Suomi NATOn jäseneksi - or not?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja RPG83
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
  • Tagit Tagit
    nato

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    885
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Keskustan "konkareiden" näkemykset ovat järkyttäviä.
Noista ihmisistä pitää päästä eroon. He vaarantavat Isänmaan ja meidän lapsiemme ja lastenlapsiemme tulevaisuuden.

Olen täydellisesti tympääntynyt näihin tyhjäpäihin, jotka ovat menneiden aikojen saatossa onnistuneet hivuttautumaan poliittiseen eliittiimme.
Paavo Lipponen nyt on ehkä koko poppoosta tällä hetkellä kirkkain tähti, mutta erityisesti Keskustasta tuntuu löytyvän myös erinomainen kattaus tätä sontaa.
 
Itse arvostan kaikkia NATO-näkemyksiä, kunhan ne ovat selkeitä. Aiemmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa vielä uskoin, että ulkopolitiikkamme johto kyllä lopulta ottaa selkeän kannan jos maailman turvallisuustilanne eskaloituu.

Olen siis pettynyt nimenomaan presidenttiimme. Eli siihen, ettei hän halua/ pysty ottamaan selkeä kantaa nytkään, kertoen viimeinkin omasta näkemyksestään ja sen perusteista. Hän kyllä itsekin ymmärtää, että ikuisten optiopuheiden aika on ohi. NATO-ikkuna on nimenomaan nyt, jos sinne koskaan mennään. Ukrainan sodan lopputulos on joko heikentynyt tai vieläkin aggressiivisempi Venäjä. Sitä ei siis voi jäädä odottamaan. Tilanne on nyt se, että naapurisi autotalli on tulessa, etkä tiedä saako naapurisi itse sitä sammutettua ja voisit vielä palokunnan soittamalla estää oman, vieressä olevan autotallisi syttymisen. Mutta pidetään se vielä optiona ja katsotaan kuinka äijän käy. Ehtiihän sitä myöhemminkin.

Ymmärrän, että NATO:oon ei välttämättä täysin päde edellinen analogia. Mutta mielestäni presidenttimme on vuosien optiopuheiden ja kansan tahtoon viittailun jälkeen nyt velkaa kansalle sen, että antaa selväsanaisen ja perustellun kyllä/ei-kannan. Lopetetaan se Kekkosslovakialaisen suurmiehen leikkiminen sotarikollisen salamurhaajan kanssa ja opetellaan puhumaan vakavistakin asioista kansalle suoraan, niin kuin nykyaikana länsimaissa tehdään.

NATO:oon kuuluvat kaikki ns. normaalit valtiot. Ei jäsenyydestä mitään pahaa seuraa, siitä on jo paljon ennakkotapauksia. Joku pakolaisaalto voi tulla. Onko Niinistö saanut henkilökohtaisia tai perheeseensä kohdistuvia verhottuja uhkauksia? Jääväisi sitten itsensä, jos siitä syystä pelottaa. Jos NATO:oon ei mennä, niin tarvitsemme senkin tiedon, jotta voimme valtiona varautua siihen tilanteeseen, missä Ukraina on nyt.
Hyvin samalla linjalla.
Kun kuuntelin Niinistöä Sannikan haastattelussa, kyllästyin herraan kohtalaisen täydellisesti. Hän on antanut Venäjän johtajan vedättää itseään 6-0 ja ravistelee tämän päältäämn toteamalla, että on pettynyt ja naamiot on laskettu (joka taisi sekin olla lainaus..). Jos mielipidejohtajana toimiva päämies ymmärtää asioista ja tulkitsee Putinia vähemmän kuin keskimääräinen reserviläinen - excuse my french: Jumalauta!
 
Ja sitten yksi ehdotus: Eduskunta voisi alkaa käsittelemään - ja päättämään - Ahvenanmaan 1940 demilitarisointisopimuksesta irtoamista. Siinä sopimuksessa on toisena osapuolena Venäjä, alunperin NL. Ja se on tehty pakottamalla sekä täsmälleen samoin motiivein kuin nyt tehty hyökkäys Ukrainaan.

Suomella ei ole mitään syytä jatkaa sopimusta, eikä antaa Venäjän pitää konsulaattia saarella, Samalla myös Venäjän maaomistus pitää takavarikoida valtiolle ja palauttaa alkuperäisille omistajilleen.
 
Ei suoraan liity tähän ketjuun, mutta osoittaa kyllä miksi emme jo ole Natossa.

Vuoden 2000 presidentinvaaleissa oli vaihtoehtona Esko Aho ja Tarja Halonen.

Miettikää, ei helvetti mikä kaksikko näin jälkikäteen tarkasteltuna.

Äänestetään paremmin ja kaivetaan perkele esille ne kytkökset tuonne itänaapuriin jos/kun niitä on.
 
Ei suoraan liity tähän ketjuun, mutta osoittaa kyllä miksi emme jo ole Natossa.

Vuoden 2000 presidentinvaaleissa oli vaihtoehtona Esko Aho ja Tarja Halonen.

Miettikää, ei helvetti mikä kaksikko näin jälkikäteen tarkasteltuna.

Äänestetään paremmin ja kaivetaan perkele esille ne kytkökset tuonne itänaapuriin jos/kun niitä on.
Tuossa äänestyksessä kävin jättämässä uurnaan tyhjän äänestyslipun. (Vaihtoehto C, joku muu.)
 
En vieläkään ymmärrä miten ylipäällikkö voi esiintyä niin huonosti kuin hän esiintyi... Meinaa suoni katketa päästä kuin miettii sitä harmaana hikoilemassa ja änkyttämässä käsittämättömyyksiä.
Kontrasti oli järkyttävä kuin vertaa Stubbiin joka sanoi miten asiat on, ja lisäsi myös että tästäkin me selvitään...
Rautaesirippu on laskeutunut eikä poistu ennen kuin johto vaihtuu venäjällä. Oma työnantaja ilmoitti juuri lopettavansa kaiken liiketoiminnan venäjällä, 2000 henkeä oli siellä töissä.
 
Aika pessimistä kommenttia täällä :) Ymmärrän kyllä. No nyt sitä Nato keskustelua ainakin käydään. Eihän tuolla valtion johdossa mitään ole lukittu (ainakaan julkisuuteen päin) aikataulujen suhteen. Itse uskon, että prosessi on jollain tasolla käynnissä. SDP ja Marin ovat kuitenkin iloisesti yllättäneet mm. F-35 hankinnat täysimääräisesti , mitä monikaan täällä ei uskonut etukäteen.

Luulen, jos SDP liputtaa Naton puolesta niin ollaan jo oikeastaan siellä. Kokoomus, vihreät, RKP ja KD siinä kyljessä myös mukana niin eikö noista jo tule enemmistö? Ja persuissakin ainakin osa kannattaa, kuten myös keskustassa. Kyllä se sieltä tulee uskon mä. Vielä kevään aikana jos jopa nopeammin. Tämä siis täysin omaa spekulaatiota.

ps. Sannalla tuntuu olevan munaa enemmän kuin Saulilla
 

Tämäntyyppinen suomalaisten poliitikkojen omahyväinen lässytys on aina inhottanut ja herättänyt minussa suurta myötähäpeää. Kyseessä reilun viikon vanha lausunto Haaviston suusta:

"Meillä kuuluu dna:han, että puhutaan myös niiden kanssa, joiden kanssa ollaan vahvasti eri mieltä ja puhutaan suoraan. Se ei ole ihan normaalia, kaikki EU-maat eivät tee niin ja pidä yllä näitä suhteita."

Vanheniko tämä lausunto hyvin, vanheniko? Oikeasti nyt meinaa taas tulla painokelvotonta tekstiä... Suomalaisilla ei ole mitään, ei yhtään mitään ulkopoliittista erityispiirrettä, jota kannattaisi itse kehua kovaan ääneen. Joku Macron on tässä kriisissä pitänyt paljon enemmän yhteyttä Putiniin kuin suomalaiset. Suomalaisen ulkopolitiikan erityispiirteet ovat pitkään olleet todellisuudessa omahyväisyys, hyväuskoisuus, ylimielisyys ja kaiken takana pelokkuus. Nyt se on loppu. Vihdoinkin nämä puheet ovat joutuneet häpeälliseen valoon koko maailman silmissä.

Suomi on pitkään ojentanut ja moralisoinut muita. Pronssisoturikiistan aikaan Viro oli oikeassa ja realisti. Viro oli altavastaajana. Ja Viro tunsi Venäjän. Ja täältä käsin ei tuettu, vaan halveksittiin ja arvosteltiin Viroa merkittävien poliitikkojenkin suusta. Ukrainankin laaja sota oli täysin ennustettavissa maallikonkin silmin. Esim. toissa sunnuntaina joku taisi tehdä täysin oikeat tulkinnat tälläkin foorumilla tulevasta. Suomalainen ulkopolitiikka keskittyi sen sijaan fiilistelemään omia erityiskykyjään.

Suomi on ulkopolitiikassaan ollut pitkään kuin juoppo tupakoitsija joka kehuu itseään siitä, että osaa käyttää nautintoaineita sillä tavoin, ettei tule keuhkosyöpää, haimasyöpää ja verenkiertosairauksia. Samalla rassukka on valistanut kohtuukäyttäjiä oikeasta päihteidenkäyttötavasta. Rassukka on niin sekaisin, ettei edes muista itse saaneensakin jo pari sydän- ja aivoinfarktia muutama vuosikymmen sitten.

Edit. Tämä avautumiseni liittyy sikäli ketjun aiheeseen, että kuvaamani jälkisuomettunut ylimielisyys Suomen ulkopolitiikassa on juuri mahdollistanut ne kuvitelmat, että meillä olisi jokin erityinen, muista valtioista poikkeava suhde sekä Venäjään, että NATO:oon. Eli yksi keskeinen tämän sairauden oire on ihmeellinen suhtautuminen NATO-jäsenyyteen.
 
Viimeksi muokattu:
Ja sitten yksi ehdotus: Eduskunta voisi alkaa käsittelemään - ja päättämään - Ahvenanmaan 1940 demilitarisointisopimuksesta irtoamista. Siinä sopimuksessa on toisena osapuolena Venäjä, alunperin NL. Ja se on tehty pakottamalla sekä täsmälleen samoin motiivein kuin nyt tehty hyökkäys Ukrainaan.
Sopimuksen mukaan Suomella on oikeus ja velvollisuus puolustaa Ahvenanmaata ja viedä sinne joukkoja jos kokee sen aseman uhatuksi. Toisinsanoen ilman mitään irrottautumista sinne vain raskasta kalustoa ja ilmoitus, että Suomi turvaa Ahvenanmaata. Näkemyksen riitauttaa korkeintaan Venäjä.
 
Älä ny. Saarikko just sanoi, että keskusta keskustelee muuttuneesta maailmantilanteesta ensi kesän puoluekokouksessaan.
Just joo. Tuli tuota kuunnellessa mieleen, että neljännesvuosisata sitten oli Naton ovi auki ja siitä asti on ollut aikaa "pohtia". Sitten vielä pohditaan seuraavaan maatalousnäyttelyyn tai ihan mihin tahansa asti, ettei vain tehtäisi mitään.
 
Ei tule suomi näillä päättäjillä natoon kyllä liittymään. Ei riitä rohkeus. Tekosyitä keksitään siihen malliin. Mahtaako venäjä antaa suomella 100% takuut ettei hyökkää tänne? Ei anna.
Miksi ei antaisi. Olihan meillä takuut ennen talvisotaakin.
 

Keskustakonkarit painottavat malttia Nato-harkinnassa – "Jos tulee pakit, niin sehän olisi katastrofi"​

Pekka Pohjolainen 2.3.2022 8:00, muokattu 2.3.2022 0:13
A–A+
Nato-jäsenyys

Nato-jäsenyyspohdinnassa tarvitaan kylmänviileää ja perinpohjaista harkintaa, painottavat entiset eturivin keskustapoliitikot Sirkka-Liisa Anttila, Juha Korkeaoja ja Tapani Tölli.

EDUSKUNNAN puolustusvaliokuntaa vaalikaudella 2007-11 johtanut Korkeaoja tähdentää Suomenmaalle, että varaa virheellisiin ratkaisuihin ei ole, ja kaikki mahdollisuudet olosuhteiden muutokseen on huomioitava.

Korkeaoja huomauttaa presidentti Sauli Niinistön todenneen, ettei voida kuvitella, että ”hakemus tänään ja jäsenyys huomenna”.
– Se ei voi tapahtua niin
.
Korkeaoja muistuttaa, että jäsenyysprosessissa on omat pulmansa. Ensinnäkin vanhojen jäsenmaiden kannasta asiaan pitäisi saada täysi varmuus.
Me emme voi ajatella niin, että jäsenyyden hyväksyminen voisi tapahtua nopeasti ja että olisi sataprosenttisen varmaa, että nykyiset jäsenmaat sen tällaisessa tilanteessa suoralta kädeltä hyväksyisivät.

Korkeaoja muistuttaa, että Natolle tulisi Suomen jäsenyyden myötä yhtäkkiä 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Baltian maille, Puolalle ja muille entisen Varsovan liiton maille tämä ei ehkä ole niinkään ongelma, mutta vaikkapa Etelä-Euroopassa asia nähdään ehkä toisin.
– Ehkä voi todennäköisyyksiä laskea, mutta kun tämän asian pitäisi olla satavarma, niin sellaista varmuutta emme voi saada. Jos tulee pakit, niin sehän olisi katastrofi, kaikki ymmärtävät sen.
Korkeaoja huomauttaa, että demokraattinen valtio ei myöskään voi jaella tällaisessa tilanteessa turvatakuita hakemusajaksi noin vain.
– Se prosessi on myöskin pitkä.
188745-1024x682.jpg
Juha Korkeaojan mukaan Nato-kysymys edellyttää myös perustuslaillista pohdintaa. (Jaakko Martikainen)

MYÖS KOTIMAISESSA päätöksenteossa on Korkeaojan mukaan liittoutumiskysymyksessä oma problematiikkansa. Hän huomauttaa, että perustuslaissa on säädetty maanpuolustusvelvollisuudesta, ja sille rakentuu yleinen asevelvollisuus.
Sotilasvalassa sitoudumme puolustamaan isänmaata, ja Nato-jäsenyys vähintäänkin nostaa kysymyksen siitä, kuinka laajasti tämä isänmaan puolustaminen pitää ymmärtää. Pitääkö se ymmärtää sillä tavalla, että isänmaata voidaan puolustaa esimerkiksi tuolla Liettuan, Puolan ja Kaliningradin tienoilla?
Korkeaojan mukaan vastaus ei ole ainakaan yksiselitteisesti, että voidaan.
– Eli kyllä tämä on erittäin vahvasti perustuslaillinen kysymys ja vaatii syvällisen pohdinnan.
Korkeaoja korostaa, ettei hänellä ole asiaan missään tapauksessa varmoja vastauksia.
Mutta pidän ehdottoman selvänä sitä, että se ei ole yksinkertaisella enemmistöllä tehtävä päätös, vaan se edellyttää joko perustuslain muuttamista tai määräenemmistöä joka tapauksessa valtiosopimuksen puitteissa.

Samalla tarvitaan Korkeaojan mukaan arvio siitä, miten yleinen asevelvollisuus soveltuu tilanteeseen.

– Voisimmeko me rajata, että me tällaisella reserviläisarmeijalla puolustamme Suomea ja hoidamme vain omaa tonttia täällä Naton jäsenenä? Nämä ovat kaikki erittäin vaikeita kysymyksiä, tämän kaiken problematiikan takia ei voida ajatella, että päätös tehtäisiin yhtäkkiä. Näiden kaikkien pitää olla etukäteen selvillä.
Korkeaojan mukaan tilanne on kuitenkin uusi ja jäsenyyttä pitää pohtia nimenomaan yhdessä Ruotsin kanssa.
Mutta missään tapauksessa minä en yhdy sellaiseen näkemykseen, että Suomen asema Naton ulkopuolella Venäjän vinkkelistä olisi samanlainen kuin Ukrainan. Että jos Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, se voi hyökätä Suomeen. Tätä en missään tapauksessa allekirjoita.

Kansanäänestyksen järjestämistäkin Korkeaoja pitää hyvin monimutkaisena asiana. Ensin tasavallan presidentin ja hallituksen TP-utvan pitäisi päättää jäsenyyden hakemisesta, jonka jälkeen pyydettäisiin kansaa ottamaan kantaa. Jos tulos olisi myönteinen, valtiojohto jättäisi jäsenyyshakemuksen.
Sehän on päivänselvää, että ei sellaista prosessia tällaisessa tilanteessa voida käynnistää.

ENTINEN keskustaministeri ja kansanedustaja Tapani Tölli ei yllättynyt Nato-kannatuksen rajusta gallup-muutoksesta Ylen mittauksessa. Töllin mukaan keskustelua pitää käydä, eikä ihmisten mielipidettä voi sivuuttaa.
–Se mielipide voi olla kyselyä vielä vahvempikin Naton puolesta, tämä tilanne on hyvin nopeasti muuttunut.
Tölli sanoo ajattelevansa asiassa pitkälti samoin kuin presidentti Sauli Niinistö: Nato-kysymyksessä tarvitaan kokonaisharkinta. Siinä pitää kuunnella myös myös puolustusvoimien johtoa.
Tämä ei tarkoita suinkaan sitä, että minä vastustaisin Nato-jäsenyyttä, mutta perusteet ja kokonaisvaikutus pitää pystyä arvioimaan.
– Ja sitten jos tullaan siihen tulokseen, että anotaan Nato-jäsenyyttä, niin sitten anotaan.

Töllin mukaan arviointiinkaan ei tarvitse käyttää liikaa aikaa.
– Mutta nyt kun on myrsky päällä, niin myrskyssä ei aina näe niin selvästi.

693718-1024x711.jpg
Tapani Tölli ei ole varma Nato-kansanäänestyksen tarpeellisuudesta. (Jari Laukkanen)

TÖLLIN MUKAAN siihen, mitä Nato-jäsenyys tarkoittaa, ei ole oikein Suomessa paneuduttu, vaan arviointi on jäänyt melko vähiin.
– Mitä se tarkoittaa asevelvollisuudelle, meidän varustautumiseen, mahdollisiin tukikohtiin. Ja myöskin se, että miten meidän turvallisuustilanne kokonaisuutena muuttuu, kun meillä on kuitenkin 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.

Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen pitkään linjaan nähden Tölli näkee tilanteen haasteellisena. Puolueen kannanottoa on valmisteltava huolella.
– Tämä edellyttää myöskin kiihkotonta keskustelua puolueen sisällä. Ja siihen tulokseen mihin tullaan, niin ollaan yhteisesti sitä mieltä.

Kansanäänestyksen välttämättömyydestä Tölli ei ole enää varma. Yleinen mielipidekin asiassa näyttää olevan Ylen gallupin perusteella muuttunut.
–Meillä on edustuksellinen demokratia ja eduskunta toimii täydellä valtakirjalla. Aikaisemmin olin kyllä sitä mieltä, että kansanäänestys, mutta tässä tilanteessa en ole ihan varma. Sekin pitää harkita, onko se perusteltua ja välttämätöntä.

Suomen yksi ulko- ja turvallisuuspoliittisista peruspilareista on ollut kahdenvälinen Venäjä-suhde, joka on Ukrainan tapahtumien myötä nyt täysin tuhoutunut.
– Se on tosi surullista, ja minä luulen että aika suuri osa ihmisistä on nyt syvästi pettyneitä. Koska tähän on tietyllä tavalla uskottu, ja sen rakentaminen varmasti kestää kauan.

KESKUSTAN pitkäaikaisen kansanedustajan, ministerin ja europarlamentaarikon Sirkka-Liisa Anttilan mielestä Nato-jäsenyyteen liittyy tiettyjä kysymyksiä, jotka pitää selvittää ennen lopullista harkintaa.

Ensimmäinen on Anttilan mukaan se, että Nato-jäsenyys tekisi Suomen ja Venäjän 1300 kilometrin yhteisestä rajasta todennäköisesti maailman asevarustelluimman rajan, jolla olisi ainakin Venäjän puolella aseistusta paljon.

Toinen kysymys on Anttilan mukaan presidentti Sauli Niinistön nostama vastuunäkökulma. Vastuu siitä, mitä mahdollisia seuraamuksia Venäjältä tulisi?
– Minä katsoisin tämän Ukrainan kriisin nyt ensin, Anttila sanoo.

Anttilan mielestä keskustelua pitää Nato-jäsenyydestä käydä, mutta tässä kriisin ollessa päällä ei pidä lähteä tekemään lopullisia johtopäätöksiä.
Annika (Saarikko) sanoi erittäin hyvin televisiossa, että asiaa pitää vakaasti selvittää ja sille (Nato-jäsenyydelle) olisi oltava paitsi pitävät turvallisuuspoliittiset perustelut mutta myös yhteiskunnan laaja hyväksyntä.

Kansanäänestyksen järjestämisestä Anttila päättäisi sen jälkeen, kun nähdään kansalaiskeskustelun tulokset. Kansan enemmistön laaja tuki jäsenyydelle on hänen mielestään välttämätöntä. Jos se saavutetaan vain kansanäänestyksellä, se pitää järjestää.
Anttila sanoo ymmärtävänsä, että osa vierastaa kansanäänestystä somevaikuttamisen ison roolin vuoksi.
– Se saattaa hyvin helposti johtaa sellaiseen mielipiteiden muokkaukseen, jota ei ole ennen nähty. Tätä minäkin varoisin.
965700-1024x683.jpg
Sirkka-Liisa Anttila toivoo, että kansanedustajat paneutuvat syvemmin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. (Jaakko Martikainen)

ANTTILA PITÄÄ selvänä, että seuraavista eduskuntavaaleista tulee ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaalit ja Nato-jäsenyysvaalit. Kyse on myös uudesta maailmanjärjestyksestä ja Euroopan struktuurista siinä.
Anttila huomauttaa, että Naton toiminta riippuu myös siitä, minkälainen presidentti ja politiikka Yhdysvalloissa on. Jos Donald Trump tekee paluun, Naton asema heikkenee.
– Kaikki vaikutukset pitää tässä Nato-keskustelussa vakavasti käydä läpi. Pelon vallassa ei pidä tehdä päätöksiä, hän painottaa.
Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu mitään uhkaa.

Anttila toivoo myös, että kriisi herättäisi kansanedustajat kiinnostumaan enemmän ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Kansanedustajat eivät ole hänen kokemuksensa mukaan priorisoineet UTP-asioita tarpeeksi korkealle.
– Eduskunnassa oli vähän se tilanne, että aika moni edustaja koki, ettei ulko- ja turvallisuuspolitiikka ole kiinnostavaa, koska ei siitä kukaan suomalainen ole kiinnostunut, ei siitä puhuta saunailloissa ja tilaisuuksissa.
Anttila toivoo, että edustajien silmät aukeavat nyt.
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yksi tärkeimpiä. Jos se ei ole kunnossa, ei tarvita sisäpolitiikkaakaan, hän muistuttaa.

Suomenmaa

Vatun vattu näitä tupailtakepulaisia. Luulee vieläkin että aurinko paistaa joka päivä Urho Kekkosen ja Leonid Brezhevin persiistä. :mad:
 
Vatun vattu näitä tupailtakepulaisia. Luulee vieläkin että aurinko paistaa joka päivä Urho Kekkosen ja Leonid Brezhevin persiistä. :mad:
Olisivat edes johdonmukaisia. Heidän tarinansa looginen johtopäätös pitäisi olla vihainen Kepu(li)-linjaus tuvan ikkunasta klasien läpi heitettynä: Tässä! Pitäkää se Natonne!
 
Suomessa ryhdytään nyt käymään keskustelua NATO-keskustelusta. Ja tähän vaadittiin sota Euroopassa, jonka käynnisti naapurimaa. o_O Tuomioja oli aamutelkkarissa tänään. Oikein kiemurteli ja kaarteli epämukavaa NATO-aihetta. "Mutta sitten vasta Venäjä alkaa näkemään Suomen vihollisena." Voi jumalauta.
 
Suomessa ryhdytään nyt käymään keskustelua NATO-keskustelusta. Ja tähän vaadittiin sota Euroopassa, jonka käynnisti naapurimaa. o_O Tuomioja oli aamutelkkarissa tänään. Oikein kiemurteli ja kaarteli epämukavaa NATO-aihetta. "Mutta sitten vasta Venäjä alkaa näkemään Suomen vihollisena." Voi jumalauta.
ja Persu kertoi, että mielipidettään voi vaihtaa (y)
 
ja Persu kertoi, että mielipidettään voi vaihtaa (y)

YLE Aamussa se PS:n kaveri vaikutti järkevältä. Sanoi ääneen sen, että sotatilanteessa nyt se on nähty että EU voi tukea materiaalisesti, mutta joukkoja tulisi vain NATO:n kautta. Ja Rauhanmerkki-Erkki istuu vieressä ja paheksuu tämmöistä puhetta.
 
Hyvin samalla linjalla.
Kun kuuntelin Niinistöä Sannikan haastattelussa, kyllästyin herraan kohtalaisen täydellisesti. Hän on antanut Venäjän johtajan vedättää itseään 6-0 ja ravistelee tämän päältäämn toteamalla, että on pettynyt ja naamiot on laskettu (joka taisi sekin olla lainaus..). Jos mielipidejohtajana toimiva päämies ymmärtää asioista ja tulkitsee Putinia vähemmän kuin keskimääräinen reserviläinen - excuse my french: Jumalauta!

Niinistön oli vielä hyökkäyksen aatona CNN:n haastattelussa "mahdoton arvioida, että mitä toinen ihminen sisimmässään on".

Miten tämä suhteutuu siihen, että arvioitavana oli mies, jonka kaikki tiesivät salamurhauttaneen ihmisiä Euroopassa ja Venäjällä mm. poloniumilla ja hermokaasulla? Mies, jonka kirjoittama viimekeväinen isovenäläinen julistus Ukrainan ja Valkovenäjän liittämisestä Venäjään on kaikkien luettavissa. Mies, joka oli jo kasannut suuren hyökkäysvoiman Ukrainan rajoille.

En kerta kaikkiaan käsitä mitä Niinistö on larpannut Putinin kanssa kaikki nämä vuodet. Pitänyt Putinia normaalina ja nyt vasta "naamiot on riisuttu"? Ohittanut arviossaan kaikki Putinin mielipiteet ja teot? Niistähän ei varmaan voi arvioida mitä ihminen on sisimmässään?

Aiemmin luulin, että se kaikki oli diplomatiaa, mutta nyt tuntuukin, että Sauli Niinistön naamio on riisuttu.
 
Viimeksi muokattu:
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top