Suomi NATOn jäseneksi - or not?

Pitäisikö Suomen hakea NATOn jäseneksi


  • Äänestäjiä yhteensä
    883
Sorry offtopista, en saa tuota viestiä näköjään edes vekslattua pois.
 
Opi? Ihmisetkö? Ei kannata luulotella liikoja. Menneellä kierroksella venäläiset tulivat rahan kanssa Suomeen ja ostivat pala palalta mikä oli kiinnostavaa. Putinin läheiset istuivat kauppakamareissa ja verkottuivat elinkeinoelämän tappien kanssa. Toivottavasti sentään eivät ostaneet puolueita bulvaanien avulla....urheiluun ja kulttuuriin ei työnnytty minkään ideologian voimin. Kummasti helmeksi valikoitui urheilun yksi isoista seuroista eli Jokerit. Hienoa, suomalainen seura oikein KHLssä. Kyllä kelpaa ja hallin omisti kautta omistaa Putinille läheiset tahot. Opi?

Pienet ihmiset jonottavat vaikka tunnin, jos Teboilit myyvät bensaa kymmenen sentin alennuksella per litra. Tupakkaa ja viinaa diilataan jahka taas raja aukeaa. Opi?

Olemme liian persoja rahalle. Raha ei haise, sanotaan. Kyllä sen pitäisi vähän nokkaan tohahtaa, mieli jotain väitettäisiin opitun. Reilu käsivarren mitta pitäisi osata pitää, mutta kun taaloja kannetaan laukulla pöytään, niin kummasti alkaa tapahtua.

Eikä tästä ole montaa vuotta, kun Suomen marketit möivät voita ei oona.....koska Venäjän kaupassa saatiin voilla niin hyvä hinta....opi? Ja kohta myytiin putinjuustoa halvatun edullisesti, kun sen vienti toppasi yllättäen?

Nyt sitten teollisuus ja kauppa -myyvät- omistuksiaan Venäjällä, koska ovat oppineet? Luovuta eurolla tehdas, jotta saat vähän opin mallia.

En pidätä henkeä odottaessani oppimista, kun kyse on rahasta.

Yhdistetään tämä topiikkiin. Aloitan sidoksen rakentamisen tästä viestistäsi.

Olen tavannut monta kansakuntaa, mutta vain suomalaisilta olen kuullut latteutta, että kaikki on aina kaupan ja että kysehän on vain hinnasta! Itse en ole jakanut tätä nousukasmaista ja sivistymätöntä, surkeaa sieluntilaa, koskaan. Olen halveksinut sitä. Valtavan yleistä se on, ja se näkyy konkreettisesti kulttuuriympäristön tuhoamisena, lennokkaina ajatuksina äidinkielen vaihtamisesta englantiin mutta on näkynyt myös turvallisuuspoliittisena diletantismina kiinteistö- ja maakauppojen osalta.

Moni alkoholisti tuijotteli 20 vuotta sitten rapistuvaa mökkiänsä Saimaalla ja kauempanakin ja toivoi, että venäläinen raha pelastaa hänet kuolemasta janoon.. Rahat saatuaan eli vuoden kännikrapulassa ja kuoli. Se on ymmärrettävää, mutta poliitikot... Sanni Grahn-Laasonen ja monet muut kykypuolueen sälehampaat idioottikonstantinpätsit tekivät kirjoituksia muistaakseni vielä 2014-2015, miten hyviä markkinavaikutuksia (hinnat) venäläisellä kiinteistökaupalla on. Oli täällä palstallakin samanlaisia kellokkaita.

Menneisyydestä. On ollut atraimessa kolme pahaa keihästä: yhtäältä vasureiden järkyttävä ideologinen typeryys, toisaalta kepun himo ainoaksi mahtipuolueeksi ulkopolitiikkakortilla ja kolmanneksi suurin ja ehdottomasti tärkein suomettaja eli taloudelliset kytkyt.

Natoon liityttyämme, kun se on onnistunut muutaman mutkan jälkeen, meidän pitää muistaa, että Venäjä vaikuttaa yhtä lailla Nato-maissa erittäin voimakkaasti. Eivät välttämättä Liettua tai Puola osta sen käärmekeittoa, mutta Ranskassa, Italiassa, Turkisssa, Kreikassa jne. löytyy jo paljon myös poliittista kumppanuutta. Emme saa unohtaa, että mitä kauempana rajasta ollaan, sen helpommin myös etävaikuttaminen ja verkkovaikuttaminen onnistuu. Ranskalaiselle venäläinen on oikeastaan luonteeltaan samanlainen: haluaa olla suuri vaikka ei ole.

Tuloksia on nähtävillä. Onko siitä kauan, kun Trumpia saivat gorillat miltei kiinni pitää, ettei lähtenyt Qanon-tyyppien ja someyllytettyjen apukoululaisten kanssa Capitolille. Harmi, että pitivät.. Olisi yksi vuoteen 2024 liittyvä ongelma poissa...

Turvallisuuspoliittinen huoli sai minut avaamaan vuonna 2015 (kävin silloin vaivihkaa Ukrainassa tutkimassa tilannetta) ketjun "turvallisuuspoliittinen ympäristö elää". Aluksi siellä keskusteltiinkin, mutta nykyään tämä palsta on kovin monilla mennyt enemmänkin Twitter-viestien jakamiseksi.

Haluan Naton tuen: ei enää koskaan yksin.

Natosta... Enemmistön bisneksen edut edellyttävät länteen sitoutumista. Bisnes haistaa, että Venäjä ei voita tätä peliä vaan häviää. On päivänselvää, että ilman liike-elämän nyökkäystä kaupallinen media ei olisi lähtenyt Nato-junaan voimallisesti. Kunnon sota herättää huolen omistuksista yhtä lailla kuin kansalla huolen elämästä raiskaajaprikaatien kynsissä. Onhan meillä kokemusta Suuresta Pohjan sodasta aina partisaanien murhatöihin, että sama haju on tonkassa aina vain.

Kun liitymme Natoon, on muistettava, että se on iso organisaatio myös hallintopuolelta. Suomen sotilastiedustelulla on tiukka paikka. Jos siellä ei ymmärretä, että Bryssel vuotaa kuin seula, ihmettelisin. Nyt ei saa olla sinisilmäinen! Siellä on jumaliste italiaanoja, krekuja, Örden poikia ja vaikka mitä.

Lisää ihanuutta. Jokainen, joka on maailmalla ollut operaatioissa rinnan muiden natolaisten kanssa tai samoissa majoissa, tietää norjalaisten laiskuuden, miten he menevät aina nakkisuojaan kuin luudalla lentäen tai miten britit varastavat aivan kaiken varusesineistön minkä näkevät vaikka naapurin majoitukseen tunkeutuen. Siihen touhuun ei kasakkaa tarvita. Propagandassa maalataan aika unelmainen kuva monikansallisesta.. :cool:

Kapiukoille voi olla vielä yllätys, miten yhteisoperaatioista kunniat viedään.. Imperiumeilla on todella pitkä kokemus tästä... Vrt. vaikka Arnhemin taistelu ja Sosabowskin kohtelu historiassa.

Se mitä minä haluan on aseet Nato-alennuksella ja huoltovarmuuden paraneminen.
 
Viimeksi muokattu:
Yhdistetään tämä topiikkiin. Aloitan sidoksen rakentamisen tästä viestistäsi.

Olen tavannut monta kansakuntaa, mutta vain suomalaisilta olen kuullut latteutta, että kaikki on aina kaupan ja että kysehän on vain hinnasta! Itse en ole jakanut tätä nousukasmaista ja sivistymätöntä, surkeaa sieluntilaa, koskaan. Olen halveksinut sitä. Valtavan yleistä se on, ja se näkyy konkreettisesti kulttuuriympäristön tuhoamisena, lennokkaina ajatuksina äidinkielen vaihtamisesta englantiin mutta on näkynyt myös turvallisuuspoliittisena diletantismina kiinteistö- ja maakauppojen osalta.

Moni alkoholisti tuijotteli 20 vuotta sitten rapistuvaa mökkiänsä Saimaalla ja kauempanakin ja toivoi, että venäläinen raha pelastaa hänet kuolemasta janoon.. Rahat saatuaan eli vuoden kännikrapulassa ja kuoli. Se on ymmärrettävää, mutta poliitikot... Sanni Grahn-Laasonen ja monet muut kykypuolueen sälehampaat idioottikonstantinpätsit tekivät kirjoituksia muistaakseni vielä 2014-2015, miten hyviä markkinavaikutuksia (hinnat) venäläisellä kiinteistökaupalla on. Oli täällä palstallakin samanlaisia kellokkaita.

Menneisyydestä. On ollut atraimessa kolme pahaa keihästä: yhtäältä vasureiden järkyttävä ideologinen typeryys, toisaalta kepun himo ainoaksi mahtipuolueeksi ulkopolitiikkakortilla ja kolmanneksi suurin ja ehdottomasti tärkein suomettaja eli taloudelliset kytkyt.

Natoon liityttyämme, kun se on onnistunut muutaman mutkan jälkeen, meidän pitää muistaa, että Venäjä vaikuttaa yhtä lailla Nato-maissa erittäin voimakkaasti. Eivät välttämättä Liettua tai Puola osta sen käärmekeittoa, mutta Ranskassa, Italiassa, Turkisssa, Kreikassa jne. löytyy jo paljon myös poliittista kumppanuutta. Emme saa unohtaa, että mitä kauempana rajasta ollaan, sen helpommin myös etävaikuttaminen ja verkkovaikuttaminen onnistuu. Ranskalaiselle venäläinen on oikeastaan luonteeltaan samanlainen: haluaa olla suuri vaikka ei ole.

Tuloksia on nähtävillä. Onko siitä kauan, kun Trumpia saivat gorillat miltei kiinni pitää, ettei lähtenyt Qanon-tyyppien ja someyllytettyjen apukoululaisten kanssa Capitolille. Harmi, että pitivät.. Olisi yksi vuoteen 2024 liittyvä ongelma poissa...

Turvallisuuspoliittinen huoli sai minut avaamaan vuonna 2015 (kävin silloin vaivihkaa Ukrainassa tutkimassa tilannetta) ketjun "turvallisuuspoliittinen ympäristö elää". Aluksi siellä keskusteltiinkin, mutta nykyään tämä palsta on kovin monilla mennyt enemmänkin Twitter-viestien jakamiseksi.

Haluan Naton tuen: ei enää koskaan yksin.

Natosta... Enemmistön bisneksen edut edellyttävät länteen sitoutumista. Bisnes haistaa, että Venäjä ei voita tätä peliä vaan häviää. On päivänselvää, että ilman liike-elämän nyökkäystä kaupallinen media ei olisi lähtenyt Nato-junaan voimallisesti. Kunnon sota herättää huolen omistuksista yhtä lailla kuin kansalla huolen elämästä raiskaajaprikaatien kynsissä. Onhan meillä kokemusta Suuresta Pohjan sodasta aina partisaanien murhatöihin, että sama haju on tonkassa aina vain.

Kun liitymme Natoon, on muistettava, että se on iso organisaatio myös hallintopuolelta. Suomen sotilastiedustelulla on tiukka paikka. Jos siellä ei ymmärretä, että Bryssel vuotaa kuin seula, ihmettelisin. Nyt ei saa olla sinisilmäinen! Siellä on jumaliste italiaanoja, krekuja, Örden poikia ja vaikka mitä.

Lisää ihanuutta. Jokainen, joka on maailmalla ollut operaatioissa rinnan muiden natolaisten kanssa tai samoissa majoissa, tietää norjalaisten laiskuuden, miten he menevät aina nakkisuojaan kuin luudalla lentäen tai miten britit varastavat aivan kaiken varusesineistön minkä näkevät vaikka naapurin majoitukseen tunkeutuen. Siihen touhuun ei kasakkaa tarvita. Propagandassa maalataan aika unelmainen kuva monikansallisesta.. :cool:

Kapiukoille voi olla vielä yllätys, miten yhteisoperaatioista kunniat viedään.. Imperiumeilla on todella pitkä kokemus tästä... Vrt. vaikka Arnhemin taistelu ja Sosabowskin kohtelu historiassa.

Se mitä minä haluan on aseet Nato-alennuksella ja huoltovarmuuden paraneminen.
Asiaa.

Olit @Vonka yli kaksi kuukautta pois, ehti tulla ikävä. 😔

Vaikka ollaan puolustusliittoon menossa niin muistetaan että oma apu on paras apu, katsokaa mitä Puola tekee.
 
Turkilta varmasti saadaan vielä nähdä kaikenlaista spedeilyä, mutta siihen osataan varmaankin nyt varautua. Ehkä ei Niinistökään usko aivan kaikkea, mitä Erdolta sattuu kuulemaan.

Toivotaan, ettei sen suurempia viivästyksiä kuitenkaan. Ja kaipa tässä jo uskaltaa sanoa, että pahin on takana. Huonomminkin olisi voinut käydä.
Kuitenkaan 6-5 tappiota unohtamatta..
 
Se mitä minä haluan on aseet Nato-alennuksella
Ollaan jo pitkään saatu aseita Natohinnoilla eli yhteishankintojen etu liitännäisjäsenenä myös meillä. Samaten USA on myynyt meille aseita samalla kustannuksella mitä oma armeijansa niitä ostaa.
 
Mielestäni tämän aiheen käsittely liittyy olennaisesti nato-Suomen tulevaisuuden näkymiin, joten jatkan vähän.

Noin tiivistetysti kun kysyin ”ryssä syndroomasta” niin kaksi seikkaa nousi vastauksista esiin. Raha-ahneus ja ryssä on muuttunut yllättäen.

Tuo raha puoli on yksityisten toimijoiden osalta tekemätön paikka sillä aina löytyy niitä jotka ovat valmiita ottamaan omasta mielestään hyväksyttävän riskin toimiessaan rikollisten kanssa. Sitten räpsähtää ropelliin ja ollaan kauhian hämmästyneitä kuinka hyvä ja tuottoisa pisnes näin yhtäkkiä nyt näin muuttui ihan rosvo touhuksi.

Ja tähän liittyen tuo toinen osa, ”kaikki oli menossa hienosti, mutta ryssä muuttui”.
No kun ei muuttunut. Jos tehtäisiin graafi ryssän toimista alueella, jota tuttavallisemmin kutsutaan nykyään Suomeksi niin nuo pienet yhteistyö haluiset suvantovaiheet häviävät olemattomiksi töyssyiksi veren ja ryöstö-alistamisen vuosisataisessa alamäessä. Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että Suomi säästyi sodan jälkeisistä vuosista fyysiseltä tuholta muista syistä kuin siitä että opittiin alistumaan ennen kuin sitä aina edes edellytettiin. Henkisestihän meidät kyllä siinä tuhottiin.

Ja juuri kuten @Vonka tuossa tähdensi. Ei Nato jäsenyys lopeta ryssän vaikuttamis pyrkimyksiä Suomessa. Päinvastoin. Miettikää olankohauttaja Putinin viime aikaisia lausuntoja tästä aiheesta. EU:n nakertaminen on päällä jatkuvasti ja se suurin haave Nato:n nakertamisesta varmasti aktivoituu kun ryssän nenään pöllähtää eripuran vieno tuoksu ohi liikkuvasta nato-junasta. Halu hypätä liikkuvaan junaan on niin suuri että kokeilla kannattaa ainakin.

Tässä tullee olemaan sytykkeenä erityisesti suomalaisten ”syndrooma ominaisuus” ja ruotsalaisten ”moraali poseeraus”. Uskoisin että itä-euroopan maiden härmistyminen (pois lukien Orban) on luokiteltavissa valtavaksi vaikuttamis-epäonnistumiseksi Kremlissä. Saako Suomi laboratorion osan jälleen kerran, jää nähtäväksi. Jos resepti koeputkessa on sama kuin ennen niin kovin nopeasti ”hyvät ajat” on taas ryssän kanssa edessä. Ja jos ei näitä pitkän historian tai edes lähi-historian opetuksia nyt OPITA niin, saatte uskoa että, saamme roolin madonreikänä Naton heikentämisoperaatiossa. Mato jota itse työnnämme syvemmälle koska ryssä on muuttunut, parempaan suuntaan.

Kyse on siitä mielentilasta jota aiemmin kyselin. On kaksi suuntausta. Halu mitä pikimmin saada normalisoitua suhteet Venäjään tai vasta vuoroisesti, oppia elämään ilman ryssää niin pitkään kuin se on mahdollista. Lopputuloshan joka tapauksessa tulee olemaan jotain tuosta väliltä mutta, se kumman vallitsevan henkisen tilan kautta siihen päädytään vaikuttaa olennaisesti keskinäisiin suhteisiimme ryssän kanssa tulevaisuudessa. Nyt tämä nato jäsenyys tarjoaisi mahdollisuuden vaihtaa sävel-lajia jos vain itsemme ravistellaan hereille ja hypätään pois koeputkesta vaikka laboratoriossa joudutaankin asumaan.

Tämän vuoksi on tärkeää ymmärtää että "hyvät ajat" ovat vain niitä pehmeitä vaikuttamis kokeiluja joita malttamaton ryssä jaksaa ylläpitää tasan niin kauan jos on nähtävissä että ne kiihtyvällä nopeudella johtavat toivottuun lopputulokseen. Näin on tapahtunut aina historiassa. Odottettua suurempi vaurastuminen Suomessa suhteessa Suomen ryssittymiseen ei ole suotavaa ja se tulee aina loppumaan voiman käyttöön ja alistamiseen. Kaksi kertaa lähihistoriassa meidät on pelastanut vallan mureneminen Pietarissa ja Kremlissä. Emme me itse. Se että juuri Suomi on saanut osakseen näitä ryssälle ei tyypillisiä pehmeitä kokeilujaksoja johtuu maantiedosta. Ei tartunta vaaraa naapurustoon varsinkin kun noina "hyvinä aikoina" baltit ovat olleet orjuutettuina ja kahleissa.
 
Viimeksi muokattu:
Eiköhän kyse ole ollut ihan realiteeteista. Hävityn sodan jälkeen tuohon viereen jäi valtava kommunistivaltio, jota vastaan oli sodittu vuosia ja jonka potentiaali tiedettiin. Vähän jokaisesta suvusta löytyy niitä miehiä, jotka olivatt sotaan osallistuneet, sekä kaatuneita ja haavoittuneita. Kyllä he osallistuneet tiesivät mitä sota on, mitkä mahdollisuudet yksin kommunisti-jättiä vastaan on ja päättivät, että parempi olla sovussa sellaisen jättiläisen kanssa vaikka se edellyttäisi totuuden venyttämistä.
Näin minäkin olen ymmärtänyt. Suomi oli aivan yksin Neukkulan naapurissa heti toisen maailmansodan jälkeen. Kukaan ei olisi tullut apuun, mikäli Stalin olisi kylmän sodan alussa päättänyt kokeilla uudelleen Suomen valtausta. Sellaista realistista vaihtoehtoa ei siis ollut, että olisimme suhtautuneet vihamielisesti itänaapuriin.

Vasta nyt Naton kautta pääsemme tilanteeseen, jossa voimme suhtautua Venäjän älyttömyyksiin rauhallisemmalla mielellä.
 
Hyvä haastattelu ja lukemisen arvoinen. Laitan tänne Nato-lankaan koska Niinistö itse vierastaa jälkiviisautta


Pari nostoa:

Kevät on ollut poikkeuksellisen työntäyteinen, mutta työ on ollut presidentin tehtävän ydintä: Suomen ulkopolitiikan johtamista. Kaiken lisäksi Niinistö on improvisoinut prosessin Naton jäsenyyden hakemiselle, Suomen tärkeimmälle ulkopoliittiselle päätökselle neljännesvuosisataan.
Improvisoinutpa hyvinkin. Mitään etukäteissuunnitelmaa ei selvästikään ollut. Hallitusohjelmissa asti kirjattu "Nato-optio" jonka mukaisesti varaudumme hakemaan jäsenyyttä olosuhteiden muuttuessa osoittautui kaksinkertaiseksi valheeksi.

Ensin: mitään prosessia varauman tueksi ei ollut tehty - siis edes skenaariota ja sen mukaista varaumaa tahi suunnitelmaa ei ollut meille eksintentiaalisessa asiassa! Tuossakin sanotaan: tärkein päätöksemme neljännesvuosisataan, ja siihen ajauduttiin täysin ajopuuna. Täysin. Ajopuuna.

Toiseksi: toivon mukaan uskallamme myöntää, että koko optio oli täyttä shaibaa: kun p@ska jo tuulettimessa, niin liittoumien ovet ovat silloin aivan varmasti myös yhtä tiukasti säpissä. Nato-hakemus olisi pitänyt nimenomaan uskaltaa tehdä hyvinä aikoina, joita niitäkin on riittänyt. Siteeraan myös aiemmin postaamaani Jaakko Iloniemen haastattelua, jossa toteaa tämän. Natoon pääsee pitkän prosessin kautta rauhan aikana.

Se, että meillä kävi aivan uskomaton munkki siinä että Venäjä ryssi täysin Ukrainan miehityksensa, ja ukrainalaiset nousivat yhtenä kansana vainoojaa vastaan, ja seisovat yhä - tätähän ei kukaan etukäteen uskonut. Ukrainalaiset pelastivat meidät. Sitä tuossa haastattelussa ei sanota, mutta olisi suotu sanovan .

Olen kuvannut aika monta kertaa sitä, miten meidän statuksemme on vilpitön. Me olemme omasta tahdostamme olleet sotilaallisesti liittoutumattomia, koska uskomme, kuten Ruotsikin, että se stabiloi Itämerta.
Ei tuo ollut vilpittömyyttä, vaan uskomatonta kosteasilmäistä naivismia meille eksistentiaalisessa elämän ja kuoleman kysymyksessä.

Sen vuoksi painotan enemmän tätä ennaltaehkäisevää merkitystä, kuin että suursodan aikana saisimme apua. Kyllä meidän saamamme tuki enemmän materiaalin puolella olisi – ja pitäisikin olla nykyaikaisessa puolustustaistelussa. Siis torjuntaohjuksia, ja tämän tyyppistä, ennemmin kuin että Naton joukot tulevat tänne pyssyjen kanssa.
Tämä liittyy Niinistön usein toistamaan kommenttiin, jossa "sodan aikana kyllä syntyy liittoumia". Varmasti syntyykin. Mutta silloin olisimme jo sodassa. Samoin Niinistö sulki kokonaan pois mahdollisuuden, että Venäjä uhkaisi yksin meitä, kuten taas todellisessa maailmassa eikä toiveiden maissa Putin nimenomaan on tehnyt. Yksi maa kerrallaan, koko Venäjän mahti kerralla sen kimppuun.

Ja nyt havainto, että niin, ennaltaehkäisevällä voimalla voisi olla merkitystä. Mitä me Natokiimaiset sotahaukat olemme koko ajan sanoneet. Nato ennaltaehkäisee meitä koskaan joutumasta mihinkään sotaan. Sellainen pasifisti minä olen, että uskon roomalaisiin. Vis pacem, Para bellum. Olisipa tuokin voitu todeta, että niin, kaikki nämä edut, Suomi osana läntisten demokratioiden puolustusliittoa aggressiota vastaan, Pohjolan ennen kuulumaton yhtenäisyys, kaikki tämä mikä nyt on itsestään selvää oli ihan yhtä itsestään selvää 10 vuotta sitten ja 20 vuotta sitten.

Oliko Elina Valtonen vai Atte Harjanne joka totesi ennen 24.2. että jos Natoon on vaikea hakea tänään niin huomenna toden näköisesti vielä vaikeampaa. Se ei silloinkaan herättänyt muuta kuin vanhasten ja kiljusten hokemaan taas kerran aktiivista vakauspolittiikka. Muistaako jonnet mitä muuten oli aktiivinen rauhanpolittikka? Se oli YYA-termi jossa tuimme Neukkujen rauhan ohjuksia Naton sodan ohjuksia vastaan.

No tulipa taas vuodatus. Mutta jos jälkiviisautta ei toivota, niin pitäydytään myös vääriltä historian tulkinnoilta. Ryssimme vapautemme takaamisen läntisessä puolustusliitossa ihan itse. Putlerin ylilyönti ja ukrainalaisten urheus pelasti meidät. Slava Ukraini.

Ja jälleen kerran: kiitän valtiojohtoamme erinomaisesta työstä katon paikkaamisessa, myrskyn nyt noustua.
 
Viimeksi muokattu:
Ja jälleen kerran: kiitän valtiojohtoamme erinomaisesta työstä katon paikkaamisessa, myrskyn nyt noustua.
Näinhän se menee. Niinistö on mitä parhaiten suoriutunut prosessin johtamisesta ja toimittamisesta. Erinomaisesti myös siihen liittyvien verkostojen hyödyntämisessä ja jopa luomisessa. Samaten hän on hyvin noussut kansainvälisesti esille muutamien lausumiensa vuoksi.

Huolimatta näistä lausumiensa kiteytyksistä niin prosessin johtamisen lisäksi on Niinistö vähemmän kuin olisin toivonut tarjonnut näkemystä. Itse prosessi ja toteutus on delegoitavissa mutta näkemys täytyy tulla tai olla sisäistetty itse johtajalta.

Monellako oli näkemystä Venäjästä, sen uhasta tai toimintakyvystä ja toimintakyvyn puutteista. Joillakin oli. Niinistön puolustukseksi voidaan kyllä katsoa, että hän on ollut asemassa jossa näkemysten esittely ei aina palvele asiaa.

Toisaalta tunnustus täytyy antaa sinne mihin se kuuluu. Suomalaisilla - siis Suomen kansalaisilla tämä näkemys oli. Lähes yhden yön yli suomalaiset päättelivät, että sillä dna:n iskostuneella Venäjän tuntemuksella mikä heillä on, oli aika liittyä Natoon. Ja tehdä se heti. Tämän tuntemuksen pohjalta Natojäsenyyteen on suhtauduttu vuosikymmeniä aivan liian arkaillen.

On nimittäin niin, että iso osa nykyisestä eduskunnastamme valtiojohto mukaan lukien vielä vajaa vuosi sitten pitivät Natojäsenyyttä jostakin syystä Suomelle sopimattomana ratkaisuna - kun he nyt pitävät sitä juurikin kaikkein parhaimpana ratkaisuna. Näkemys on puuttunut.
 
Viimeksi muokattu:
Ei Venäjä muutu. Se romahtaa aina välillä ja jatkaa sitten pienen tauon jälkeen siitä mihin edellisellä kierroksella jäi (ylimielistä perseilyä ja järjetöntä egoilua).

Raha pyörittää maailmaa ja johonkin pisteeseen saakka se on ihan hyväksyttävää, eikä ne hyvät kauppasuhteet ison naapurin kanssa ole mitenkään lähtökohtaisesti vain ja ainoastaan huono asia. Samalla on kuitenkin myönnettävä että Suomessa ollaan usein menty riman ali niin että rima heiluu ja kaali lentää. Neuvostoliiton hajottua suurin muutos oli se että KGB-taustaisista kotiryssistä tuli liikemiehiä jotka halusivat ostaa puoli Suomea ja mehän myytiin maat ja kiinteistöt vaikka varuskuntien, lentokenttien ja elintärkeiden laivareittien naapurista ja yksi jäähallikin rautatieliikenteen solmukohdasta :ROFLMAO:

Sanotaan että ryssän pelko on viisauden alku ja niin se onkin jos se johtaa oikeisiin johtopäätöksiin mutta kun ei aina johda. Ei Suomi ole kuitenkaan ainoa joka laskee housuihinsa kun dementoitunut ja hampaaton karhu vähän murahtaa. Siihen on sortunut vuosien varrella yllättävän helposti jopa monet suurvallat aina kun Putin on kiskonut oikeista naruista ja siinähän se oli pitkään hyvinkin taitava kunnes hukkasi kaikki langat ja alkoi kiskomaan mistä sattuu, niin että koko tunkio on jo romahduksen partaalla.

Mitä Natoon tulee niin on ollut mielenkiintoista seurata miten Venäjä uhkaili ja poliitikot odottelivat maailmanloppua heti kun Suomi vähänkin liikahtaa turvatakuiden suuntaan. Sitten kun liikahdettiin niin mitä tapahtui? Ei mitään...ei yhtään mitään. Edes kunnollista murinaa ei ole kuulunut idän suunnalta. Toki asiaan vaikuttaa suuresti se että Venäjän voimat ovat hyytymässä Ukrainassa kun karhu iski kätensä paskaan ja ukrainalaiset sitä sille syöttävät kaksin käsin isolla kauhalla, mutta oli se silti turhaa pelkoa ja melua tyhjästä.

Nyt kun liittymisprosessi on meneillään niin Putin on todennut jopa yllättävän suoraan sen että Venäjää ei kiinnosta paskan vertaa se mitä Suomi tekee Natossa vaan se mitä Nato tekee Suomessa. Tuo on se asia mihin Venäjä pyrkii jatkossakin vaikuttamaan ja myös vaikuttaa jos annetaan vaikuttaa. Ehkä Suomi nyt löytää jostain selkärankansa tai sitten ei. Kuten tässä ketjussa on todettu niin Venäjällä on ystäviä myös Natossa eikä edes sota Ukrainassa muuta sitä asiaa miksikään.
 
Viimeksi muokattu:
Eräät poliitikot tosin taisivat ymmärtää option tarkoittavan, että Suomi pitää vain näön vuoksi yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä, mutta ei todellisuudessa tule sitä koskaan hakemaan. Jonkinlaista YYA-ajalle ominaista retorista kikkailua siis.
Ja samat poliitikot nyt ymmärtävät Suomi-Ruotsi-Turkki-kolmikantasopimuksen terrorismin torjunnasta tarkoittavan vain näön vuoksi tehtyä julkilausumaa, jonka johdosta ei tulla oikeasti koskaan mitään konkreettista tekemään. Saa nähdä, ymmärsikö Turkki sopimuksen retorisena kikkailuna, vai jonain muuna
 
Ollaan jo pitkään saatu aseita Natohinnoilla eli yhteishankintojen etu liitännäisjäsenenä myös meillä. Samaten USA on myynyt meille aseita samalla kustannuksella mitä oma armeijansa niitä ostaa.

En ole tietoinen mistään liitännäisjäsenedusta. Materiaalikustannukset pienenevät, kun suurempi joukko tekee samoja hankintoja. Hinnoittelu on aina tapauskohtaista, ja siihen vaikuttavat aikataulut ja USA:n puolelta myös poliittiset syyt. Suomi on saanut jotain, mitä jokainen Nato-kumppani ei ole saanut. Jos amerikkalainen sattuu haluamaan, että Mustameri pitää, tavaraa saa vaikka ilman. Suomi sai esim. F-35-hävittäjät edullisemmin kuin Nato-maa Norja osittain siksi, että oli myöhemmin liikkeellä.

Laajemman konfliktin ollessa kyseessä, jos Natolla sattuisi olemaan tarvetta aseilleen, liittoutumaton on heikommassa asemassa.
 
Mielestäni tämän aiheen käsittely liittyy olennaisesti nato-Suomen tulevaisuuden näkymiin, joten jatkan vähän.

Noin tiivistetysti kun kysyin ”ryssä syndroomasta” niin kaksi seikkaa nousi vastauksista esiin. Raha-ahneus ja ryssä on muuttunut yllättäen.

Tuo raha puoli on yksityisten toimijoiden osalta tekemätön paikka sillä aina löytyy niitä jotka ovat valmiita ottamaan omasta mielestään hyväksyttävän riskin toimiessaan rikollisten kanssa. Sitten räpsähtää ropelliin ja ollaan kauhian hämmästyneitä kuinka hyvä ja tuottoisa pisnes näin yhtäkkiä nyt näin muuttui ihan rosvo touhuksi.

Ja tähän liittyen tuo toinen osa, ”kaikki oli menossa hienosti, mutta ryssä muuttui”.
No kun ei muuttunut. Jos tehtäisiin graafi ryssän toimista alueella, jota tuttavallisemmin kutsutaan nykyään Suomeksi niin nuo pienet yhteistyö haluiset suvantovaiheet häviävät olemattomiksi töyssyiksi veren ja ryöstö-alistamisen vuosisataisessa alamäessä. Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että Suomi säästyi sodan jälkeisistä vuosista fyysiseltä tuholta muista syistä kuin siitä että opittiin alistumaan ennen kuin sitä aina edes edellytettiin. Henkisestihän meidät kyllä siinä tuhottiin.

Ja juuri kuten @Vonka tuossa tähdensi. Ei Nato jäsenyys lopeta ryssän vaikuttamis pyrkimyksiä Suomessa. Päinvastoin. Miettikää olankohauttaja Putinin viime aikaisia lausuntoja tästä aiheesta. EU:n nakertaminen on päällä jatkuvasti ja se suurin haave Nato:n nakertamisesta varmasti aktivoituu kun ryssän nenään pöllähtää eripuran vieno tuoksu ohi liikkuvasta nato-junasta. Halu hypätä liikkuvaan junaan on niin suuri että kokeilla kannattaa ainakin.

Tässä tullee olemaan sytykkeenä erityisesti suomalaisten ”syndrooma ominaisuus” ja ruotsalaisten ”moraali poseeraus”. Uskoisin että itä-euroopan maiden härmistyminen (pois lukien Orban) on luokiteltavissa valtavaksi vaikuttamis-epäonnistumiseksi Kremlissä. Saako Suomi laboratorion osan jälleen kerran, jää nähtäväksi. Jos resepti koeputkessa on sama kuin ennen niin kovin nopeasti ”hyvät ajat” on taas ryssän kanssa edessä. Ja jos ei näitä pitkän historian tai edes lähi-historian opetuksia nyt OPITA niin, saatte uskoa että, saamme roolin madonreikänä Naton heikentämisoperaatiossa. Mato jota itse työnnämme syvemmälle koska ryssä on muuttunut, parempaan suuntaan.

Kyse on siitä mielentilasta jota aiemmin kyselin. On kaksi suuntausta. Halu mitä pikimmin saada normalisoitua suhteet Venäjään tai vasta vuoroisesti, oppia elämään ilman ryssää niin pitkään kuin se on mahdollista. Lopputuloshan joka tapauksessa tulee olemaan jotain tuosta väliltä mutta, se kumman vallitsevan henkisen tilan kautta siihen päädytään vaikuttaa olennaisesti keskinäisiin suhteisiimme ryssän kanssa tulevaisuudessa. Nyt tämä nato jäsenyys tarjoaisi mahdollisuuden vaihtaa sävel-lajia jos vain itsemme ravistellaan hereille ja hypätään pois koeputkesta vaikka laboratoriossa joudutaankin asumaan.

Tämän vuoksi on tärkeää ymmärtää että "hyvät ajat" ovat vain niitä pehmeitä vaikuttamis kokeiluja joita malttamaton ryssä jaksaa ylläpitää tasan niin kauan jos on nähtävissä että ne kiihtyvällä nopeudella johtavat toivottuun lopputulokseen. Näin on tapahtunut aina historiassa. Odottettua suurempi vaurastuminen Suomessa suhteessa Suomen ryssittymiseen ei ole suotavaa ja se tulee aina loppumaan voiman käyttöön ja alistamiseen. Kaksi kertaa lähihistoriassa meidät on pelastanut vallan mureneminen Pietarissa ja Kremlissä. Emme me itse. Se että juuri Suomi on saanut osakseen näitä ryssälle ei tyypillisiä pehmeitä kokeilujaksoja johtuu maantiedosta. Ei tartunta vaaraa naapurustoon varsinkin kun noina "hyvinä aikoina" baltit ovat olleet orjuutettuina ja kahleissa.

Oppi unohtuu sunnuntaisäällä aivan liian nopeasti. Luulisi vuoden 1939 jotain opettaneen, mutta ei. Muistan, miten Adolf Ehrnrooth haastattelussa 1999 kertoi, miten Venäjällä ovat olleet pajarit ja tsaarit ja sitten tuli Neuvostoliitto. "Sanotaan, että nyt on Jeltsin... mutta hän on hyvin sairas. Entäs jos sieltä tulee seuraavaksi sellainen mies, joka sanoo, että täältä pesee?"

Ehrnrooth oli oppinut eikä ollut tyhmä. Mutta suurin osa ihmisistä toivoo ja kuvittelee hyvää. Suomihan on ollut kuin juopon vaimo, joka uskottelee naapureilleenkin, että musta silmä tuli ihan vahingossa.

Ukrainan sota 2014 - ei vielä ole tarpeeksi silmiä avannut. Onneksi tämä Nato-liike lähti nyt käyntiin.
 
Virossa puidaan nyrkkiä nyt kun eivät saaneet ensiksi ajoiksi.
Kävi perinteiset: Viro keskittyi uhoamaan, että ovat kyllä sitten tämän kisan ykkösiä - ja samaan aikaan hissukseen selän takaa maaliin hiipivät Kanada, Tanska ja Norja. Monissa nyrkkeilyotteluissakin käy noin - se joka ennen matsia eniten suutaan soittaa, tyrmätään.
 
Kävi perinteiset: Viro keskittyi uhoamaan, että ovat kyllä sitten tämän kisan ykkösiä - ja samaan aikaan hissukseen selän takaa maaliin hiipivät Kanada, Tanska ja Norja. Monissa nyrkkeilyotteluissakin käy noin - se joka ennen matsia eniten suutaan soittaa, tyrmätään.
En suurena syntinä pidä, että kokonaisen yhden vuorokauden tarvitsivat prosessinsa maaliin saamiseksi :salut:
 
Muistan, miten Adolf Ehrnrooth haastattelussa 1999 kertoi, miten Venäjällä ovat olleet pajarit ja tsaarit ja sitten tuli Neuvostoliitto. "Sanotaan, että nyt on Jeltsin... mutta hän on hyvin sairas. Entäs jos sieltä tulee seuraavaksi sellainen mies, joka sanoo, että täältä pesee?"

En tuollaista muista mutta jos Adolf on noin tuohon aikaan sanonut niin oli kyllä aidosti viisas mies. Tuo oli sitä aikaa kun suunnilleen kaikissa länsimaissa oltiin sitä mieltä että Venäjä on löytänyt oikean suunnan ja siitä on tulossa länsimaita syleilevä seteliselkärankainen lammas. Ei siitä sitten sellaista tullut kun silovikit laittoivat tuulemaan niillä rahoilla ja suhteilla jotka piilottivat länsimaihin jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. Seteliselkärankaisia silovikit ehkä ovat mutta länsimielisiä niistä ei tule tekemälläkään ja jos Venäjä johonkin uskoo ja luottaa niin aseelliseen voimaan ja sen heikkoon tasoon missä määrä korvaa laadun :ROFLMAO:

Suomen suhtautuminen Venäjään on aina ollut todella omituinen sekoitus vähän sitä sun tätä. Siinä on ripaus naivismia sekoittuneena kyyniseen opportunismiin ja kaikkea siltä väliltä.
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni tämän aiheen käsittely liittyy olennaisesti nato-Suomen tulevaisuuden näkymiin, joten jatkan vähän.....
......
On kaksi suuntausta. Halu mitä pikimmin saada normalisoitua suhteet Venäjään tai vasta vuoroisesti, oppia elämään ilman ryssää niin pitkään kuin se on mahdollista.
En osaa sanoa olisiko tuossa tarvetta millekään erityiselle kiireelle?
- kaikelle on aikansa ja paikkansa - sanotaan.

Suomalaiset ovat oman tiensä valinneet. Haluamme olla osana länsimaista demokraattista yhteisöä myös tulevaisuudessa. NATO:n jäsenyys on siinä kuin kirsikka kakun päällä..
- se oli tässä kokonaisuudessa se viimeinen puuttuva palanen.
- kaikkien Itämeren ympärysvaltioiden jäsenyys niin EU:ssa kuin NATO:ssa tulee jatkossa näkymään monella tavalla myös koko (Pohjois-)Euroopan kehityksessä.

iu

Kun tuota yllä olevaa karttaa katsoo niin se nostaa esille ajatuksia siitä että Suomelle luonnollisia kauppakumppaneita löytyy nimenomaan Itämeren ympäriltä. Mukana on vanhat kumppanimme ja sen lisäksi myös uusia mahdollisuuksia.
- perinteisen Pohjoismaisen yhteyden (Suomi-Ruotsi-Norja-Tanska) ohella myös Baltianmaat sekä Puola ja tietysti Saksa tarjoavat luonnollisen ja lähellä sijaitsevan talousalueen koko EU:n lisäksi.
- kehittämällä yhteyksiä näihin maihin korvaamme samalla myös Venäjän kaupan/yhteyksien heikentymistä.
- varsinkin Puola ja Baltianmaat olisivat Suomelle erinomaisia investointikohteita ja kauppakumppaneita jne.
- ovat olleet tietysti tähänkin asti mutta jatkossa toivottavasti yhä suuremmalla merkityksellä.
- ja Puolasta aukeaa reitti myös Ukrainaan jossa riittää sodan jälkeen monenlaista investointitarvetta ja askaretta..

Ryssän Ukrainassa aloittaman sodan myötä EU:n ja muiden länsimaiden romahtaneet suhteet Venäjän diktatuuriin tulevat toki joskus tulevaisuudessa (sodan jälkeen?) palautumaan normaalimmiksi. Se kuitenkin edellyttää suuria yhteiskunnallisia sekä hallinnollisia muutoksi naapurissa. Silti sopii olettaa että Venäjän sisäiset muutokset vaativat paljon pidemmän ajan kuin ehkä vielä ymmärretäänkään..
- Romanov'ien tsaariutta kesti n. 300 vuotta ja kommunistien diktatuuri - Neuvostoliitto - porskutti likimain miehen iän, eli n. 70-vuotta.
- ehkä tämä nykyinen, silovikkien-oligarkkien roistohallinto, pitää väkivaltaista diktatuuriaan pystyssä vielä joitakin kymmeniä vuosia.
- normaalia eurooppalaista kansanvaltaista ja demokraattista hallintoa Venäjällä ei ole ollut koskaan.
- jää tulevien sukupolvien nähtäväksi saadaanko/halutaanko siellä sellaista koskaan aikaiseksi.

Se on kuitenkin varmaa ettei Venäjä kykene ylläpitämään normaaleita suhteita naapureihinsa ja länsimaihin rikollisin keinoin, miehittämällä rajanaapureitaan, sotimalla ja/tai ydinaseilla uhkaamalla.

Pidän erittäin todennäköisenä että Suomi tulee aikanaan jatkamaan kahdenvälisiä suhteitaan Venäjään ja venäläisiin. Ehkä niitä rakennellaan vähän erilaisella periaatteella ja muuttuneelta pohjalta. Tuskinpa Suomen NATO-jäsenyys siinä on haittana. Eikä siitä ole haittaa ainakaan Suomelle.
 
Kun missään ei näytä olevan kootusti ilmoitettuja ratifiointipäiviä, niin laitampa tähän listan alle. Jos huomataan aina uusi ilmoituksia vaikkapa äänestyspäivistä niin saa kopioida ja postata päivitetyn listan. Otin listalta pois jo ratifioineet maat. Lähinnä siis että tietää milloin pitää taas aktivoitua seuraamaan tilannetta.

Alankomaat
Albania
Belgia
Bulgaria
Espanja
Islanti
Italia
Kreikka
Kroatia
Latvia
Liettua
Luxemburg
Montenegro
Pohjois-Makedonia
Portugali
Puola
Ranska
Romania
Saksa 8.7.2022
Slovakia
Slovenia
Tšekki
Turkki
Unkari
Viro 6.7.2022
Yhdysvallat Elokuu 2022
Yhdistynyt kuningaskunta
 
Nyt kun liittymisprosessi on meneillään niin Putin on todennut jopa yllättävän suoraan sen että Venäjää ei kiinnosta paskan vertaa se mitä Suomi tekee Natossa vaan se mitä Nato tekee Suomessa. Tuo on se asia mihin Venäjä pyrkii jatkossakin vaikuttamaan ja myös vaikuttaa jos annetaan vaikuttaa. Ehkä Suomi nyt löytää jostain selkärankansa tai sitten ei. Kuten tässä ketjussa on todettu niin Venäjällä on ystäviä myös Natossa eikä edes sota Ukrainassa muuta sitä asiaa miksikään.
Putin tietää varsin hyvin ettei NATO itsessään ei tee mitään Suomessa..eikä NATO tee mitään Venäjälläkään.
- venäjän rajat ja valtiollinen koskemattomuus on vähintäänkin yhtä hyvin turvattuna kuin aikaisemmin.

Suomen kannalta on keskeistä että NATO:n jäsenyyden myötä myös Suomen puoli rajasta on aikaisempaa paremmin turvassa niin sodalta kuin kaikilta muiltakin aseellisilta hyökkäyksiltä tai uhkauksilta.
- edelleenkin Suomi puolustaa omaa itsenäisyyttään ja alueellista koskemattomuuttaan.
- aivan kuten aikaisemminkin mutta jäsenyyden myötä tarvittaessa myös muiden NATO-jäsenmaiden avustuksella.

Suomi tulee jatkossakin ylläpitämään omaa itsenäistä ja uskottavaa maanpuolustuskykyä.
- puolustusvoimat hankkii kaiken sen aseistuksen, tekniikan ja osaamisen jonka se katsoo tarpeelliseksi.
- venäjällä ei tule olemaan osallisuutta tai vaikutusta Suomen ja NATO:n jäsenmaiden yhteisiin päätöksiin koskien Suomen tai sen liittolaisten puolusvalmiutta.

Niin kauan kuin putin pitää venäjän asevoimat rajojensa omalla puolella, hän voi nukkua yönsä rauhassa ja levollisena.
 
Back
Top