Panssari Salama
Respected Leader
Otetaan talteen:
Nostoja:
...ja
... josta lisähuomiona
Artikkelissa kerrotaan, miten puolueet pikkupolitikoivat Nato-jäsenyydellä, koska "kansa vastusti Natoa". Olisipa vielä voinut mainita, miten Nato-keskustelu joka kerta ohjattiin sotahulluksi haukkumiseen, ja miten - jos teki paljon hyvää ja hyvin siinä vaiheessa kun ainoa vaihtoehto oli päivänselvä - itsensä Unilukkariksi nimeämä TP Niinistö osaltaan piti huolta, että karhusta ei pahaa sanaa saa sanoa. Erityissuhteet ja jakkaran jalat.
Taas kerran meidän poliitikot yllätettiin reagoimaan, aktiivinen etukäteen toiminta ei ollut edes pelikirjassa. Nato-optio my ass.
Uutuuskirja Nato-jäsenyydestä antaa surullisen kuvan puolueiden kyvystä oivaltaa, missä mennään
Nostoja:
”Todettiin, että sotilaallinen liittoutumattomuus tulee harkita uudelleen”, Niinistö muistelee ja kertoo sanoneensa ministereille, että hän pyytää pikaista tapaamista presidentti Joe Bidenin kanssa ja ryhtyy selvittämään, millaiset mahdollisuudet Suomella oli saada väliaikaisia turvatakuita Nato-jäsenyysprosessin ajaksi.
TURVATAKUITA kaivattiin, koska ounasteltiin Venäjän yrittävän painostaa Suomea jopa sotilaallisesti. Siihenkin varauduttiin.
Nurmi kertoo, miten aseita ja ammuksia siirrettiin monessa paikassa varastoista käden ulottuville. Uudenmaan kunnat saivat kehotuksen varautua siviiliväestön pommituksiin. Valtion virastot, esimerkiksi tuomioistuimet, valmistautuivat siirtämään toimintonsa maan alle, koska pelättiin Venäjän ampuvan ohjuksia Helsingin hallintorakennuksiin.
Julkisuuteen ei kerrottu, että jäsenyyden haku oli tosiasiassa jo käynnistetty. Annettiin kuva, että valtiojohto vasta puntaroi vaihtoehtoja. Kansalaisille ei myöskään paljastettu, mihin koviin uhkiin ryhdyttiin varautumaan. Kaiken vakuutettiin olevan kunnossa.
...ja
HAASTATELTUAAN presidenttiä, ministereitä ja puoluejohtajia Lauri Nurmi julkistaa kootut selitykset siitä, miksi poliittinen johto havahtui todellisuuteen vasta hädän hetkellä. Vaaran merkit olivat olleet pitkään ilmassa, mutta presidentti, hallitukset ja pääosa puolueista olivat haranneet jäsenyyttä vastaan vuoden 2022 alkuun asti.
Kielteisillä Nato-kannoilla oli voitettu monet vaalit, sillä myös valtaosa äänestäjistä oli vastustanut jäsenyyttä. Venäjän hyökkäyksen alettua kansa vaihtoi kantansa vielä nopeammin kuin puolueet.
Nato-jäsenyyden esitaistelijoiksi kirjassa nostetaan entinen ulkoministeri Timo Soini ja entinen puolustusministeri Jussi Niinistö, jotka istuivat Juha Sipilän hallituksessa vuosina 2015-2019. He kehuskelevat, miten he veivät Suomea kohti Natoa aina kun siihen tuli tilaisuus ja joutuivat välillä vastatusten varovaisen presidentti Niinistön kanssa.
... josta lisähuomiona
NURMEN KIRJA antaa surullisen kuvan puolueiden kyvystä oivaltaa, missä mennään. Vain kokoomus ja Rkp olivat valveilla. Kun jäsenyyden hakemisesta ei löytynyt ajoissa riittävää yksimielisyyttä, päätös jouduttiin lopulta tekemään hopulla. Kaaoskaan ei ollut kaukana.
Artikkelissa kerrotaan, miten puolueet pikkupolitikoivat Nato-jäsenyydellä, koska "kansa vastusti Natoa". Olisipa vielä voinut mainita, miten Nato-keskustelu joka kerta ohjattiin sotahulluksi haukkumiseen, ja miten - jos teki paljon hyvää ja hyvin siinä vaiheessa kun ainoa vaihtoehto oli päivänselvä - itsensä Unilukkariksi nimeämä TP Niinistö osaltaan piti huolta, että karhusta ei pahaa sanaa saa sanoa. Erityissuhteet ja jakkaran jalat.
Taas kerran meidän poliitikot yllätettiin reagoimaan, aktiivinen etukäteen toiminta ei ollut edes pelikirjassa. Nato-optio my ass.
Kirja-arvio | Uutuuskirja Nato-jäsenyydestä antaa surullisen kuvan puolueiden kyvystä oivaltaa, missä mennään
Iltalehden tähtitoimittaja Lauri Nurmi selostaa, miten Suomi pyörsi kielteisen Nato-kantansa.
www.hs.fi