Venäjän heikkouden ja kaaoksen kausien kanssa sinällään pärjää kohtuudella, kunhan vaan Suomella on rohkeutta pitää raja tarvittaessa kiinni. Esimerkiksi Venäjän sisällissota 100 vuotta sitten ei juurikaan heijastunut Suomen puolelle sen jälkeen, kun Suomen oma sisällissota oli käyty.
Vähän aiheeseen liittyen, täällä kun on heilutettu paljon sitä korttia ettei ulkomaiset toimijat uskalla sijoittaa liittoutumattomaan Suomeen.
Microsoft rakentaa Suomeen kaksi datakeskusta
Espooseen ja Kirkkonummelle sijoitettavien datakeskusten tuottamaa hukkalämpöä hyödynnetään Fortumin kaukolämpöverkossa.www.tivi.fi
Kohtuullisen kokoinen investointi tulossa, eikä tuollaisia ihan helposti rakenneta alueelle jonka turvallisuuden uskotaan olevan vaakalaudalla. En halua tällä argumentoida sotilaallista liittoutumista, ainoastaan nostaa esiin posiitiivisen uutisen tämän kaiken synkkyyden keskellä.
Data vaihtaa toisaalle nopsaan ja laitteisto vanhenee nopeasti, joten hiukan oi riskiäin ottaa.
Kun hakemus jätetty, niin rajavartijoiden määrä triplataan, pv auttaa. Korkea valmiustila, ja it kuntoon. Supo maksimi resursseilla painaa pitkää päivää. Lisäksi parit sopivat laivastovierailut ja pidempi ilmasotaharjoitus NATOn kanssa käyntiin. Cyber security-osaston olisi syytä olla tällöin täydessä tikissä ja valmiina.
Venäjä uhkaa Nato-jäsenyyttä pohtivaa Suomea – mihin pitää varautua?
Venäjä uhkaa Suomea vakavilla sotilaallisilla ja poliittisilla seurauksilla, jos Suomi liittyy Natoon. Asiantuntija kertoo, mihin kaikkeen nyt pitää varautua.www.iltalehti.fi
Tämän kaiken lisäksi poliitikot esiintyvät rauhallisesti, yhtenäisesti ja rohkeasti
tviiru
Kapteeni
Sehän ei kuulu Venäjälle tippaakaan, että liittymmekö Natoon. Se on meidän oma ratkaisu.
Ei kuulukaan, siksi en niin koskaan sanoisikaan. Mutta koska kyseessä on naisia ja lapsia murhaava järkensä menettänyt diktatuuri, jolla ei ilmekkään värähdä, kun omia sotilaita uhrataan järjettömissä sodissa, siksi terveellä järjellä ajatellen valmistautumisen mielummin kunnolla. Paljonhan tuosta mainitusta varustautumisesta voi tehdä kulisseissa, muu on vain selvää viestintääSehän ei kuulu Venäjälle tippaakaan, että liittymmekö Natoon. Se on meidän oma ratkaisu.
YliKoo
Greatest Leader
Eikös se Yandexin sali Mäntsälässä ala olemaan valmiina, sinne vaan.Vähän aiheeseen liittyen, täällä kun on heilutettu paljon sitä korttia ettei ulkomaiset toimijat uskalla sijoittaa liittoutumattomaan Suomeen.
Microsoft rakentaa Suomeen kaksi datakeskusta
Espooseen ja Kirkkonummelle sijoitettavien datakeskusten tuottamaa hukkalämpöä hyödynnetään Fortumin kaukolämpöverkossa.
Kohtuullisen kokoinen investointi tulossa, eikä tuollaisia ihan helposti rakenneta alueelle jonka turvallisuuden uskotaan olevan vaakalaudalla. En halua tällä argumentoida sotilaallista liittoutumista, ainoastaan nostaa esiin posiitiivisen uutisen tämän kaiken synkkyyden keskellä.
Yandexin datakeskus | Referenssi | YIT
Rakensimme Mäntsälään datacenter –kompleksin venäläiselle hakukoneyhtiö Yandexille. Hankkeeseen kuului kaikkiaan yhteensä 10 654 neliötä.
www.yit.fi
tulikomento
Supreme Leader
Tämä kepun kansanedustaja liputtaa liittoutumisen puolesta.
www.hs.fi
Nato | Keskustan Hanna Kosonen kertoo kannattavansa Nato-jäsenyyttä
Kososen mukaan muut turvallisuusratkaisut eivät olisi riittäviä.
www.hs.fi
J0h1F
Ylipäällikkö
Ahvenanmaan demilitarisoinnista on säädetty Suomen säädöskokoelmaan kuuluvilla kansainvälisillä sopimuksilla, joiden mahdollinen purkaminen tai muuttaminen tapahtuisi Suomen normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä. Demilitarisointia ei ole kirjattu Ahvenanmaan itsehallintolakiin, eikä se ole Ahvenanmaan maakuntahallituksen toimivaltaan kuuluvia asioita.
skärdis
Greatest Leader
Tuo on se "keltapukuinen nainen", joka puristi Putinin kättä Savonlinnan Kauppatorilla.Tämä kepun kansanedustaja liputtaa liittoutumisen puolesta.
Nato | Keskustan Hanna Kosonen kertoo kannattavansa Nato-jäsenyyttä
Kososen mukaan muut turvallisuusratkaisut eivät olisi riittäviä.
Pisteet selväsanaisesti kaapista tulosta. Kepussa kynnys lienee iso.
Sako
Eversti
Mikäs kepussa on harkitessa, kesä on vasta tulossa. Kepulaiset on kipuilleet isosti eikä taida sdp:ssäkään olla ihan helppoa.
Päivittyvä seuranta | Venäläissuomalainen Boris Rotenberg EU:n pakotelistalle – Zelenskyi: EU:n uusi pakotepaketti ei riitä
HS seuraa Ukrainan sotaa hetki hetkeltä.
www.hs.fi
Arvio USA:sta: Suomi ja Ruotsi toisivat Nato-liitolle kolme asiaa | Verkkouutiset
Puolustusvoimat pystyisi tutkijan mukaan turvaamaan pitkän itärajan pidemmässäkin konfliktissa.
www.verkkouutiset.fi
Finland and Sweden Mull NATO Membership
After decades of military neutrality between NATO and Russia, recent events saw a potential sea-change in how Finland and Sweden consider their role with the NATO alliance. NATO leadership could start planning now so that if Sweden and Finland make the jump to joining the alliance, they can be...
www.rand.org
tulikomento
Supreme Leader
Suomalaispoliitikot tarrautuvat kiinni EU:n Lissabonin sopimuksen avunantopykälään. Muita se ei kiinnosta, koska valtaosa EU-maista on NATO-maita.
www.hs.fi
EU:n Nato-maille lausekkeen merkitys on vähäisempi. HS:lle luonnehditaan EU-maiden kiinnostuksen keskinäisen avunannon lausekkeeseen olleen ”nollissa” Venäjän hyökkäykseen asti. Yksi virkamies toteaa kokouskokemustensa perusteella Suomen olevan ainoa maa, joka on lauseketta yrittänyt edistää.
SUOMELLA ja monella EU-maalla on ollut erilainen näkemys siitä, milloin turvatakuulauseketta voisi soveltaa.
”Moni jäsenmaa on ollut sitä mieltä, että lauseke on enemmän käytettävissä hybridi- ja kybertilanteissa kuin perinteisissä hyökkäystilanteissa. Etenkin Itä-Euroopan maat ovat olleet vahvasti sitä mieltä, että siinä tulisi olla ero Naton artikla viiteen. Suomi on ajanut sitä, että mitään kriisiskenaariota ei pitäisi pitää sen ulkopuolella”, sanoo tutkija Niklas Nováky.
Turvallisuuspolitiikka | Suomi tarraa nyt EU:n keskinäisen avunannon lausekkeeseen – mutta sisältö on yhä epämääräinen ja EU:n Nato-maiden kiinnostus siihen vähäinen
Lauseke velvoittaa EU-maat avunantoon kaikin käytettävissä olevin keinoin, jos jokin jäsenmaa on aseellisen hyökkäyksen kohteena. Suomi ja Ruotsi ajavat lausekkeeseen lisää selkeyttä.
www.hs.fi
EU:n Nato-maille lausekkeen merkitys on vähäisempi. HS:lle luonnehditaan EU-maiden kiinnostuksen keskinäisen avunannon lausekkeeseen olleen ”nollissa” Venäjän hyökkäykseen asti. Yksi virkamies toteaa kokouskokemustensa perusteella Suomen olevan ainoa maa, joka on lauseketta yrittänyt edistää.
SUOMELLA ja monella EU-maalla on ollut erilainen näkemys siitä, milloin turvatakuulauseketta voisi soveltaa.
”Moni jäsenmaa on ollut sitä mieltä, että lauseke on enemmän käytettävissä hybridi- ja kybertilanteissa kuin perinteisissä hyökkäystilanteissa. Etenkin Itä-Euroopan maat ovat olleet vahvasti sitä mieltä, että siinä tulisi olla ero Naton artikla viiteen. Suomi on ajanut sitä, että mitään kriisiskenaariota ei pitäisi pitää sen ulkopuolella”, sanoo tutkija Niklas Nováky.
Hesarissa oli juttu jossa lukija voi arvioida Nato -kantaansa eri väitteiden valossa.
Nato | Mitkä tekijät puhuvat Nato-jäsenyyden puolesta, entä sitä vastaan? Pohdi eri väitteiden avulla, mitä mieltä itse olet: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008667146.html?share=1358d7bf8f0d3c2005dee0c374c94195
Nato | Mitkä tekijät puhuvat Nato-jäsenyyden puolesta, entä sitä vastaan? Pohdi eri väitteiden avulla, mitä mieltä itse olet: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008667146.html?share=1358d7bf8f0d3c2005dee0c374c94195
Raveni
Greatest Leader
Olisi mukava tietää että miksi eu:n kyseenalaiset turvatakuut joita ei tunnusta ketään muu kuin suomi olisi jotenkin parempi kuin naton turvatakuut?Suomalaispoliitikot tarrautuvat kiinni EU:n Lissabonin sopimuksen avunantopykälään. Muita se ei kiinnosta, koska valtaosa EU-maista on NATO-maita.
Turvallisuuspolitiikka | Suomi tarraa nyt EU:n keskinäisen avunannon lausekkeeseen – mutta sisältö on yhä epämääräinen ja EU:n Nato-maiden kiinnostus siihen vähäinen
Lauseke velvoittaa EU-maat avunantoon kaikin käytettävissä olevin keinoin, jos jokin jäsenmaa on aseellisen hyökkäyksen kohteena. Suomi ja Ruotsi ajavat lausekkeeseen lisää selkeyttä.
EU:n Nato-maille lausekkeen merkitys on vähäisempi. HS:lle luonnehditaan EU-maiden kiinnostuksen keskinäisen avunannon lausekkeeseen olleen ”nollissa” Venäjän hyökkäykseen asti. Yksi virkamies toteaa kokouskokemustensa perusteella Suomen olevan ainoa maa, joka on lauseketta yrittänyt edistää.
SUOMELLA ja monella EU-maalla on ollut erilainen näkemys siitä, milloin turvatakuulauseketta voisi soveltaa.
”Moni jäsenmaa on ollut sitä mieltä, että lauseke on enemmän käytettävissä hybridi- ja kybertilanteissa kuin perinteisissä hyökkäystilanteissa. Etenkin Itä-Euroopan maat ovat olleet vahvasti sitä mieltä, että siinä tulisi olla ero Naton artikla viiteen. Suomi on ajanut sitä, että mitään kriisiskenaariota ei pitäisi pitää sen ulkopuolella”, sanoo tutkija Niklas Nováky.
Toivottavasti siellä eduskunnassa joku tulostaa näitä artikkeleita uusavuttomille edustajille.Arvio USA:sta: Suomi ja Ruotsi toisivat Nato-liitolle kolme asiaa | Verkkouutiset
Puolustusvoimat pystyisi tutkijan mukaan turvaamaan pitkän itärajan pidemmässäkin konfliktissa.Finland and Sweden Mull NATO Membership
After decades of military neutrality between NATO and Russia, recent events saw a potential sea-change in how Finland and Sweden consider their role with the NATO alliance. NATO leadership could start planning now so that if Sweden and Finland make the jump to joining the alliance, they can be...
Raveni
Greatest Leader
Sitten vielä pitäisi hallita luetun ymmärtäminen. Se on ehkä muutamille poliitikoille jo liikaa
Kyllä se niin on että Suomen turvallisuuden heikkolenkki löytyy päättäjistä.
YliKoo
Greatest Leader
Suomalaispoliitikot tarrautuvat kiinni EU:n Lissabonin sopimuksen avunantopykälään. Muita se ei kiinnosta, koska valtaosa EU-maista on NATO-maita.
Turvallisuuspolitiikka | Suomi tarraa nyt EU:n keskinäisen avunannon lausekkeeseen – mutta sisältö on yhä epämääräinen ja EU:n Nato-maiden kiinnostus siihen vähäinen
Lauseke velvoittaa EU-maat avunantoon kaikin käytettävissä olevin keinoin, jos jokin jäsenmaa on aseellisen hyökkäyksen kohteena. Suomi ja Ruotsi ajavat lausekkeeseen lisää selkeyttä.
– Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kävi vakuuttelemassa EU:n vankkumatonta tukea Suomelle Lissabonin sopimuksen 42. artiklan mukaisesti. Poliittiseen tilanteeseen sopivasti hän oli päättänyt olla muistamatta tuon artiklan 7. alakohtaa, joka kieltää EU-jäsenten tuen Naton ulkopuolelle jättäytyneiden unionin jäseniltä, jos ne joutuvat hyökkäyksen kohteeksi. Ne ovat ”tiettyjä jäsenmaita”, Tarkka kirjoittaa Facebook-päivityksessään.
– Tämä oli Tarja Halosen ja Erkki Tuomiojan lahja isänmaalle. He hyväksyivät EU:n solidaarisuutta korostavaksi tarkoitetun ylevän julistuksen tuhoamisen.
EU-johtajan Suomi-lausuntoa ihmetellään: "Miten tämä möhläys korjataan?" | Verkkouutiset
Asiantuntijan mukaan artiklan 42 lisäys heikentää sotilaallisesti liittoutumattomien EU-maiden asemaa.
www.verkkouutiset.fi