Suomi NATOn jäseneksi - or not?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja RPG83
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
  • Tagit Tagit
    nato

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    885
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Jos Venäjällä menee huonosti, niin pelkona on kaaoksen synnyttämä turvallisuusuhka.
Jos Venäjällä menee hyvin, niin sitten niillä on resursseja aseistaa itseään, ja kiusata muita.
Mitä siis pitäisi toivoa? Ainoa jota itse osaan toivoa on, että
- koko sakkia ei olis, ja
- Putinilla ei seiso.
Venäjän heikkouden ja kaaoksen kausien kanssa sinällään pärjää kohtuudella, kunhan vaan Suomella on rohkeutta pitää raja tarvittaessa kiinni. Esimerkiksi Venäjän sisällissota 100 vuotta sitten ei juurikaan heijastunut Suomen puolelle sen jälkeen, kun Suomen oma sisällissota oli käyty.
 
Vähän aiheeseen liittyen, täällä kun on heilutettu paljon sitä korttia ettei ulkomaiset toimijat uskalla sijoittaa liittoutumattomaan Suomeen.

Kohtuullisen kokoinen investointi tulossa, eikä tuollaisia ihan helposti rakenneta alueelle jonka turvallisuuden uskotaan olevan vaakalaudalla. En halua tällä argumentoida sotilaallista liittoutumista, ainoastaan nostaa esiin posiitiivisen uutisen tämän kaiken synkkyyden keskellä.

Data vaihtaa toisaalle nopsaan ja laitteisto vanhenee nopeasti, joten hiukan oi riskiäin ottaa.
 
Kun hakemus jätetty, niin rajavartijoiden määrä triplataan, pv auttaa. Korkea valmiustila, ja it kuntoon. Supo maksimi resursseilla painaa pitkää päivää. Lisäksi parit sopivat laivastovierailut ja pidempi ilmasotaharjoitus NATOn kanssa käyntiin. Cyber security-osaston olisi syytä olla tällöin täydessä tikissä ja valmiina.
Tämän kaiken lisäksi poliitikot esiintyvät rauhallisesti, yhtenäisesti ja rohkeasti
 
Kun hakemus jätetty, niin rajavartijoiden määrä triplataan, pv auttaa. Korkea valmiustila, ja it kuntoon. Supo maksimi resursseilla painaa pitkää päivää. Lisäksi parit sopivat laivastovierailut ja pidempi ilmasotaharjoitus NATOn kanssa käyntiin. Cyber security-osaston olisi syytä olla tällöin täydessä tikissä ja valmiina.
Tämän kaiken lisäksi poliitikot esiintyvät rauhallisesti, yhtenäisesti ja rohkeasti
Sehän ei kuulu Venäjälle tippaakaan, että liittymmekö Natoon. Se on meidän oma ratkaisu. 🌞
 
Sehän ei kuulu Venäjälle tippaakaan, että liittymmekö Natoon. Se on meidän oma ratkaisu. 🌞
Ei kuulukaan, siksi en niin koskaan sanoisikaan. Mutta koska kyseessä on naisia ja lapsia murhaava järkensä menettänyt diktatuuri, jolla ei ilmekkään värähdä, kun omia sotilaita uhrataan järjettömissä sodissa, siksi terveellä järjellä ajatellen valmistautumisen mielummin kunnolla. Paljonhan tuosta mainitusta varustautumisesta voi tehdä kulisseissa, muu on vain selvää viestintää
 
Vähän aiheeseen liittyen, täällä kun on heilutettu paljon sitä korttia ettei ulkomaiset toimijat uskalla sijoittaa liittoutumattomaan Suomeen.

Kohtuullisen kokoinen investointi tulossa, eikä tuollaisia ihan helposti rakenneta alueelle jonka turvallisuuden uskotaan olevan vaakalaudalla. En halua tällä argumentoida sotilaallista liittoutumista, ainoastaan nostaa esiin posiitiivisen uutisen tämän kaiken synkkyyden keskellä.
Eikös se Yandexin sali Mäntsälässä ala olemaan valmiina, sinne vaan.
 
Vaatiiko Nato jäsenyys muuten Ahvenanmaalta mitään ratifiointia tai hyväksyntää?
Tätä olen itsekin miettinyt. Ulkopolitiikasta päättää Ahvenanman suhteen kyllä päättää Suomi, mutta voiko Natoon liittyvällä maalla olla tuollaista demilitarisoitua aluetta?
Ahvenanmaan demilitarisoinnista on säädetty Suomen säädöskokoelmaan kuuluvilla kansainvälisillä sopimuksilla, joiden mahdollinen purkaminen tai muuttaminen tapahtuisi Suomen normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä. Demilitarisointia ei ole kirjattu Ahvenanmaan itsehallintolakiin, eikä se ole Ahvenanmaan maakuntahallituksen toimivaltaan kuuluvia asioita.
 
Tuo on se "keltapukuinen nainen", joka puristi Putinin kättä Savonlinnan Kauppatorilla.

Pisteet selväsanaisesti kaapista tulosta. Kepussa kynnys lienee iso.
Mikäs kepussa on harkitessa, kesä on vasta tulossa. Kepulaiset on kipuilleet isosti eikä taida sdp:ssäkään olla ihan helppoa.
 
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoo ruotsalaiselle Dagens Nyheter -sanomalehdelle Ruotsin ja Suomen voivan liittyä Natoon erittäin nopeasti, jos maat päättävät hakea jäsenyyttä.

"Se menisi erittäin nopeasti, koska Ruotsi ja Suomi ovat Naton läheisiä maita joka tavalla", sanoi Stoltenberg.

Stoltenberg ei kertonut tarkempaa arviota siitä, mitä "erittäin nopea" tarkoittaa. Hän kuitenkin viittasi aikaan "kuukausilla".

"En uskalla arvioida, kuinka monta kuukautta. Mutta se voi onnistua nopeasti."
...
Stoltenberg sanoi uskovansa, että kaikki Nato-maat hyväksyisivät Ruotsin hakemuksen, vaikkei asiasta olla Natossa muodollisesti käyty keskustelua.

DN:n mukaan Suomi olisi kartoittanut muilta Nato-mailta, mikä niiden kanta Suomen liittymiseen olisi. Pääministeri Sanna Marin (sd) tapasi keskiviikkona Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin Berliinissä, jossa Scholzilta kysyttiin mielipidettä Suomen liittymisestä Natoon. Scholz vastasi uutistoimisto Reutersin mukaan Suomen ja Naton välillä jo olevan yhteistyötä, ja Suomen harkinta Nato-jäsenyydestä on Saksassa ja Natossa "tervetullutta", muttei tarkentanut kantaansa.

Stoltenbergin mukaan myös Ruotsi voisi kysellä asiasta muilta Nato-mailta.

Stoltenberg sanoi, ettei Ruotsin tarvitsisi olla huolissaan turvallisuudestaan, jos se ilmoittaisi hakevansa Naton jäsenyyttä, vaikka Venäjä onkin uhannut Ruotsia ja Suomea "seurauksilla", jos nämä yrittävät liittyä. Stoltenberg ei sanonut miten Nato toimisi tilanteessa, mutta hänen mukaansa "tilanne voitaisiin hoitaa".

Stoltenberg ei spekuloi sitä, mitä Nato tekisi, jos Venäjä hyökkäisi Ruotsiin ennen maan hakemusta tai liittymistä Natoon.

"Ruotsi on Naton läheinen ja arvostettu kumppani. Mutta Ruotsi ei ole Naton jäsen eivätkä kollektiivisen puolustuksen turvatakuut turvaa sitä", hän sanoi.
 
Puolustusvoimat pystyisi tutkijan mukaan turvaamaan pitkän itärajan pidemmässäkin konfliktissa.

Suomalaisten ja ruotsalaisten turvallisuuspoliittiset asenteet ovat muuttuneet nopeaan tahtiin viime viikkojen aikana.

Tuoreet mielipidemittaukset ja eduskunnassa käyty keskustelu on huomioitu Yhdysvalloissa. RAND-ajatuspajan tutkija Gene Germanovichin mukaan taustalla on Ukrainan sodan lisäksi epäily siitä, missä määrin presidentti Vladimir Putinin toimintaa voi enää pitää rationaalisena.

Hän kuvailee Suomea ja Ruotsia maailman elinvoimaisimpiin kuuluviksi demokratioiksi, joiden jäsenyys olisi hyödyksi koko Nato-liittoumalle. Maiden asevoimien kyvykkyyttä ja mainetta arvostetaan Yhdysvalloissa.

– Suomen puolustusvoimat saa liikkeelle 280 000 sotilasta 30 vuorokauden kuluessa. Sen asevoimat kykenee puolustamaan maan pitkää Venäjän vastaista rajaa itsenäisesti pidemmänkin aikaa, Gene Germanovich kirjoittaa.

Tutkija arvioi viime vuoden lopulla tehdyn F-35-hävittäjävalinnan pitävän Suomen asevoimat Euroopan kärkitasolla. Ruotsin osalta vahvuuksia ovat ilmavoimien ohella merivoimat, joilla on käytössään myös sukellusveneitä.

– Molempien asevoimat ovat hyvin yhteensopivia Naton kanssa, joten sotilaallisessa mielessä siirtymä jäsenmaaksi olisi lähes saumaton, Germanovich arvioi.

Suomi ja Ruotsi ovat vaikutusvaltaisia EU-maita, joten niiden liittyminen puolustusliittoon vahvistaisi Naton ja EU:n sekä Yhdysvaltain ja EU:n välistä yhteistyötä monilla aloilla.

Tutkijan mukaan lähikuukaudet voisivat yllättäen olla turvallisin ajankohta maiden Nato-jäsenhakemukselle. Käytännössä kaikki Venäjän saatavilla oleva sotavoima on keskitetty Ukrainan rintamalle, joten sotilaalliseen voimannäyttöön tai vastaavaan toimintaan ei olisi tällä hetkellä voimavaroja.
 
Suomalaispoliitikot tarrautuvat kiinni EU:n Lissabonin sopimuksen avunantopykälään. Muita se ei kiinnosta, koska valtaosa EU-maista on NATO-maita.



EU:n Nato-maille lausekkeen merkitys on vähäisempi. HS:lle luonnehditaan EU-maiden kiinnostuksen keskinäisen avunannon lausekkeeseen olleen ”nollissa” Venäjän hyökkäykseen asti. Yksi virkamies toteaa kokouskokemustensa perusteella Suomen olevan ainoa maa, joka on lauseketta yrittänyt edistää.

SUOMELLA ja monella EU-maalla on ollut erilainen näkemys siitä, milloin turvatakuulauseketta voisi soveltaa.

”Moni jäsenmaa on ollut sitä mieltä, että lauseke on enemmän käytettävissä hybridi- ja kybertilanteissa kuin perinteisissä hyökkäystilanteissa. Etenkin Itä-Euroopan maat ovat olleet vahvasti sitä mieltä, että siinä tulisi olla ero Naton artikla viiteen. Suomi on ajanut sitä, että mitään kriisiskenaariota ei pitäisi pitää sen ulkopuolella”, sanoo tutkija Niklas Nováky.
 
Suomalaispoliitikot tarrautuvat kiinni EU:n Lissabonin sopimuksen avunantopykälään. Muita se ei kiinnosta, koska valtaosa EU-maista on NATO-maita.



EU:n Nato-maille lausekkeen merkitys on vähäisempi. HS:lle luonnehditaan EU-maiden kiinnostuksen keskinäisen avunannon lausekkeeseen olleen ”nollissa” Venäjän hyökkäykseen asti. Yksi virkamies toteaa kokouskokemustensa perusteella Suomen olevan ainoa maa, joka on lauseketta yrittänyt edistää.

SUOMELLA ja monella EU-maalla on ollut erilainen näkemys siitä, milloin turvatakuulauseketta voisi soveltaa.

”Moni jäsenmaa on ollut sitä mieltä, että lauseke on enemmän käytettävissä hybridi- ja kybertilanteissa kuin perinteisissä hyökkäystilanteissa. Etenkin Itä-Euroopan maat ovat olleet vahvasti sitä mieltä, että siinä tulisi olla ero Naton artikla viiteen. Suomi on ajanut sitä, että mitään kriisiskenaariota ei pitäisi pitää sen ulkopuolella”, sanoo tutkija Niklas Nováky.
Olisi mukava tietää että miksi eu:n kyseenalaiset turvatakuut joita ei tunnusta ketään muu kuin suomi olisi jotenkin parempi kuin naton turvatakuut?
 
Toivottavasti siellä eduskunnassa joku tulostaa näitä artikkeleita uusavuttomille edustajille.
 
Toivottavasti siellä eduskunnassa joku tulostaa näitä artikkeleita uusavuttomille edustajille.
Sitten vielä pitäisi hallita luetun ymmärtäminen. Se on ehkä muutamille poliitikoille jo liikaa 😉

Kyllä se niin on että Suomen turvallisuuden heikkolenkki löytyy päättäjistä.
 
Suomalaispoliitikot tarrautuvat kiinni EU:n Lissabonin sopimuksen avunantopykälään. Muita se ei kiinnosta, koska valtaosa EU-maista on NATO-maita.


– Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kävi vakuuttelemassa EU:n vankkumatonta tukea Suomelle Lissabonin sopimuksen 42. artiklan mukaisesti. Poliittiseen tilanteeseen sopivasti hän oli päättänyt olla muistamatta tuon artiklan 7. alakohtaa, joka kieltää EU-jäsenten tuen Naton ulkopuolelle jättäytyneiden unionin jäseniltä, jos ne joutuvat hyökkäyksen kohteeksi. Ne ovat ”tiettyjä jäsenmaita”, Tarkka kirjoittaa Facebook-päivityksessään.

– Tämä oli Tarja Halosen ja Erkki Tuomiojan lahja isänmaalle. He hyväksyivät EU:n solidaarisuutta korostavaksi tarkoitetun ylevän julistuksen tuhoamisen.


 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top