Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
Tämä on aina yhtä hauska, että polkut/tie yms. pitää olla turvallinen. Ei kukaan voi sellaista taata kuten ei voi taata, että turvassa oltaisiin nato ulkopuolella. Jos pelätään venäjän reaktiota niin ei muuta kuin osittainen liikekannalle pano vain pystyyn samalle päivälle kun hakemus laitetaan sisään. Vaikka 20 000 äijää riviin lisää niin kyllä sillä jo jotain tekee, eikä vielä maksa mahdottomia.

Sitä varten meillä on PV että voidaan tehdä omia päätöksiä uhkailusta huolimatta.

Mutta positiivista että jopa jonkun Iiriksen kelkka on kääntynyt ainakin osin kohti Natoa.
 
Tämä on aina yhtä hauska, että polkut/tie yms. pitää olla turvallinen. Ei kukaan voi sellaista taata kuten ei voi taata, että turvassa oltaisiin nato ulkopuolella. Jos pelätään venäjän reaktiota niin ei muuta kuin osittainen liikekannalle pano vain pystyyn samalle päivälle kun hakemus laitetaan sisään. Vaikka 20 000 äijää riviin lisää niin kyllä sillä jo jotain tekee, eikä vielä maksa mahdottomia.
Suomela puhuu tuossa tietysti omilleen.

Keskiverto vihreitä äänestävä ei ole aiemmin juuri turpo-asioillaan päätään vaivannut - tai korkeintaan ajatellut turpojuttujen olevan jotain bensankäryistä junttiutta.

Nyt heille pitää vakuuttaa, että polku on turvallinen ja Iiris tekee kaikkensa sen turvaamiseksi. Sitten kelpaa astella NATO-alttarille.
 

Vihreitä johtava Iiris Suomela kertoo nyt kantansa: ”Nato-jäsenyys on Suomelle oikea suunta”​

”Nato-jäsenyydestä olisi meille hyötyä, mutta pitää varmistaa, että polku sinne on turvallinen”, Suomela sanoo. Hän on toinen hallituspuolueen johtaja, joka kertoo kantansa kysymykseen.

Hs

Näitä Iiiriksen juttuja ei kannata niin vakavasti ottaa. Iirikselle riittää se kun presidentti Niinistö sanoo isällisesti että kyllä se on turvallinen polku ja että iso paha susi pysyy Kremlissä.
 
Sitä varten meillä on PV että voidaan tehdä omia päätöksiä uhkailusta huolimatta.

Mutta positiivista että jopa jonkun Iiriksen kelkka on kääntynyt ainakin osin kohti Natoa.
Kyllä tuolla monella poliitikolla on vähän sellainen omanlaisensa pakko mielipidettä muuttaa. Kokoomus on alusta asti ollut asian kanssa johdonmukainen ja selkeä ulostuloissaan. Se sitten antaa vauhtia myös kannatukseen. Keskustalla ei yllättäen mene hyvin mutta ulostulotkin ovat olleet luokattomia. Ei poliitikko voi sanoa, että ei ole asiasta mitään mieltä. Kyllä mielipide on oltava. Perussuomalaisetkin lähtivät vähän takamatkalta ja kannattajissa on tuntunut olevan aika paljon natoon kielteisestikin suhtautuvia joilla mielipide perustuu useimmiten hyvin hämäriin syihin mitä olen keskustellut.
 
Suomela puhuu tuossa tietysti omilleen.

Keskiverto vihreitä äänestävä ei ole aiemmin juuri turpo-asioillaan päätään vaivannut - tai korkeintaan ajatellut turpojuttujen olevan jotain bensankäryistä junttiutta.

Nyt heille pitää vakuuttaa, että polku on turvallinen ja Iiris tekee kaikkensa sen turvaamiseksi. Sitten kelpaa astella NATO-alttarille.
Noita Suomelan aikaisempia juttuja ja edesottamuksia kun on seurannut niin tässä rupeaa itseä pelottamaan, että jos on Suomelan kanssa samaa mieltä jostain niin onkohan se sittenkään niin hyvä juttu ;)
 
En ole varma vaatiiko Naton tiettyä huippukokousta tai välttämättä edes siellä käsittelyä. Teoriassa oletan että riittäisi virallinen hyväksyntä jossain Nato-kokouksessa ja sen jälkeen jäsenmaiden ratifiointi parlamenteissa.

Huippukokouksia voidaan myös kutsua koolle tarpeen mukaan, kuten nyt on Ukrainan vuoksi tehty, eli mikään kiveen hakattu tuo kesäkuu ei pitäisi olla.
Joo, minäkään mitään varmaksi tiedä.
Tässä tämä artikkeli yhdestä vaihtoehdosta:
 

Vihreitä johtava Iiris Suomela kertoo nyt kantansa: ”Nato-jäsenyys on Suomelle oikea suunta”​

”Nato-jäsenyydestä olisi meille hyötyä, mutta pitää varmistaa, että polku sinne on turvallinen”, Suomela sanoo. Hän on toinen hallituspuolueen johtaja, joka kertoo kantansa kysymykseen.

Hs
Taitaa olla ensimmäinen järkevä ajatus, jonka muistan Iiris Suomelan tuoneen julki.
 
Pressa vetää hyvää linjaa, kun ei heitä kantaa pöydälle, vaan pitää epävarmuuden elossa. Edustuksellinen demokratia ei vaadi kansalaiskeskustelua tai tiedottamista. Liika esiintulo saisi vaan eri poliittiset vastavoimat liikkeelle ja eripuran lietsonnan masinointiin vauhtia. Tässä ei pressan tarvi keräillä päivittäistä kansansuosiota, tehdä ketään tyytyväiseksi tai täyttää jonkun odotuksia, vaan tehdä töitä turvallisuutemme eteen. Ei kenraalinkaan tarvi selitellä päivittäin rivimiehille, lopputulos ratkaisee.

Pressa ei ole äänestämässä jäsenyydestä, eikä hänen tarvitse vaikuttaa kansalaisiin vaan kansanedustajiin. Vaikuttamisen fokus on loppukirissä. Voimia ja painoarvoa on turha heittää nyt foorumeilla räävittäväksi, vaan iskeä nyrkki pöytään kun viimeisen erän avaus kello kilahtaa. Niinistö kestää kyllä lööppien ja foorumien räävivät kommentit ja pitää linjansa, vaikka vaikuttaminen pyrkii pääsemään ihon alle.

Kuka haluaa asiaan vaikuttaa, olkoon yhteydessä kansanedustajaansa. Ei ole vaikea arvata, kumman kannan vaikuttaminen jo kansanedustajia saturoi ja nostaa esiin vanhoja lupauksia.
 

Nato-kokoukseen osallistunut Antti Kaikkonen: ”Avoimien ovien politiikka jatkuu, mitään yhden yön prosessia ei ole olemassa”​

16.3.202216:35päivitetty 16.3.202216:35

”Toin esiin sen, että Nato-jäsenyyden kannatus on kasvanut viime viikkoina merkittävästi, ajattelin, että kollegoiden on hyvä tämä tietää. Referoin myös Jens Stoltenbergille Suomessa käytävää Nato-keskustelua”, Naton puolustusministerikokoukseen osallistunut Antti Kaikkonen kertoo.​


 
Joo, minäkään mitään varmaksi tiedä.
Tässä tämä artikkeli yhdestä vaihtoehdosta:
En ole asiantuntija mutta olen ymmärtänyt asian toisin.

1. Suomen täytyy päättää hakemuksesta ja antaa se Natolle tiedoksi.
2. Naton kanssa sovitaan jäsenyyden ehdoista - esim yleinen asevelvollisuutemme. Hyväksytyn sopimisen jälkeen, jäsenyys hyväksytään mutta se lähtee jäsenmaihin ratifioitavaksi.
3. Suomelle aloitetaan jäsenyyden tarvitsemat koulutukset, järjestelyt ja ns sisäänajo heti jäsenyydestä päättäneen kokouksen jälkeen ja yhtä aikaa ratifiointikierrosten kanssa.
4. Ratifiointeja voidaan kiirehtiä kussakin parlamentissa koska Suomi täyttää jo likipitäin kaikki jäsenyyteen liittyvät ehdot ja yhteensopivuuden. Arvioitu minimiaika vaikkapa 6kk.
5. Ratifiointien jälkeen jäsenyys on virallista ja Suomi osallistuu Natotoimintaan ja päätöksiin.
 
Joo, minäkään mitään varmaksi tiedä.
Tässä tämä artikkeli yhdestä vaihtoehdosta:
Tuossa YLE jutussa jää hieman epäselväksi koko prosessi... ikään kuin pitäisi odottaa NATOn huippukokousta, mikä ei käsittääkseni pidä paikkaansa. Ei NATOn artiklat sido jäsenyysneuvotteluja johonkin tiettyyn tapahtumaan, toki tällainen käytäntö on ollut. Toki jotta NATOn kutsu jäsenyydestä kiinnostuneelle maalle voidaan lähettää, vaaditaan yhteinen päätös.

Tässä hyvin rautalangasta väännettynä NATO polku
 
Kiitos. Eli vaikka hakemus lähtisi sisään, edessä on Nato-vaalit keväällä, koska pitää ratifioida sopimus jollakin enemmistöllä seuraavassa eduskunnassa. Ellei pikaraide onnistu sitä ennen.
Ei vaadi meiltä vaaleja, jos homma hoituu nopeasti. Mutta muiden maiden vaalit voi sotkea kuvioita. Toki jos venyy, niin edessä NATO vaalit. Käytännössä pitäisi homma saada kasaa puolessa vuodessa. Lisäksi Ruotsin vaalit tulosssa ensi syksynä ja jos halutaan (mikä mielestäni järkevää) edetä rinnan Ruotsin kanssa, tulee tuo aiheuttamaan puolen vuoden aikatauluun ongelman, eli pitäisi olla koko paketti kasassa ennen Ruotsin vaaleja). Eli kiirettä pitää.
 
Back
Top