Miten Nato toimii kun se on vastaanottanut hakemuksen ? Voiko hakemuksen jälkeinen konflikti rajoilla ( venäjän tekaisema) mahdollista estää tuon hakemuksen käsittelyn Naton sisällä ?
Kun kaikki Natomaat itse päättävät tuosta jäseneksi ottamisesta, niin tekeekö päätösen kunkin maan eduskunta/kongressi tms vai kuka sen tekee kussakin maassa ?
Miksei lehdistö julkista kunnollista tietopakettia Natojäsenyyden ratifioinnista kussakin Natomaassa. Koska onhan tämä nyt aika epäselvää ainakin minulle.
Onhan tätä avattu. Koska liittoutuminen sodan ja rauhan aikana on kansalle perustavaa laatua oleva kysymys, jäsenmaat ratifioivat uuden jäsenen mukaan tulon omissa parlamenteissaan.
Niinistö kuvasi tätä prosessia siten, että jos me olisimme Natossa ja joku maa pyrkisi mukaan, Suomessa prosessi kestäisi nopeimmillaan kolme viikkoa. Painotti, että kaikkialla ei olla yhtä ripeitä.
Ja sama koskee turvatakuita. Ei Nato, eli sen jäsenmaat, voi sellaisia myöntää, ilman että sellaisesta päätettäisiin saman kaltaisessa parlamentaarisessa prosessissa.
Koska kaikkien on hyväksyttävä hakemus, ei ole mitenkään varmaa, että se menee läpi. Pienimmät maat eivät joidenkin asiantuntijoiden mukaan käytännössä voi olla hyväksymättä ilman että USA ärähtää, mutta muutamia isoja maita on, jotka voivat näin tehdä. Turkki lienee näiden mukaan hankalin, samoin maantieteellisesti kauimmaiset, jotka (syystäkin) saattavat epäillä, että Suomi on liian riskaabeli maa, maa jossa voi odottaa vähän ajan päästä kuolevan oman maan sotilaita.
On esitetty, että Suomi voisi saada "kahdenväliset turvatakuut" esimerkiksi Jenkeiltä ja Britannilta ja näitä kai on rivien välistä tulkiten tässä jumpattukin, mutta ovatko ne kuitenkaan todellisia, kun niitä ei varmasti tulla aikapaineen takia ratifioimaan laeiksi? Jos Venäjä aiheuttaa konfliktin rajoillamme hakemuksen sisällä olemisen aikana, jää toiveiden varaan, että esimerkiksi USA on valmis aloittamaan vain presidentilliseen lupaukseen vedoten kolmannen maailmasodan Suomessa, vaikka ei tehnyt sitä Ukrainassa.
Ja kuten on sanottu - näinhän juuri Ukrainassa kävi, kuten myös Georgiassa. Venäläisiltä hyväksi havaittu konsti. (Miten päästivät aikanaa Balttian Natoon?)
Toki voihan olla, että Nato muuttaa kantaansa, että kriisimaakin voi tulla hyväksytyksi. Mutta luulen, että sekin vaatisi parlamentaarisen käsittelyn kaikissa maissa, jos noin perustavaalaatua olevaa yksityiskohtaa sopimuksessa muutettaisiin. Eikä se toisaalta menisi millään läpi kaikissa maissa, en usko.
Eli - hankalaa on. Siksi maksetaan poliitikoille, virkamiehille ja upseereille, että keksivät miten Natoon hakemuksen jättämistä väistämättä seuraava Venäjän hyökkäys käännetään niin pieneksi, että se ei ulospäin vaikuta sodalta/konfliktilta.
Se että Venäjän joukot ovat sidottu Ukrainaan ei vaikuta tähän mielestäni mitenkään. Rajoitettu sotilaallinen konflikti Suomea vastaan onnistuu vaikka pataljoonalla, sillä Suomi ei voi vastata mitenkään polttamatta Nato-hakemusta. Jos siis sen itsemurhatehtävään lähtevän pataljoonan hengellä ei ole väliä. Sillä pakkohan se olisi Suomen vastata.
Mielestäni tällainen konflikti ei johda välttämättä laajempaan sotaan, sillä Suomi ei sitä halua ja Venäjällä ei ole nyt kykyä, etenkään kun homma olikin jo sillä ja perästä seuraavalla propagandalla hoidettu.
EDIT: ja ettei tulisi vääriä mielikuvia, niin oma NATO-kantani on -> hakemus sisään
Viimeksi muokattu: