Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
Vaikka periaatteessa kannatankin Natoa, niin jos olisimme Natossa, ei ole mitään mahdollisuutta, että olisimme hankkimassa 60 x HX-hävittäjää. Tuo määrä leikattaisiin heti esim. 40 kappaleeseen säästöjen nimissä, koska ”NATO tulee avuksi, ei tarvita noin vahvoja ilmavoimia, keskitytään me maavoimiin ja amerikkalaiset tuo koneet tarvittaessa”. Tämän takia olen sitä mieltä, että parempi olla NATOn liittymättä ja solmia kahdenkeskiset turvatakuut USA:n kanssa suoraan. Tällöin Venäjäkään ei menetä kasvojaan ja joudu reagoimaan NATOn uuteen itälaajenemiseen
Hieman vahvanpuoleinen ajatus siitä, ettei sitä tai tätä hankittaisi tiettyjä määriä, NATO:n jäsenenä? Se ettei tietty prosenttivaatimus BKT:stä ole likikään monella isolla NATO maalla säädöksissä olevan velvoitteen mukaan täyttynyt, ei tarkoita sitä etteikö näin voisi olla.

Riippuen lähinnä sijainnista, eri mailla on NATO:n sisällä hyvinkin toisistaan poikkeavia tapoja toteuttaa turvallisuuspolitiikkaa. Ehkäpä esim. Puola vertautuu Suomeen kohtuullisen hyvin?

Automaatio siihen, että oma puolustuskyky NATO:n myötä laiminlyötäisiin, ei omassa ajattelussani ole erityisen merkittävä tekijä. Tästä(kin) syystä, liittoutuminen olisi suotavaa.
 
Itselleni NATO ei erityisellä tavalla, lukuunottamatta maanpuolustuksen merkitystä sijaintimme kannalta, edusta mitään muusta monenkeskisestä sopimisesta eriytynyttä järjestelmää itsessään. Ei hyvässä eikä pahassa.

Vaikkapa nykyisistä järjestelmistä missä mukana olemme, esimerkkinä EMU. Tuo talous- ja rahaliitto ei missään määrin lähtökohtaisesti rakennu sille, mikä olisi kannattavinta Suomelle. Kyse "liittoumaan kuulumisessa" on tässä(kin) kokonaisuuksien arvioinnista sekä päätelmien kautta tehtävissä ratkaisuissa. Mikä on todennäköisyyksien kannalta todennäköisesti edullisin vaihtoehto --> vaikkapa peliteoriat.

Melko usein tuntuu keskusteluissa NATO:on liittymisen suhteen törmäävän vasta-argumenttina esitettyyn joko-tai -tyyppiseen ajatteluun. Mahdollisesti hedelmällisempää olisi pohtia tätä ratkaisua kuitenkin sekä-että tai potentiaalikenttämallisesti.

Todennäköisesti liittymisellä olisi joitakin ainakin ajallisesti rajattuja negatiivisia vaikutuksia. Todennäköisesti talouden suhteen, kauppa Venäjälle saattaisi jossakin määrin tulla haastavammaksi, ainakin rajatulle ajanjaksolle. Mahdollisesti Venäjä demonstroisi voimaansa näytösluonteisesti Suomen suuntaan jne jne. Ihan muutamia miinusmerkkisiä mahdollisuuksia poimien.

Vastapoolina ja isona sellaisena on NATO:n takaama turva-argumentti sotilaalliselle aggressiolle liittoumaan kuuluvia maita kohtaan toisen valtion taholta.

Tuo jälkimmäinen - Suomen haastava sijainti huomioonottaen - omissa ajatuskehkeilyissäni on se voittava valinta. Todennäköisesti. Mikään ei ole varmaa.

Kukaan meistä ei ole Nostradamus ja hänkin oli kriittisesti tarkastellen surkea ennustamaan tulevaisuutta. Täten ratkaisu, olkoon se mikä tahansa on jossakin määrin epävarmuuden takana. Tavalla tai toisella tässäkin asiassa ratkaisu tehdään. Olkoon se siten vaikka nykytilassa pysyttäytyminen.
 
Mainehaitta-poliittinen painostus-uhkauksesta tulee väkisin mieleen:

kuten jo vuosikausia sitten kaakatin, voi Suomen osalta Nato-jäsenyys roikkua myös Saksan oksalla. Jos Saksa katsoo, että Itämeren altaan alueen turvallisuusasetelmaa ei sovi heiluttaa mihinkään suuntaan ja sanoo Suomelle: nein - niin ainakin Kokoomus äänestää tyhjää. Niin tekevät myös Sos.Demi ja Keskusta. PS on katsomaton kortti tässä kohtaa.

Odotan, että pudotatte tuon väitteeni oksalta kuin poikateeren haukusta. Pudottakaa vaan, mutta olen Uskossani melkoisen varma.
 
Mainehaitta-poliittinen painostus-uhkauksesta tulee väkisin mieleen:

kuten jo vuosikausia sitten kaakatin, voi Suomen osalta Nato-jäsenyys roikkua myös Saksan oksalla. Jos Saksa katsoo, että Itämeren altaan alueen turvallisuusasetelmaa ei sovi heiluttaa mihinkään suuntaan ja sanoo Suomelle: nein - niin ainakin Kokoomus äänestää tyhjää. Niin tekevät myös Sos.Demi ja Keskusta. PS on katsomaton kortti tässä kohtaa.

Odotan, että pudotatte tuon väitteeni oksalta kuin poikateeren haukusta. Pudottakaa vaan, mutta olen Uskossani melkoisen varma.
Siksipä ei voi luottaa keneenkään muuhun kuin itseensä. Ja jos se ei riitä pitkälle, niin sitten ei riitä.
Parempi kuitenkin kaatua saappaat jalassa ja kirkkain mielin kuin odottaen, että raijataanko meidät Siperiaan vai onko juuri nyt saksalais-amerikkalaisen avustusretkikunnan soveliasta saapua meitä pelastamaan.

Ehkäpä tämä viimeisin uhkailukäänne avaa unisimpienkin suomalaisten silmät ymmärtämään, ettei meillä lännessäkään ole sen parempia ystäviä. Ystävyyteen, kun ei ole kuulu kiristys ja uhkailu. Suomessa on laki, oikeudenmukaisuus sekä sovitusta kiinnipitäminen korkeassa arvossa. Ja sovitusta voidaan poiketa molemmin puolisella uudella sopimuksella. Ei kiristämällä ja uhkailemalla.

Jos suomalaiset olisivat vain helmitaululla laskeneet sotilaita, tankkeja ja lentokoneita, niin puolustustaistoon ei olisi kannattanut ryhtyä. Mutta Suomen kansa on - ainakin ollut - perusluonteeltaan sellainen, että se ammentaa voimansa vääryydestä ja moninkerroin silloin, kun se vääryys kohdistetaan heihin uhkailemalla ja kiristämällä.
 
Siksipä ei voi luottaa keneenkään muuhun kuin itseensä. Ja jos se ei riitä pitkälle, niin sitten ei riitä.
Parempi kuitenkin kaatua saappaat jalassa ja kirkkain mielin kuin odottaen, että raijataanko meidät Siperiaan vai onko juuri nyt saksalais-amerikkalaisen avustusretkikunnan soveliasta saapua meitä pelastamaan.

Ehkäpä tämä viimeisin uhkailukäänne avaa unisimpienkin suomalaisten silmät ymmärtämään, ettei meillä lännessäkään ole sen parempia ystäviä. Ystävyyteen, kun ei ole kuulu kiristys ja uhkailu. Suomessa on laki, oikeudenmukaisuus sekä sovitusta kiinnipitäminen korkeassa arvossa. Ja sovitusta voidaan poiketa molemmin puolisella uudella sopimuksella. Ei kiristämällä ja uhkailemalla.

Jos suomalaiset olisivat vain helmitaululla laskeneet sotilaita, tankkeja ja lentokoneita, niin puolustustaistoon ei olisi kannattanut ryhtyä. Mutta Suomen kansa on - ainakin ollut - perusluonteeltaan sellainen, että se ammentaa voimansa vääryydestä ja moninkerroin silloin, kun se vääryys kohdistetaan heihin uhkailemalla ja kiristämällä.
NATO on sotilasliitto, puolustusliitto. Se ei ole poliittinen liitto, toki poliitikot jäsenmaita ohjaavat. NATO on taannut mm. balteille rauhan naapurissa olevan rosvovaltion öykkäröinneiltä. NATO ei ole toisaalta unelmahöttöä, mutta se että se ei kenties ole täydellinen ei ole syy jättää liittymättä siihen.

Voisi ajatella, että meidän alueemme koskemattomuus pitää saada säteilemään mahdollisimman monella eri taajuudella:
  • Yhtenäinen kansakunta ja luja puolustustahto
  • Kokoomme suhteuttaen kyvykkäät puolustusvoimat
  • Tahto taistella vaikka yksin, jos niikseen käy
  • Yhteistyö meille ystävällisten maiden kanssa erityisesti myös puolustukseen liittyvissä asioissa
  • Sotilaallinen puolustussopimus

Miksi jättää mitään näistä käyttämättä? Miten se auttaisi kokonaisuutta?
 
NATO ei ole toisaalta unelmahöttöä, mutta se että se ei kenties ole täydellinen ei ole syy jättää liittymättä siihen.

Voisi ajatella, että meidän alueemme koskemattomuus pitää saada säteilemään mahdollisimman monella eri taajuudella:
  • Yhtenäinen kansakunta ja luja puolustustahto


  • Miksi jättää mitään näistä käyttämättä? Miten se auttaisi kokonaisuutta?


  • Rautaisesti samaa mieltä tuosta Nato kohdasta. Sen takia mainostin itsekin Natoa siten, että jäsenyyden lisäksi täytyy perustaa tukikohdat amerikkalaisille ja briteille. Siksi, että Putin joutuu kaksi kertaa miettimään, että pudottaako ohjuksen suomalaisten upseerien suosimaan räkälään, jos on mahdollisuus, että siellä räkälässä on myös amerikkalaisia. Näin kärjistetysti kuvailtuna.

    Eli tukikohdat Suomeen ja aktiivisesti integroidaan tukikohdan väkeä suomalaisten keskuuteen. Aikoinaan Wiesbadenissa ollessa huomasin, kuinka amerikkalaiset sotilaat olivat tavallisten saksalaisten keskuudessa, mukaanlukien paikallisessa räkälässä.

    ----

    Sitten kritiikkiä tuohon kansan yhtenäisyyteen: olen sitä mieltä, että suomalaiset -historiallisista ja poliittisesti korrekteista syistä- ottavat liian itsestään selvyytenä tuon yhtenäisyyden. Ajatus on korruptoitunut.

    Kuuntelin aikoinaan kenraali Ehrnroothin puheen. Hieno puhe, mutta minulle pahasti särähti, ja särähtää edelleen, kun yksinkertaisesti juhlapuheissa julistetaan, kuinka suomalaiset yhdistyivät taistelemaan naapuria vastaan.

    Mikä sai suomalaiset taistelemaan yhdessä? Täytyy muistaa, että kommunismi oli uusi asia ilmestyessään - luvattiin taivas maan päällä. Sen takia jopa sodittiin sisällissota, mutta mikä sai suomalaiset yhtenäiseksi?

    Toisen maailmansodan kynnyksellä oli vähäisenkin järjen omaavalle kommunistille selvä, että jos nuo naapurin toverit tulee rajan yli, niin hyvin nopeasti olisi itse oltu siellä hiekkamontun luona.

    Onhan tästä elokuviakin tehty, missä se yksityiskohta on tuotu esiin.

    Naapuriin ei syntynytkään taivas maan päälle, ja tieto siitä faktasta levisi myös suomalaisten keskuuteen.

    ---

    Asia on varmasti itsestään selvä, mutta aivan varmaksi en menisi sanomaan, että se on selvä jokaisen suomalaisen ajatuksissa.

    Yhtenäisyys ei tule tilauksesta, eikä käskemällä.
 
Sitten kritiikkiä tuohon kansan yhtenäisyyteen: olen sitä mieltä, että suomalaiset -historiallisista ja poliittisesti korrekteista syistä- ottavat liian itsestään selvyytenä tuon yhtenäisyyden. Ajatus on korruptoitunut.

Kuuntelin aikoinaan kenraali Ehrnroothin puheen. Hieno puhe, mutta minulle pahasti särähti, ja särähtää edelleen, kun yksinkertaisesti juhlapuheissa julistetaan, kuinka suomalaiset yhdistyivät taistelemaan naapuria vastaan.

Mikä sai suomalaiset taistelemaan yhdessä? Täytyy muistaa, että kommunismi oli uusi asia ilmestyessään - luvattiin taivas maan päällä. Sen takia jopa sodittiin sisällissota, mutta mikä sai suomalaiset yhtenäiseksi?

Toisen maailmansodan kynnyksellä oli vähäisenkin järjen omaavalle kommunistille selvä, että jos nuo naapurin toverit tulee rajan yli, niin hyvin nopeasti olisi itse oltu siellä hiekkamontun luona.

Onhan tästä elokuviakin tehty, missä se yksityiskohta on tuotu esiin.

Naapuriin ei syntynytkään taivas maan päälle, ja tieto siitä faktasta levisi myös suomalaisten keskuuteen.

---

Asia on varmasti itsestään selvä, mutta aivan varmaksi en menisi sanomaan, että se on selvä jokaisen suomalaisen ajatuksissa.

Yhtenäisyys ei tule tilauksesta, eikä käskemällä.
Aivan, en itse asiassa tarkoittanut että kansa on yhtenäinen tällä hetkellä, vaan että se on yksi näistä peruspilareista. Ts. erinomaisen tärkeää, että näin olisi. Ja kaikki muutkin kohdat samoin. Ei että puolustusvoimat olisi kokoomme suhteutettuna erinomaisen kyvykäs (kyvykäs toki), vaan että se pilari myös kuntoon. Kaikki pilarit kuntoon.
 
Kaikki pilarit kuntoon

Samaa olen määkinyt. Jos sisäpolitiikka kustaan, niin onnea Suomi, oltiimpa liitossa tahi ei.

Nato on Nato. En mahda sille mitään, että jo vuosimääriä sitten aloin omasta mielestäni hoksata, että Saksa määrittää Itämeren alueen politiikkaa. Ja joku analyytikko on avoimesti sanonut, että -saksa ei halua vähääkään keikuttaa- Itämeren alueen tasapainoa. Jos tuokin väite on tosi, niin siitä voi johtaa monia päätelmiä ja ajatuksia.

Sama juttu tuon kaasuputken kanssa. Venäjä sitä ja tätä, meidän pitäisi ja pitäisi ja ei pitäisi. Mutta kun se putken toinen pää on tsadaa: Saksassa. Eli?

Mainehaitta-ennen näkemätön poliittinen painostus - teema on hyvä tuoda tiettäväksi julkisesti. Se tuo ainakin keskusteluihin tosiolevuutta ja purkaa turhia haaveiluja paitsi ettei pura heidän osalta, joille joku teema on muodostunut eräänlaiseksi henkiseksi selkänojaksi tai ainakin asenteiden paaluksi.

Kokoaan valtavasti suurempi Suomi on hävittömän pieni kansa ja valtio Pohjan perillä, se pitäisi ainakin ymmärtää ihan ensin, että keskusteluissa olisi mitään järkeä. Siinä vaiheessa kun tuohon -kokoaan valtavasti suurempaan Suomeen - aletaan oikeasti uskoa, niin ollaan jo kyllä liukkaalla pinnalla, enkä minä ainakaan viitsi edes kommentoida sellaisia.
 
Samaa olen määkinyt. Jos sisäpolitiikka kustaan, niin onnea Suomi, oltiimpa liitossa tahi ei.

Nato on Nato. En mahda sille mitään, että jo vuosimääriä sitten aloin omasta mielestäni hoksata, että Saksa määrittää Itämeren alueen politiikkaa. Ja joku analyytikko on avoimesti sanonut, että -saksa ei halua vähääkään keikuttaa- Itämeren alueen tasapainoa. Jos tuokin väite on tosi, niin siitä voi johtaa monia päätelmiä ja ajatuksia.

Sama juttu tuon kaasuputken kanssa. Venäjä sitä ja tätä, meidän pitäisi ja pitäisi ja ei pitäisi. Mutta kun se putken toinen pää on tsadaa: Saksassa. Eli?

Mainehaitta-ennen näkemätön poliittinen painostus - teema on hyvä tuoda tiettäväksi julkisesti. Se tuo ainakin keskusteluihin tosiolevuutta ja purkaa turhia haaveiluja paitsi ettei pura heidän osalta, joille joku teema on muodostunut eräänlaiseksi henkiseksi selkänojaksi tai ainakin asenteiden paaluksi.

Kokoaan valtavasti suurempi Suomi on hävittömän pieni kansa ja valtio Pohjan perillä, se pitäisi ainakin ymmärtää ihan ensin, että keskusteluissa olisi mitään järkeä. Siinä vaiheessa kun tuohon -kokoaan valtavasti suurempaan Suomeen - aletaan oikeasti uskoa, niin ollaan jo kyllä liukkaalla pinnalla, enkä minä ainakaan viitsi edes kommentoida sellaisia.
Saksan näkökulman ja näkemyksen nosto on kyllä kohdalleen osuva ja vähintäänkin aiheellinen pohdinta. Mitähän tosiaan miettivät siellä?

Toisaalla osallistuvat Baltian yhteiseen puolustukseen, sekä ilmavoimilla että maavoimilla. Erinomaisen konkreettinen osoitus miten kokevat vakauden Suomenlahden eteläpuolella. Mutta miten pohjoispuolella?

Onko NATO saksalaisille hyökkäysliitto kuten Venäjä haluaa sen positioida vai puolustusliitto? Ja onko koskematon Suomi vakautta edistävä vai vähentävä tekijä

Suomi osana NATOa mutta ilman ei-suomalaisia tukikohtia (saati ydinaseita) nyt luulisi istuvan saksalaisenkin pirtaan, samalla kun huomioi kuinka korostetun pragmaattisesti suhtaudumme Venäjään, mukaan lukien toisaalla kaasuputkien salliminen ja toisaalta voimakaskin varustatutuminen mitä olemme viime aikoina kaikessa hiljaisuudessa tehneet.
 
Samaa olen määkinyt. Jos sisäpolitiikka kustaan, niin onnea Suomi, oltiimpa liitossa tahi ei.

Nato on Nato. En mahda sille mitään, että jo vuosimääriä sitten aloin omasta mielestäni hoksata, että Saksa määrittää Itämeren alueen politiikkaa. Ja joku analyytikko on avoimesti sanonut, että -saksa ei halua vähääkään keikuttaa- Itämeren alueen tasapainoa. Jos tuokin väite on tosi, niin siitä voi johtaa monia päätelmiä ja ajatuksia.

Sama juttu tuon kaasuputken kanssa. Venäjä sitä ja tätä, meidän pitäisi ja pitäisi ja ei pitäisi. Mutta kun se putken toinen pää on tsadaa: Saksassa. Eli?

Mainehaitta-ennen näkemätön poliittinen painostus - teema on hyvä tuoda tiettäväksi julkisesti. Se tuo ainakin keskusteluihin tosiolevuutta ja purkaa turhia haaveiluja paitsi ettei pura heidän osalta, joille joku teema on muodostunut eräänlaiseksi henkiseksi selkänojaksi tai ainakin asenteiden paaluksi.

Kokoaan valtavasti suurempi Suomi on hävittömän pieni kansa ja valtio Pohjan perillä, se pitäisi ainakin ymmärtää ihan ensin, että keskusteluissa olisi mitään järkeä. Siinä vaiheessa kun tuohon -kokoaan valtavasti suurempaan Suomeen - aletaan oikeasti uskoa, niin ollaan jo kyllä liukkaalla pinnalla, enkä minä ainakaan viitsi edes kommentoida sellaisia.
Jaa, mitähän siitäkin tulisi jos natohakemusta pistettäisiin menemään, ja saku äänestäisi vastaan?
 
Saksan näkökulman ja näkemyksen nosto on kyllä kohdalleen osuva ja vähintäänkin aiheellinen pohdinta. Mitähän tosiaan miettivät siellä?

Toisaalla osallistuvat Baltian yhteiseen puolustukseen, sekä ilmavoimilla että maavoimilla. Erinomaisen konkreettinen osoitus miten kokevat vakauden Suomenlahden eteläpuolella. Mutta miten pohjoispuolella?

Onko NATO saksalaisille hyökkäysliitto kuten Venäjä haluaa sen positioida vai puolustusliitto? Ja onko koskematon Suomi vakautta edistävä vai vähentävä tekijä

Suomi osana NATOa mutta ilman ei-suomalaisia tukikohtia (saati ydinaseita) nyt luulisi istuvan saksalaisenkin pirtaan, samalla kun huomioi kuinka korostetun pragmaattisesti suhtaudumme Venäjään, mukaan lukien toisaalla kaasuputkien salliminen ja toisaalta voimakaskin varustatutuminen mitä olemme viime aikoina kaikessa hiljaisuudessa tehneet.

Saatan ymmärtää täysin väärin @baikal ajatukset.

Mutta vihjaisiko hän sellaiseen kerettiläiseen ajatukseen, että ehkäpä Saksa ei mieti pätkääkään mitä me teemme tai jätämme tekemättä? Ainakaan niin kauaa kun meidän myymisestämme ei ole saatavissa lisähyötyä?

Vai miettiikö yksikään euroopan maa sitä, mitä me teemme tai jätämme tekemättä? Tietääkö suurin osa eurooppaa edes meidän olemassaolostamme?

Sivumennen sanoen, osallistuuko Saksa Baltian puolustukseen siksi, että se kokee jotenkin kauhean tärkeäksi puolustaa Suomenlahden pohjukkaa? Vai siksi. että USA on istunut Saksassa kohta 80 vuotta ja haluaa Saksan osallistuvan edes jotenkin nk. yhteiseen puolustukseen?
 
Saatan ymmärtää täysin väärin @baikal ajatukset.

Mutta vihjaisiko hän sellaiseen kerettiläiseen ajatukseen, että ehkäpä Saksa ei mieti pätkääkään mitä me teemme tai jätämme tekemättä? Ainakaan niin kauaa kun meidän myymisestämme ei ole saatavissa lisähyötyä?

Saksa on luonut Itämeren altaan alueelle SITÄ ITSEÄÄN hyvin palvelevan tilanteen. SE EI HALUA, että venettä keikutellaan. Ja kuten olen vuosia jo määkinyt, Ruotsi ja Suomi joutuu ottamaan tämän mielisuosiolla huomioon.

Suomi on pieni valtio Euroopan nurkalla ja on merkityksellinen lähinnä Ruotsille ja vähän Norjallekin. Poliitikkojen ja metian luoma illuusio merkityksistämme ns. ytimissä on lähes lapsellinen ja ansaitsee lähinnä sääliä osakseen. Illuusioiden luomisesta ei tässä maailmassa ole mitään muuta kuin propagandahyöty, jolla voidaan sumuttaa lähinnä omia kansalaisia. Mutta sitä tehdään, mitä osataan.

Mutta voihan olla, että Kokoomus löysi sisäisen itsensä männä viikolla, kun päätti äänestää tyhjää. Onko Kokoomuksesta tulossa jykevä kivijalka, jonka varaan rakennetaan Uusi EU-politiikka kansallisessa kontekstissa, mitä arvelette?

1619841169308.png
 
Tuli vain mieleen, että kuinkahan paljon Saksan toiminta 40-luvulla vaikutti tuohon Balttiakantaan ja puolustukseen. Siellähän harrastetaan vieläkin tuota itseruoskintaa niistä ajoista..
 
Suomi on pieni valtio Euroopan nurkalla ja on merkityksellinen lähinnä Ruotsille ja vähän Norjallekin. Poliitikkojen ja metian luoma illuusio merkityksistämme ns. ytimissä on lähes lapsellinen ja ansaitsee lähinnä sääliä osakseen. Illuusioiden luomisesta ei tässä maailmassa ole mitään muuta kuin propagandahyöty, jolla voidaan sumuttaa lähinnä omia kansalaisia. Mutta sitä tehdään, mitä osataan.
Petteri Orpon kokoomus olisi varmaankin äänestänyt tyhjää myös 6.12.1917, ettei mene maine Venäjällä.

Ulkoministeri Pekka Haavisto vieraili taannoin Pietarissa kollega Lavrovin vieraana. Suomalaiden media mehusteli tapahtumaa viikon ajan etukäteen, luotiin mielikuvaa asian suuresta merkityksestä koko Euroopan Unionille ja itse mediatilaisuudessa arvioitiin lähestulkoon jokainen huulen asento ja taskuliinan sävykin, luonnollisesti Pekan suuri eurooppalainen voitto kovaäänisesti julistaen. Jopa häkellyttävän yksimielinen oli suomalainen vapaa ja riippumaton (ehe ehe) toimittajakunta palkanmaksajasta riippumatta.

Siihen nähden oli melkoinen kontrasti yrittää etsiä aiheesta uutista, kolumneista puhumattakaan saksalaisista, ranskalaisista tai espanjalaisista lehdistä. Toisin sanoen, muualla Euroopassa asia ei ylittänyt edes uutiskynnystä.

Vaikka Suomi kuinka nöyristelisi Saksan suuntaan, niin Suomella ei ole Saksalle juuri mitään merkitystä. Pieni osanen uutta imperiumia.

Olen pitkään ollut saksalaismielinen, mutta viimeisimmät käänteet ovat laittaneet ajattelemaan asioita toisin. Eikö kaksi maailmansotaa, kaksi epäonnistunutta yritystä alistaa muu Eurooppa komentoonsa riittänyt?

Suomi on kyllä valitettavassa tilanteessa asemansa vuoksi, mutta ehkäpä olisi syytä puntaroida Brexitin luomat mahdollisuudet uusiksi. Oliko kyseessä ketjun ensimmäinen lenkki? Pitäisikö meidän avoimemmin mielin kääntyä entente-mielisiksi?


Voisi ajatella, että meidän alueemme koskemattomuus pitää saada säteilemään mahdollisimman monella eri taajuudella:
  • Yhtenäinen kansakunta ja luja puolustustahto
  • Kokoomme suhteuttaen kyvykkäät puolustusvoimat
  • Tahto taistella vaikka yksin, jos niikseen käy
  • Yhteistyö meille ystävällisten maiden kanssa erityisesti myös puolustukseen liittyvissä asioissa
  • Sotilaallinen puolustussopimus

Miksi jättää mitään näistä käyttämättä? Miten se auttaisi kokonaisuutta?

Suomella on puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltojen kanssa, lisäksi Suomi on kohta neljä vuotta kuulunut brittien johtamiin JEF-joukkoihin. Itse sotilaallista voimaa tärkeämpi vaikutin tuossakin lienee, että se on asia, mikä Venäjän on otettava huomioon.
 

Näinhän se on. Silti vaikka Suomi koko ajan on tiiviimmin logistisesti, strategisesti ja ihan käytännön yhteistyön ja aseistuksen osalta tiiviimmin osa Natoa niin poliittisesti Suomi aktiivisesti etsii keinoja liittyä Natoon siihen liittymättä. Valmiina on jo kahdenväliset merkittävimmät sopimukset ja partneriuden mahdollisimman tiivis muoto. Seuraavaksi Suomi on aktiivinen EU:n rakentaessa puolustustaan Naton osana jolloin tämä voidaan selkokielellä tulkita EU liittymisenä Natoon ja Suomikin välttyisi yksittäiseltä kansalliselta päätökseltä.

Tuli vaan eilen puolivahingossa mieleen, että jos Suomi jättäisi Nato-hakemuksen ja kulisseissa Saksa ilmoittaisi nein, niin äänestäisikö Kokoomus tyhjää? Toki monen muun puolueen ohella, eipä sillä. Kiitos ja anteeksi, tuli vain tällainen lapsellinen ajatus mieleen, eihän toki näin käy, eihän?

EU tukipaketin puolustaminen on siirtynyt turvallisuus-näkökulmasta inttämiseksi, ikään kuin Suomen turvallisuus olisi kiinni näistä lahjusrahoista Eurooppaan. Unohdetaan hetkeksi se mahdollisuus, että kyseessä on vain perinteinen poliitikkojen pelottelutaktiikka oikeiden argumenttien loputtua kesken.

Ehkä sen nato-hakemuksen lähettäminen on mielekkäämpää kun on voideltu EU:n isot maat ja paljolti itälaitaa, jotka Natoon nekin kuuluvat? Jenkeiltä ostetaan taas kiitokseksi 10 miljardilla hävittäjiä ja sen päälle muutakin sotatarviketta kautta linjan. Suomi tietenkin ottaa tämän päälle vielä kantaakseen vähintään puolet sotilaallisesta pohjoisesta ulottuvuudesta ja tuttavallisesti signeeraa vielä pari tulevaakin velkapakettia Eurooppaan. Sotilasrahtikenttäkin valmistuu Pirkkalaan kuin tilauksesta.

Toisaalta @tiedotusosasto ilmoille heittämä EU:n liittäminen Natoon ei välttämättä kai ole mahdoton ajatus sekään? Karttaa kun katsoo ei siellä ole kuin Itävalta ja Irlanti kahden päättämättömän pohjoismaan lisäksi. EU:n ajaminen puolustusliitoksi on pitkä ja kivinen tie sekä EU/Nato-maiden näkökulmasta käytännössä täysin turhaa ja päällekkäistä toimintaa. EU:n lukeminen Natoon taas ulkoistaisi puolustusliiton jo olemassa olevaan organisaatioon ja järjestelmään. Tietyissä piireissä hakailtua liittovaltiokehitystä silmällä pitäen EU:n liittäminen Natoon on oikeastaan välttämättömyys viimeistään siinä vaiheessa kun liittovaltio perustetaan. Tämä voisi osaltaan selittää nato-asiaan tuskastuneen TP Niinistön avoituksia, federalisaatiokehitys on takaportti, jolla Suomi uitetaan natoon.
 
EU tukipaketin puolustaminen on siirtynyt turvallisuus-näkökulmasta inttämiseksi, ikään kuin Suomen turvallisuus olisi kiinni näistä lahjusrahoista Eurooppaan. Unohdetaan hetkeksi se mahdollisuus, että kyseessä on vain perinteinen poliitikkojen pelottelutaktiikka oikeiden argumenttien loputtua kesken.

Ehkä sen nato-hakemuksen lähettäminen on mielekkäämpää kun on voideltu EU:n isot maat ja paljolti itälaitaa, jotka Natoon nekin kuuluvat? Jenkeiltä ostetaan taas kiitokseksi 10 miljardilla hävittäjiä ja sen päälle muutakin sotatarviketta kautta linjan. Suomi tietenkin ottaa tämän päälle vielä kantaakseen vähintään puolet sotilaallisesta pohjoisesta ulottuvuudesta ja tuttavallisesti signeeraa vielä pari tulevaakin velkapakettia Eurooppaan. Sotilasrahtikenttäkin valmistuu Pirkkalaan kuin tilauksesta.

Toisaalta @tiedotusosasto ilmoille heittämä EU:n liittäminen Natoon ei välttämättä kai ole mahdoton ajatus sekään? Karttaa kun katsoo ei siellä ole kuin Itävalta ja Irlanti kahden päättämättömän pohjoismaan lisäksi. EU:n ajaminen puolustusliitoksi on pitkä ja kivinen tie sekä EU/Nato-maiden näkökulmasta käytännössä täysin turhaa ja päällekkäistä toimintaa. EU:n lukeminen Natoon taas ulkoistaisi puolustusliiton jo olemassa olevaan organisaatioon ja järjestelmään. Tietyissä piireissä hakailtua liittovaltiokehitystä silmällä pitäen EU:n liittäminen Natoon on oikeastaan välttämättömyys viimeistään siinä vaiheessa kun liittovaltio perustetaan. Tämä voisi osaltaan selittää nato-asiaan tuskastuneen TP Niinistön avoituksia, federalisaatiokehitys on takaportti, jolla Suomi uitetaan natoon.

Hyviä ajatuksia mielestäni.

EU:n liittämisessä Natoon on kuitenkin yksi iso ongelma. NATO on USA. Tiedän toki, että tätä ei haluta aina myöntää, mutta se on totta siitä huolimatta.

Ja EU:n täysin julkilausuttujen tavoitteiden mukaisesti USA on Kiinan ohella toinen merkittävistä EU:n "kilpailijoista" joita vastaan EU käy globaalia kamppailua.

Tästä syntyy dilemma. Jos EU haluaa olla (kuten se ilmoittaa) olla kansainvälinen peluri, sen on haastettava USA jossain vaiheessa. Euron on lyötävä Taala kansainvälisenä valuuttana! Tätä USA ei voi koskaan hyväksyä. Pohjimiltaan tämä oli syynä siihen, miksi USA niin voimakkaasti yritti saada UK:n pysymään EU:ssa. UK oli heidän kassaransa unionissa. Tämä on tiedetty jo vuosikymmeniä.

Tämä kannattaa huomoida näissä pohdinnoissa. Euroopan ja USA:n suhde on hyvin monimutkainen eikä sitä todellakaan arvioida mistään suomen kaltaisen maan näkökulmasta.

Jotta teoriaan tulee käytännöllistä ulottuvuutta: USA painostaa EU:ta (tarkoittaa Saksaa tässä tapauksessa) olemaan rakentamatta NS 2 kaasuputkea. Kongressi meuhkaa! On kuulemma vastoin Euroopan etuja! On diktatooriutta, murhaajia, energiariippuvuutta ja vaikka mitä....

Tiedättekö, mikä maa tällä hetkellä on suurin öljyn viejämaa USA:an Kanadan jälkeen? Tiedoksenne: Kyseessä ei ole Saudi-Arabia:).


1620418968262.png

Täällä monet ovat viisaasti kirjoittaneet: Älä katso mitä suu sanoo, vaan mitä kädet tekevät.

Merkel juuri avautui asiasta julkisuudessa. Sattumalta samaan aikaan, kuin NS2 rakentaminen jatkui:). Luuletteko, ettei euroopan isoissa maissa tiedetä näistä asioista? Katsota lukuja? Tiedetä puheiden ja todellisuuden eroja? Ymmärretä energian ja tuotannon todellisuutta?

Mitä minä yritän täällä sanoa on se, että kannattaa katsoa sekä historiaa, että sitä, mitä raha, kauppa ja perushyödykkeiden liikkeet sanovat.

Ei sitä, mitä jossain lehdistötilaisuudessa tai huippukokouksen julkilausumassa on sanottu.
 
Tietyissä piireissä hakailtua liittovaltiokehitystä silmällä pitäen EU:n liittäminen Natoon on oikeastaan välttämättömyys viimeistään siinä vaiheessa kun liittovaltio perustetaan. Tämä voisi osaltaan selittää nato-asiaan tuskastuneen TP Niinistön avoituksia, federalisaatiokehitys on takaportti, jolla Suomi uitetaan natoon.
Näkeekö kukaan ristiriitaa siinä, että Venäjän varalta pitäisi siirtyä liittovaltioon? Jotta Venäjä ei liitä väkivalloin Suomea itseensä pitäisi Suomen vapaaehtoisesti lakata olemasta ja poistaa itsensä kartalta liittymällä osaksi jotain uutta valtiota.
 
Näkeekö kukaan ristiriitaa siinä, että Venäjän varalta pitäisi siirtyä liittovaltioon? Jotta Venäjä ei liitä väkivalloin Suomea itseensä pitäisi Suomen vapaaehtoisesti lakata olemasta ja poistaa itsensä kartalta liittymällä osaksi jotain uutta valtiota

Kunhan tämä tulee ajankohtaiseksi Julistustasolla, niin Suomihan liittyy liittovaltioon sukkana. Ristiriitoja tai ei, niin näin käy. En millään usko näillä näppylöillä, että joku muu vaihtoehto on edes tapetilla.

Joo, on se perverssiä näin impivaaralaisesta näkökulmasta, että Suomen pitää menettää itsenäisyytensä säilyttääkseen itsenäisyytensä. Missä määrin näin on jo käynyt tosiolevasti, en lähde edes vääntämään. Kukin katsokoon päivänpolitiikan ratkaisuja eri muodoissa, ehkä siitä voi vetää päätelmiäkin, jos ei aivan ole hirttäytynyt johonkin dogmiin ja uskoluulotteluun.

Poliittinen päätöksenteko voi mennä perversioista sodomian puolellekin. Välttääkseen liittovaltiopakon Suomi voi tilata Kremlistä nootin, jossa Kreml toteaa, ettei se hyväksy kirveelläkään Suomen liittymistä liittovaltioon.:) Näin päättäjät säästyvät @mainehaitta-ennen näkemätön¤poliittinenpainostus/&hästäk. - tilanteelta. Toki silläkin päätöksellä on hintansa, mutta päättämättömyydellä on yleensä kirjaimellisesti kovempi hinta.

Väkisin tulee mieleen se, että jollain tavalla purjeessa tässä ollaan koko ajan. Se voi olla silkka näköharha ja vaje ymmärryksessä, eipä sillä. Mutta se tunne.
 
Back
Top