Jos oletamme, että Jumala on antanut tämän planeetan yhteiseksi ihmisille mukaanlukien resurssit, niin miksi minun pitäisi ostaa jotain joka on jo omaani?
Jos ajatellaan perustarpeita, niin OMA maa on ollut SE, joka on luonut resursseja. Kolhoosit, sovhoosit ym. kommuunit on kokeiltu ja muualla niitä ei ole saatu toimimaan kuin Israelissa ja sielläkin se oli vain välivaihe. Lue: kibbutz.
Kukin maanomistaja vuorollaan luopuu omaisuudestaan aivan armotta. Ja muuttuu itse maaksi. Jälkeläiset joko siunaavat eks-omistajaa tai sitten kiroavat.
Omavaraistalous on harrastuksena jees. Aivan täysin yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyminen on todennäköisesti saatanan karu kokemus. Mikään ei estä esim. sinua kokeilemasta, miten paljon omahyvää voi kerätä muun toimen ohella. Ja paljonko se vaatii. Se vaatii helvetisti, se ei ole leikkiä.
Olen -60-luvun lapsonen ja en ole itse kokenut varsinaista köyhyyttä. Mutta muistan elävästi vielä sen, mitä tarkoitti -omavaraistalous-. Kun kaupasta haettiin kahvi, tupakka, sokeri, suola, saippuat, apteekista kamferitippoja yleislääkkeeksi ja asperiinia ihmelääkkeeksi. Vaatteet pidettiin siihen kuntoon asti, kun ne pysyivät päällä ja autokyyti ei ollut mikään itsestäänselvyys, puhelinta ei joka mökissä ollut ja television tarjontaa löytyi kaikki yksi kanavaa. Sitten sai jo lisärasian avulla kakkosen. Kuva oli mv, joka kuvasi ehkä aikaakin. Kenkiä löytyi yksi pari per vuodenaika maksimissaan. Yleensä kaksi paria oli vakio.
Omavaraisuus tarkoitti sitä, että kaasupullonkokoisesta lähtien pennutkin saivat osallistua päivittäiseen työhön. Järven läheisyys tarkoitti kalansyömistä. Riistaa lapettiin myös runsaasti. Muistan vieläkin saatana mille haisee isokoskelokeitto. Siihen nähden meriteeri tai alli on nannaa.
Omavaraistalous täydellisenä elämänmuotona takaa sen, ettei sen harjoittaja ehdi pitää blogia ja osallistua muihinkaan ah niin tarpeellisiin kulttuurisiin rientoihin.
Mitä tulee Raamatun ohjenuoriin, niin Sanassakin selitetään tavastakaa kuinka se ja se alue oli sen ja sen heimon tai perheen omaa, jossa sai lampahet kirmailla laitumilla ja missä yrittää kerätä mannaa. Paimentolaiskulttuureillakin oli jo hyvin tarkat reviirit. Kts. mm. amerikan intiaanit. Ei sielläkään vierasheimoinen vaan mennyt ja tallannut naapurin tanhuvia tai sitten sai helposti nuijasta kalloon tai päätyi rääkättäväksi puutolppaan.
Kannattaa aloittaa siis harrastuksesta, siinä aivot yleensä valaistuvat.