Suomi ostaa Yhdysvalloilta satoja Stinger-ilmatorjuntaohjuksia 90 miljoonalla eurolla

Tulevaisuus on hämärä Stingerin kohdalla. RMP Block II kehitys jäädytettiin 2001 budjettisäästöjen vuoksi ja jenkit eivät ole kehittäneet järjestelmää senkoommin mitenkään merkittävästi. Tuo P3I - production improvement program tarkoittanee ohjuksen tekniikan ylläpitämistä ohjelmistopäivityksillä, ajo-aineen vaihtamisella ja sytyttimen sekä tst-latauksen (r-aine) vaihtamisella määrävälein.

Mitään uutta ja mullistavaa ei Stingeriin ole kehitetty yli vuosikymmeneen ja ensimmäinen syy on ollut USA:n kokemat uhkat olkapää-ohjuksista maailman kriisipesäkkeissä. Ohjustyyppiä ei juuri myydä ulkomaille ainakaan uusille liittolaismaille, ohjusten jälleenmyynnin pelossa USA:n kannalta vaarallisille tahoille. Esimerkiksi Georgia oli edellisen presidentin aikana USA:n hyvinkin läheinen uusi littolainen jolle USA möi joitakin tuotteita mutta ei ajoneuvoja ja rynkkyjä ihmeellisempää. Luulen että Georgia olisi ollut hyvinkin halukas ostamaan Stingereitä mutta joutui hankkimaan ip-ohjuksia Puolasta.
Toinen syy on vanheneva teknologia: ohjusjärjestelmä luotiin 1970-luvulla eikä sen teho säily tulevaisuudessa ilman merkittävää kehitystä. Myös RBS-70 on samanikäinen laite mutta toisin kuin Stinger, sen uusin puikko on kehitetty 2000-luvulla eikä järjestelmää pystytä edelleenkään häiritsemään. NG- versio tuli markkinoille 2012.

USA on ymmärtääkseni ollut aikeissa luopua Stingeristä joka edustaa pohjimmiltaan 1970-luvun teknologiaa kuten muut vastaavat järjestelmät. Kuvantava hakupää olisi ollut todellinen harppaus häirinnän väistössä ja tehnyt Stingeristä 2010-luvun aseen yhdessä kehittyneemmän älyn (signaalinprosessointi, kehittyneet algoritmit) kera.
USA kehitteli SL AMRAAM ja CLAWS-järjestelmiä jotka olisivat olleet tehokkaampia ja kantavampia järjestelmiä kuin Stinger / Stinger MANPAD/ Avenger. Nyt nekin ohjelmat on lakkautettu ja USA on edelleen lähi-it:n osalta Stingerin varassa. Kuinka kauan systeemiä on tarkotus tekohengittää kun korvaavaa järjestelmää ei ole? Kenties seuraava kehitysaskel on laser CIWS?

Jotta Stinger olisi uskottava nyt ja erityisesti 2020-luvulla, siitä olisi tehtävä radikaalisti parempi uusimalla koko ohjus tai rakentamalla kokonaan uusi kannettava järjestelmä. Itse näkisin että monitoimihakupää, LOAL-moodi (vrt. AIM-9X Block II, Umkhonto -IR) ja vähintään 8 km:n kantama ja 5 km:n korkeusulottuvuus olisivat edellytyksiä että kannettava ip-ohjus olisi tehokas 2020-luvun uhkia vastaan. Monitoimihakupäässä (vrt. JAGM) pitäisi olla yhdistettynä kuvantavaan ir:ään joko tutkadatalinkki puoliaktiivista tutkahakeutumista varten (hankalat olosuhteet:matala pilvikatto, nopeat ohittavat maalit) tai 1-suuntainen laserhaku. Näin ohjuksen häirinnänväistö-, tarkkuus- ja käyttömahdollisuudet parantuisivat oleellisesti ja puikolla olisi käytössä 2 eri hakeutumismenetelmää vastatoimien varalta. Monitoimihakupää on yleinen suuntaus taktisissa ohjuksissa.
Maalinosoituslaitteella (ir-keilain+datalinkki) voisi seurata aina maalia silloinkin kun ampuja ei sitä näe tai vaihtaa uutta ohjusta ammutun tilalle.

Käytetyllä materiaalilla on paikkansa ja meille on saatukkin hyviä ja toimivia ratkaisuja joilla on käypä elinkaari tulevaisuudessa (Leot, bankut, MLRS ym.). Osa materiaalista ei voi olla kuitenkaan vanhaa ja tähän kuuluvat ohjukset ja ammukset. Edes kunnostetuilla ei pärjätä muuttuvassa maailmassa vaan kyllä it-järjestelmien ja pst-aseiden on oltava hankittaessa uusinta tekniikkaa. Nyt näin ei tässä tapauksessa ole tapahtunut.

Sinänsä ansiokas postaus, mutta minua kiinnostaa vain tietää lisää Stingerin olemassa olevasta hakupäästä. Ilmeisesti se sisältää jonkinlaista ohjelmallista logiikkaa harhamaalien hylkäämiseen, ja infrapuna-alueen lisäksi ultraviolettitaajuusalueen hakupään, osaako joku avata näiden toimintaa tarkemmin?

Uskon myös Stingerin olevan loistava työkalu esimerkiksi lennokkien torjumiseen, ja jo pelkkä uhan olemassaolo pakottaa vastustajan muuttamaan toimintataktiikkaansa. En myöskään usko, että läheskään kaikissa venäläisissä lentohärveleissä on vielä President-S:n kaltaista tekniikkaa, johan vanhemmilla olkapääohjuksilla tiputettiin lentovehkeitä alas Georgiassakin...
 
Ilmatorjunta 1/2014 tietää kertoa seuraavaa:

EKITO tarjouspyynnöt lähetettiin vuonna 2011 kolmelle yritykselle. Vastaanotettujen tarjousten osalta todettiin hankintaprosessin edetessä, että hankinnalle asetetut kriteerit eivät täyty. Tarjouskilpailumenettely keskeytettiin em. perustein kesäkuussa 2013.
Tehtiin päätös siirtymisestä valtioiden väliseen FMS-kauppaan peruskunnostettujen Stinger RPM Block 1 -ohjusten hankkimiseksi.
Keskeisempinä perusteluina päätökselle olivat asetettujen suorituskykyvaatimusten täyttyminen sekä kokonaistaloudellisuus. ...
Hankinnalla korvataan osittain käytöstä poistettavien ammusilmatorjuntayksiköiden suorituskykyä. Samalla uusi järjestelmä paikkaa sitä suorituskykyvajetta, joka ilmatorjuntaan jäi 2000-luvun lopulla, kun ITO-86M varustetut yksiköt jouduttiin poistamaan sodanajan kokoonpanoista ohjusten tultua teknisen käyttöikänsä päähän.
Varsinaiset järjestelmätoimitukset ajoittuvat vuosille 2014-17. EKITO-yksiköiden joukkotuotanto on tarkoitus aloittaa KARPR:ssa vuoden 2015 aikana.
Koulutuksen aloittamisen mahdollistaa vuoden 2013 loppupuolella toteutettu erittäin edullinen ylijäämämateriaalin kauppa Tanskasta. Tanskasta hankittiin mm koulutusvälineitä ja koulutukseen soveltuvia vanhemman sukupolven Stinger-ohjuksia. Kauppa tukee näin ollen erinomaisesti varsinaista hankintaa.

Ilmatorjunnan tarkastaja eversti Ari Grönroos
 
Koulutuksen aloittamisen mahdollistaa vuoden 2013 loppupuolella toteutettu erittäin edullinen ylijäämämateriaalin kauppa Tanskasta. Tanskasta hankittiin mm koulutusvälineitä ja koulutukseen soveltuvia vanhemman sukupolven Stinger-ohjuksia. Kauppa tukee näin ollen erinomaisesti varsinaista hankintaa.

Siis kyseessä on "Luftværnsmissilsystem M/93", eli FIM-92A, jolla on päivitetty 3 vuoden välein - niitten elinaika loppuu noin vuonna 2018.
 
Kuinkahan ne laukaisulaitteet ovat päivitettävissä? Onko vielä sama kuin alkuperäinen?

June 05, 1986

WASHINGTON — The Pentagon notified Congress that it has approved the sale of Stinger air-defense missiles to Denmark.

Assuming there are no congressional objections, the Pentagon said Tuesday that Denmark would be offered 336 Stinger firing systems and missiles, 504 extra "reload rounds," and associated spare parts and technical assistance for $65 million.

http://articles.latimes.com/1986-06-05/news/mn-9798_1_denmark
 
Sinänsä ansiokas postaus, mutta minua kiinnostaa vain tietää lisää Stingerin olemassa olevasta hakupäästä. Ilmeisesti se sisältää jonkinlaista ohjelmallista logiikkaa harhamaalien hylkäämiseen, ja infrapuna-alueen lisäksi ultraviolettitaajuusalueen hakupään, osaako joku avata näiden toimintaa tarkemmin?
Nuo stingerin mallit ovat hieman vaikeaselkoisia koska niistä käytetään toisaalta nimiä FIM-92A,-B, -C, -E, ATA jne. Toisaalta mainitaan tyyppejä olevan Stinger, Stinger RMP ja RMP Block 1. Sen mitä olen joskus tuosta lukenut niin Stinger RMP ja myöhempi Block 1 versio käyttävät ns. "Rosette Scan" terälehtikeilausta ja hakupää kykenee toimimaan IR- ja UV-aallonpituuksilla. Näin perinteinen IR-soihtuharhautus ei toimi kovin hyvin noita puikkoja vastaan. Tosin myös soihtuja ja muuta kehitetään jatkuvasti.

Tuossa on vanha linkki yli 15 vuoden takaa jossa mainitaan vielä Block 2 versio.https://fas.org/spp/starwars/docops/amd99/chapter5.pdf
Ilmeisesti tuo FY 99 Air and Missile Defense Master Plan-pdf liittyy senaikaisiin suunnitelmiin ilmapuolustuksen kehittämiseksi.

RMP Block 1-versio on siitä hyvä että ohjusversiot on päivitettävissä aika pitkälle pelkillä ohjelmistomuutoksilla. Ehkä prosessorikin vaihdetaan nykyisten päivityksessä, mene ja tiedä mutta älyn lisääminen muistin ja fiksumpien algoritmien muodossa tekee hakupäästä huomattavan paljon kehittyneemmän esim. häirintää ja taustavälkettä vastaan ilman jäähdyttämätöntä ja/tai kuvantavaa hakupäätäkin.

Hyvä esimerkki IP-ohjuksen päivittämisestä on DENEL UMKHONTO-IR Mk.1 version parantaminen Mk.2 versioon jossa suomen merivoimat oli merkittävässä roolissa. Pelkillä ohjelmistomuutoksilla ohjuksen tehokkuus nousi merkittävästi taustavälkettä vastaan ja jopa kantamakin lisääntyi 16 km saakka (alkup.12 km).

2000-luvun alussa peruutettu Block 2 -päivitys olisi lisännyt kuvantavan hakupään ohjukseen (AIM-9X tyyliin)mutta hanke ei saanut rahoitusta USA:n hallinnolta. Tuo olisi lisännyt ohjuksen häirinnän kestävyyttä merkittävästi mm. soihtuja vastaan.
Ko ohjuksen tapauksessa minua kiinnostaa lähinnä hakupää.
Raytheon on tehnyt kaikille käytössä oleville ohjuksille P3I-ohjelman 2000-luvulla josta on mainittu ympäripyöreästi seuraavaa:

The Stinger deployed today is the Stinger-RMP Block 1, which is based on the RMP (Reprogrammable Microprocessor) version in service since the early 1990s. Block 1 offers improved capability against small targets, including helicopters and UAVs. Stinger-RMP has maintained a greater than 90% success rate in reliability and training tests against advanced threat targets. Under the product improvement program (P3I) the Stinger's hardware and software are being upgraded, in order to maintain its capability against predicted threats at maximum stand-off ranges.

http://defense-update.com/products/s/stinger.htm

Aikaisemmin myös EADS on valmistanut lisenssillä Stingeriä mutta mistään en ole saanut tietoa että mikä versio olisi kyseessä ja jatkuuko valmistus edelleen Airbus Industriesin komennossa. Euroopan mailla on edelleen käytössä paljon Stingeriä ja Saksan melko uusi LeFlaSys EKITO järjestelmäkin käyttää Stingeriä. Vastikään laiton linkin Ilmatorjunta-keskusteluun Airbusin rakentamasta uudesta MANPAD-harjoittelu domesta saksaan.
 
Alueellisille joukoille, koulutetaan Vekarajärvellä.

 
Olikos nämä Stingerit jaettu viiteen patteristoon?

Eipä taida kukaan tietää. Amatöörit ovat veikkailleet, että laukaisulaitteita olisi hankittu 60 jaettuna 20 ohjuslaukaisimien pattereihin/patteristoihin (samaan tapaan kuin Igla-aikakaudella).

Alkuperäinen maksimimyyntimäärä jenkeiltä oli 110 laukaisulaitetta (eli viisi kokoonpanoa ja sitten vähän päälle) ja 600 ohjusta. Mutta koska toteutunut kauppahinta oli vain 100 miljoonan luokkaa, niin määrä on todennäköisesti maksimia melko paljon alhaisempi.

 
Eipä taida kukaan tietää. Amatöörit ovat veikkailleet, että laukaisulaitteita olisi hankittu 60 jaettuna 20 ohjuslaukaisimien pattereihin/patteristoihin (samaan tapaan kuin Igla-aikakaudella).

Alkuperäinen maksimimyyntimäärä jenkeiltä oli 110 laukaisulaitetta (eli viisi kokoonpanoa ja sitten vähän päälle) ja 600 ohjusta. Mutta koska toteutunut kauppahinta oli vain 100 miljoonan luokkaa, niin määrä on todennäköisesti maksimia melko paljon alhaisempi.

Patterin kokoonpano on ihan julkisesti esitetty mutta hankintamääristä ei tietysti ole minkäänlaista tietoa.
 
Patterin kokoonpano on ihan julkisesti esitetty mutta hankintamääristä ei tietysti ole minkäänlaista tietoa.

Jostain muistelisin lukeneeni että olisi viisi patteristoa. Mutta se taisi olla sitä aikaa kun puhuttiin viidesta taisteluaiueesta.

Ja että patteristo olisi aina taistelualueella. Vaikka alueelliset taisteluosastot vaihtuisivat
 
Jostain muistelisin lukeneeni että olisi viisi patteristoa. Mutta se taisi olla sitä aikaa kun puhuttiin viidesta taisteluaiueesta.

Ja että patteristo olisi aina taistelualueella. Vaikka alueelliset taisteluosastot vaihtuisivat
Kyllä se on patteri missä on 20 ampumalaitetta. Sama organisaation malli kuin itäperäisillä olkapääohjuksilla aikanaan.

Epäilen ettei tuollaista taktista kiviataulua ole. Tuskin ne vähät ohjukset roikkuisivat sodan alusta loppuun samassa paikassa.
 
Kyllä se on patteri missä on 20 ampumalaitetta. Sama organisaation malli kuin itäperäisillä olkapääohjuksilla aikanaan.

Epäilen ettei tuollaista taktista kiviataulua ole. Tuskin ne vähät ohjukset roikkuisivat sodan alusta loppuun samassa paikassa.

No nehän loppuisi sodan ensimmäisinä päivinä.
 
No nehän loppuisi sodan ensimmäisinä päivinä.
Ohjusten määrä lienee joitakin satoja joten kyllä noilla hetken sätkyttelee. Ja jos ohjus on yhtään maineensa veroinen niin osaava käyttäjä kyllä tekee sadoillakin jo ison loven hyökkääjän lentokalustoon.

Tilanteen pitkittyessä Stingereitä tietysti tarvittaisiin lisää siinä kuin muitakin ampumatarvikkeita.
 
Ohjusten määrä lienee joitakin satoja joten kyllä noilla hetken sätkyttelee. Ja jos ohjus on yhtään maineensa veroinen niin osaava käyttäjä kyllä tekee sadoillakin jo ison loven hyökkääjän lentokalustoon.

Tilanteen pitkittyessä Stingereitä tietysti tarvittaisiin lisää siinä kuin muitakin ampumatarvikkeita.

Tasajako ei ole taktiikkaa. Mutta uuden taistelutavan tullessa muotiin puhuttiin 5 tai 6 eri taistelualueesta.

Jos Suomi on ostanut vaikka 500 ohjusta. Niin 100 ohjusta per taistelualue kuumostas vähältä.
 
Materiaalihankintoihin kriisitilanteessa täytyy suhtautua kuin Marinin hallituksen suojamaski ostoihin koronavirus epidemian alkuaikoina. Se tavara täytyy olla varastoissa, silloin kun kakka osuu tuulettimeen.
 
Materiaalihankintoihin kriisitilanteessa täytyy suhtautua kuin Marinin hallituksen suojamaski ostoihin koronavirus epidemian alkuaikoina. Se tavara täytyy olla varastoissa, silloin kun kakka osuu tuulettimeen.
Sen tavaran päivittämisestä olivat kylläkin vastuussa edelliset hallitukset.
 
Back
Top