhanturvaajista tälläisen yhden ryhmän saisi aikaan koska kaikilla on kuitenkin taistelujääkärin peruskoulutus ja tehtävät. Useilla myös kansainvälisten tehtävien kokemusta. Tästä jää puuttumaan vain pidemmälle harjoitetut operatiiviseen ensi-iskuun tähtäävät taidot jolloin porukkaa voisi täydentää muista erikoisjoukkojemme varusmiehistä. Porin Prikaatin SAS-joukot - kerättynä valmiusjoukoista, rajajääkäreistä - ja vahvistettuna ljk:sta ja merivoimien erikoismiehistä ja vielä lapin eräjormilla höystettynä.

Todennäköisesti tämä ei kuitenkaan näy missään puolustusvoimiemme koulutuksessa vaan asiaa ja irrotettavia joukkoja mietitään vasta tilanteen tullen. Ollaanpahan vähän valmiimpia ottamaan apua vastaan jos sellaista joku yllättäen antaisi.

Hieman humaaninpana joukkona JEFiin voisi valjastaa meidän kenttäsairaalatoimintaa kontteineen ja leikkaussaleineen. Samaten pelastustoimen kansainvälisen avun joukkoja joita aiemmin on toiminut mm punaisen ristin kautta.

Lisäksi tämä tuo tiedusteluyhteistyötä ja -tietoa Suomelle.

Mielenkiintoinen tämä kohta tuosta englanninkielisestä uutisesta:

In a worst case scenario, could the government of Finland call London and request for military assistance?


YLE tulkitsee omassa jutussaan puolustusministeri Fallonin jo luvanneen tositilanteessa Suomen saavan sotilaallista apua.

https://yle.fi/uutiset/3-9698305


Britannian puolustusministeri Michael Fallon lupaa, että JEF-jäsenyyden kautta Suomellakin on ystävien joukkoja valmiina toimimaan ja auttamaan.


– Suomi ei ole yksin, eikä Suomen pitäisi olla yksin, puolustusministeri Fallon toteaa Lännen Median haastattelussa.

JEF-joukkoja voidan käyttää sotilasoperaatioihin missä tahansa, myös Suomen maaperällä. Rauhanoloissa yhteistyössä korostuu YK:n alaisiin humanitaarisiin operaatioihin osallistuminen.

Taistelujoukkojen tarkoituksena on samalla vahvistaa pelotetta, joka ehkäisee ennalta JEF-maiden, esimerkiksi Suomen, uhkaamista sotilaallisella voimankäytöllä.

Britannia, Hollanti, Baltian maat, Tanska ja Norja perustivat JEF-joukot vuonna 2014.

– JEF:n jäseninä Suomi ja Ruotsi voivat pitää muita seitsemää maata luonnollisina liittolaisina, Fallon painottaa.

Puolustusministeri Jussi Niinistö allekirjoittaa Suomen liittymisasiakirjan Tukholmassa.
 
Brittien myötäsukaisuus johtunee siitä, että brexitin myötä joutuvat nyt keräämään goodwilliä kaikilla mahdollisilla tavoilla ja foorumeilla.

Ja se toinen syy lienee se, että heidän ei vissiin ole vara jäädä odottamaan sitä, että ryssä pääsee Norjaan asti, ennen kuin lähettää joukkojaan. Ja Norjasta ei sitten olisi enää hirveän pitkä matka Englantiin.
 
Brittien myötäsukaisuus johtunee siitä, että brexitin myötä joutuvat nyt keräämään goodwilliä kaikilla mahdollisilla tavoilla ja foorumeilla.

Britit on ennen brexitiäkin yrittäneet saada Suomea liittoutumaan, vuonna 1992 britit tyrkyttivät nato-jäsenyyttä salaa. (lähde). Mielestäni JEF-yhteistyökuviostakin on ollut puhetta ennen brexitiä. En kylläkään kiellä sitä etteikö britit tällä hetkellä erityisen kovasti halua kerätä irtopisteitä sieltä mistä niitä irtoaa, koska heillä tulee olemaan vaikeat kauppaneuvottelut EU:n kanssa.

Olen aiemminkin puhunut tuosta että vaikka EU:ta parjataan kovasti, niin neuvottelupöydässä EU:n talosalue ja yhteishartiat ovat kuitenkin erittäin suuret ja niillä on tätä kautta vipuvartta saada oman alueensa kannalta kannattavampia sopimuksia. Väitän että britit tarvitsevat enemmän kauppasopimuksia EU:n kanssa kuin päinvastoin. Pitää myös muistaa että Britannian kansantalous on isosti pankki-, vakuutus- ja palvelusektorin varassa, joka työllistää 80% työvoimasta (lähde). Jos/kun brexit konkretisoituu ja isojen pankkien toiminta vaikeutuu britannian ulkopuolella niin kehtaisin väittää että aika nopeasti pääkonttoreita heilahtaa esim Luxembourgiin. Tietysti voimme katsoa pelkästään lähialueeltamme esimerkkinä Nordeaa joka miettii pääkonttorinsa muuttamista Suomeen - raha on se joka näissä eniten vaikuttaa.


Ja se toinen syy lienee se, että heidän ei vissiin ole vara jäädä odottamaan sitä, että ryssä pääsee Norjaan asti, ennen kuin lähettää joukkojaan. Ja Norjasta ei sitten olisi enää hirveän pitkä matka Englantiin.

Ehkäpä Englannissa muistetaan vielä ikävästi viikinkiajat jolloin Norjan suunnalta purjehdittiin vähän ryöstelemässä kirkkoja ja kyliä :D
 
Tulee tähän Jeffiin vielä yksi kommentti mieleen. Ja se liittyy ainoaan todelliseen vihamieliseen vastustajaamme ja siihen miten sieltä asioita katsotaan. Miksi √itu$$∆ emme ole Natossa?
 
Toivottavasti tämä toisi myös koulutus- ja harjoitusyhteistyötä jolloin meille haluaisin saatavan myös pitemmälle koulutettuja reservin erikoissotilaita. Hieman kansainvälisten valmiusjoukkojen tapaan mutta painotus rauhanturvaamisen sijasta tai lisäksi varsinaisen sotatoimien puolella ja ensi-iskujen toteuttamisessa. Tällöin JEFiin olisi valmiudessa muutakin voimaa kuin kaikki kotimaassakin tärkeät operatiiviset sopimussotilaamme. Rauhanturvaajista tälläisen yhden ryhmän saisi aikaan koska kaikilla on kuitenkin taistelujääkärin peruskoulutus ja tehtävät. Useilla myös kansainvälisten tehtävien kokemusta. Tästä jää puuttumaan vain pidemmälle harjoitetut operatiiviseen ensi-iskuun tähtäävät taidot jolloin porukkaa voisi täydentää muista erikoisjoukkojemme varusmiehistä. Porin Prikaatin SAS-joukot - kerättynä valmiusjoukoista, rajajääkäreistä - ja vahvistettuna ljk:sta ja merivoimien erikoismiehistä ja vielä lapin eräjormilla höystettynä.

Todennäköisesti tämä ei kuitenkaan näy missään puolustusvoimiemme koulutuksessa vaan asiaa ja irrotettavia joukkoja mietitään vasta tilanteen tullen. Ollaanpahan vähän valmiimpia ottamaan apua vastaan jos sellaista joku yllättäen antaisi.

Hieman humaaninpana joukkona JEFiin voisi valjastaa meidän kenttäsairaalatoimintaa kontteineen ja leikkaussaleineen. Samaten pelastustoimen kansainvälisen avun joukkoja joita aiemmin on toiminut mm punaisen ristin kautta.

Lisäksi tämä tuo tiedusteluyhteistyötä ja -tietoa Suomelle.

Tuntuu että Suomeen on rakennettu hissukseen puoli-ammattisotilaiden reserviä. Porin Prikaatissa ja rannikköjääkäreissä tuotettuja osastoja on pyöritetty kansainvälisissä harjoituksissa siihen malliin että kavereilla pitäisi olla jo osaamista hoitaa kotimaankin puolustuksessa vaativampia tilanteista. Jos sellaisia siis jostain syystä eteen tulisi.

Tuollainen kehityskulku olisi ihan toivottavaa. Ja toivoisi että tuollaiset osastot/komppaniat olisivat erikseen perustamisluetteloissa. Eikä niin että yksittäiset taistelijat olisi ripoteltu minne sattuu.
 
Britit on ennen brexitiäkin yrittäneet saada Suomea liittoutumaan, vuonna 1992 britit tyrkyttivät nato-jäsenyyttä salaa. (lähde). Mielestäni JEF-yhteistyökuviostakin on ollut puhetta ennen brexitiä. En kylläkään kiellä sitä etteikö britit tällä hetkellä erityisen kovasti halua kerätä irtopisteitä sieltä mistä niitä irtoaa, koska heillä tulee olemaan vaikeat kauppaneuvottelut EU:n kanssa.

Olen aiemminkin puhunut tuosta että vaikka EU:ta parjataan kovasti, niin neuvottelupöydässä EU:n talosalue ja yhteishartiat ovat kuitenkin erittäin suuret ja niillä on tätä kautta vipuvartta saada oman alueensa kannalta kannattavampia sopimuksia. Väitän että britit tarvitsevat enemmän kauppasopimuksia EU:n kanssa kuin päinvastoin. Pitää myös muistaa että Britannian kansantalous on isosti pankki-, vakuutus- ja palvelusektorin varassa, joka työllistää 80% työvoimasta (lähde). Jos/kun brexit konkretisoituu ja isojen pankkien toiminta vaikeutuu britannian ulkopuolella niin kehtaisin väittää että aika nopeasti pääkonttoreita heilahtaa esim Luxembourgiin. Tietysti voimme katsoa pelkästään lähialueeltamme esimerkkinä Nordeaa joka miettii pääkonttorinsa muuttamista Suomeen - raha on se joka näissä eniten vaikuttaa.

Ehkäpä Englannissa muistetaan vielä ikävästi viikinkiajat jolloin Norjan suunnalta purjehdittiin vähän ryöstelemässä kirkkoja ja kyliä :D

Jotakuinkin näin. Iltalehden artikkelista tosin kannattaa huomata sen kirjoittajan nimi.

Suomen Nato-jäsenyys ei kuitenkaan välttämättä ole ollut mikään korkealle priorisoitu tavoite brittien turvallisuuspolitiikassa tuohon aikaan, vaan ehkä ennemminkin jonkinlainen koepallo. Vuonna 1992 kylmän sodan jälkiselvittelyt olivat vielä kesken. Neuvostojoukkoja oli vielä ympäri Itä- ja keskieuroopan maita. Persianlahden sota oli sodittu edellisenä vuonna. Bosnian sota oli käynnissä. Maastrichtin sopimus allekirjoitettiin helmikuussa ja Punta laskettiin kellumaan ERM-kytköksestään mustana keskiviikkona syyskuun 16. Agendalla oli siis paljon muitakin asioita.

Briteille sattui noihin aikoihin muitakin ajattelemattomuuksia: Budapestin sopimus olisi saattanut kannattanut jättää tekemättä. Ukrainan ydinaseet olisivat ehkä luoneet entisen Neuvostoliiton alueelle toimivamman voimatasapainon, joka olisi ehkä johtanut kokonaisvaltaisesti alueen yhteiskuntien terveempään kehitykseen. Tämä on tosin hieman kaukaa haettu ajatus.
 
Tuntuu että Suomeen on rakennettu hissukseen puoli-ammattisotilaiden reserviä. Porin Prikaatissa ja rannikköjääkäreissä tuotettuja osastoja on pyöritetty kansainvälisissä harjoituksissa siihen malliin että kavereilla pitäisi olla jo osaamista hoitaa kotimaankin puolustuksessa vaativampia tilanteista. Jos sellaisia siis jostain syystä eteen tulisi.
Näin se menee. Kaikkien valmiuslakien lisäksi meillä on tehty erikoisjoukoissa jo jonkin aikaa henkilökohtaisia sitoumuksia kansainvälisten valmiusjoukkojen tapaan jossa reserviin siirtyneet sitoutuvat lähtemään kertausharjoituksiin (ehkä komennuksillekin) ilman käytännön varoaikaa. Näistähän ei tarvitse työnantajalle ilmoittaa eikä toisaalta työsuhde saa tälläiseen katketa joten tätä on käytetty hyväksi valmiuden lisäämiseen.
 
Tai koska ei haluta osallistua muiden maiden puolustamiseen?

Kannattaa muistaa että olemme jo EU:n kautta mukana Maapallon erilaisissa ongelmissa. Olemme sitoutuneet toimimaan yhdessä EU:n kautta näiden ongelmien parissa. Naton jäsenyys ei toisi meidän eteemme enää uusia ongelmia, joiden pariimme emme voisi joutunut jo nyt.

Jos EU:n omaa puolustusta aletaan rakentamaan, niin joudumme entistä enemmän mukaan siihen tilanteeseen että emme voisi hypätä pois kelkasta. Esimerkiksi EU:lle tulisi tarve miehittää vaikka Algerian rannikko sisällissodan ja kasvaneiden pakolaisaaltojen takia. Siellä seisoisi suomalainen sopimusreserviläinen palvelemassa EU:ta.
 
Kannattaa muistaa että olemme jo EU:n kautta mukana Maapallon erilaisissa ongelmissa. Olemme sitoutuneet toimimaan yhdessä EU:n kautta näiden ongelmien parissa. Naton jäsenyys ei toisi meidän eteemme enää uusia ongelmia, joiden pariimme emme voisi joutunut jo nyt.

Jos EU:n omaa puolustusta aletaan rakentamaan, niin joudumme entistä enemmän mukaan siihen tilanteeseen että emme voisi hypätä pois kelkasta. Esimerkiksi EU:lle tulisi tarve miehittää vaikka Algerian rannikko sisällissodan ja kasvaneiden pakolaisaaltojen takia. Siellä seisoisi suomalainen sopimusreserviläinen palvelemassa EU:ta.

Huomattavaa on kuitenkin se että tämä suomalainen sopimusreserviläinen on VAPAAEHTOISESTI itse valinnut tiensä ja allekirjoittanut tuon paperin jossa on mahdollista joutua/päästä osaksi kriisejä jotka eivät ole Suomen maaperällä.

ps. eipähän NATO-operaatioihinkaan kaikki nato-maat automaattisesti ole velvoitettuja lähtemään (pl. 5 artiklan aktivoinnin jälkeen pitää autella), vaan niissäkin tapauksissa jokaisen maan oma poliittinen organisaatio tekee päätöksen että osallistutaanko, ja jos osallistutaan niin miten osallistutaan.
 
Kannattaa muistaa että olemme jo EU:n kautta mukana Maapallon erilaisissa ongelmissa. Olemme sitoutuneet toimimaan yhdessä EU:n kautta näiden ongelmien parissa.

Kyllä ja myös ilman EU:ta tilanne olisi tuo.

Itse kannatan aktiivista yhteistyötä kaikkien mahdollisten kumppanien kanssa. Minusta olisi hienoa, jos suomalaisia olisi jo nyt turvaamassa esim. Viroa.

Se viestini ei siis ollut oma mielipiteeni, vaan joidenkin NATO-jäsenyyttä vastustavien perustelu.
 
Tuntuu että Suomeen on rakennettu hissukseen puoli-ammattisotilaiden reserviä. Porin Prikaatissa ja rannikköjääkäreissä tuotettuja osastoja on pyöritetty kansainvälisissä harjoituksissa siihen malliin että kavereilla pitäisi olla jo osaamista hoitaa kotimaankin puolustuksessa vaativampia tilanteista. Jos sellaisia siis jostain syystä eteen tulisi.

Tuollainen kehityskulku olisi ihan toivottavaa. Ja toivoisi että tuollaiset osastot/komppaniat olisivat erikseen perustamisluetteloissa. Eikä niin että yksittäiset taistelijat olisi ripoteltu minne sattuu.

Aika monessa tapauksessa lehtijutuista yms. on saanut käsityksen että joukko on kasattu yhteen päivystysvuoron tms. ajaksi ja sen jälkeen purettu. Tai kauniimmin sanottuna niin että sodanajan joukkoihin kuuluu nyt yhteen hitsautunut "krh-komppanian runko" tms. Toivottavasti näin ei enää nykyään toimita vaan joukko jää kokonaisuutena elämään.
 
Näin se menee. Kaikkien valmiuslakien lisäksi meillä on tehty erikoisjoukoissa jo jonkin aikaa henkilökohtaisia sitoumuksia kansainvälisten valmiusjoukkojen tapaan jossa reserviin siirtyneet sitoutuvat lähtemään kertausharjoituksiin (ehkä komennuksillekin) ilman käytännön varoaikaa. Näistähän ei tarvitse työnantajalle ilmoittaa eikä toisaalta työsuhde saa tälläiseen katketa joten tätä on käytetty hyväksi valmiuden lisäämiseen.

Enkä tarkoita nyt pelkästään erikoisjääkäreitä.

Voisin veikata että KV-keikoilla Afganistanissa käyneet/Eu:n taisteluosaston käyneet/Jne isännät kannattaisi panna perustamistehtäväluetteloissa samoihin komppanioihin, kuin missä keikka on suoritettu. Ja juuri niihin komppanioihin joiden tulisi kyetä lyhyessä harmaassa vaiheessa toimimaan pätevästi ja määrätietoisesti
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top