Suoriuduttiinko alueellisten joukkojen materiaalihankinnoista kunnialla?

Onnistuiko puolustusvoimat varustamaan alueelliset joukot?

  • Kyllä

    Ääniä: 3 7.3%
  • Vähän puolitiehen jäätiin

    Ääniä: 21 51.2%
  • Ei

    Ääniä: 8 19.5%
  • Operatiivisista syistä / tietämättömyyttäni / haluttomuuttami vastaan yhdellä sanalla: Hyvin

    Ääniä: 9 22.0%

  • Äänestäjiä yhteensä
    41

RPG83

Soome Majori
Oli pakko puuttua tohon 155 K 83 ja alueelliseen taisteluryhmään. Eli Jalkaväkiprikaati ei alueellinen tst-ryhmä. 155 K 83 uskoisin perustettavan erillisiä patteristoja tukemaan painopistesuunnan taisteluja eli käytännössä operatiivisia joukkoja. Onko Jalkaväkiprikaatilla erikseen muita PSTOja kuin nuo ALTSTOS PSTOt 122H63 kalustolla?
Olkoon alueellinen taisteluryhmä sitten alueellinen taisteluryhmä, alueellinen prikaati tai jalkaväkiprikaati. Ihan sama mulle. Viimeksi tästä väännettäessä se oli muuten vielä alueellinen prikaati, nytkö se on jo jalkaväkiprikaati?

Ilmeisesti olin väärässä noiden tykkien suhteen. Koetin etsiä jotakin tietoa, joka olisi vahvistanut väittämäni, mutta nähtävästi olen kuvitellut kaiken. On kyllä aika mielenkiintoista, jos/kun joukon kaikki tykistö (122 mm) on jaettu taisteluosastoille, jolloin sitä ei pystytä keskittämään samalla lailla (no ehkä ristiinalistuksilla) kuin jos se olisi prikaatin tasolla.

E: Viimeksi = http://maanpuolustus.net/threads/tykistö.283/page-114#post-152770
 
Viimeksi muokattu:

JR49

Respected Leader
Tähän säikeeseen sopinee kysyä, että kun PKM:iä on jo hankittu X määrä, niin joko KVKK62 on täysin syrjäytetty? Tai kysytään niin päin, että minkälaiset yksiköt käyttävät vanhempaa mallia? Toivon mukaan etulinjan tappotyön tekijöillä on jo kaikilla PKM.
 

kertakenttään

Ylipäällikkö
Mene katsomaan esittelyteksti raketinheittimistä, siellä se lukee. Tykistörykmenttiin liittyen ei ole tarjota mitään yleisesti jaossa olevaa lähdettä.
 

hessukessu

Kenraali
M18 on aika kova juttu myös näin (siviilipuolen) tietoliikenneihmisen näkökulmasta. Suomi on ensimmäisiä maita, jotka ottivat SDR-radiot kenttäkäyttöön. Adaptiivinen antenni on vielä kehityksen alla, mutta se on myös teknisesti mielenkiintoinen.
Siis mitä tämmöisiä radioita Suomessa on muka otettu käyttöön? Eikös meillä ole käytössä Israelilaiset radiot?
 

hessukessu

Kenraali
Rugged-läppärien hintalappu on 10 000 € * 5 000 = 50 000 000 € (viisikymmentä miljoonaa euroa). Eli vähän halvempaa olisi.
Repesin tässä kohtaa. Juu, pieni pilkkuvirhe, heh. :D Hyvää analyysiä muuten(kin) muuten. :)
 

hessukessu

Kenraali
Miettikääpä miten vaivatonta olisi virtalähde huolto, jos jääkäriryhmällä olisi 5 valonvahvistinta, 3 lähiradiota, 1-2 lämppäriä, pari taskulamppua, jokaisen omat puhelimet ja kaikki muut helvetin härpäkkeet. Tämä on vasta todellisuutta eikä ivaa. Sodan voittaa se, joka saa ladattua vehkeensä, oli se sitten kenttäradio tai LISA.
Hölmö kysymys, mutta miksei näitä kaikkia vekottimia "ladata" käyttämällä vaihtoakkuja? Eli huolto on toimittanut akkuja jokaiselle laitteelle vaikka 5 kpl rintamalle ja sitten kun vanhat tyhjenevät niin uusi tilalle ja vanha lähtemään takaportaaseen ladattavaksi. Ei akut paljon tilaa vie, muta lataamiseen kun ei ole aikaa eikä keinoja etulinjassa, niin miksei akkuja pistetä sitten kulkemaan edestakaisin sinne, missä niitä ehditään lataamaan?!?

Tai sitten käytettäisiin sotatilanteessa jotain kertakäyttöisiä pika-akkuja (joko varsinaisten akkujen lataamiseen tai niiden sijasta). Näitähän on jo nykyäänkin esimerkiksi matkapuhelimiin. Käytä ja heitä helvettiin kun virta loppuu. Hinta ei muuten ole kovin paha nykyään ja sotatilanteessa sillä nyt ei liene suurta merkitystä, olennaista olisi, että näitä akkuja sitten todellakin RIITTÄISI tarpeeksi. Jos 5000 euron härveliin käytetään 50€ maksavia akkuja tyyliin 2 per päivä, niin aika pitkä sota saa tulla jotta rahasta alkaa tulemaan piukkaa tuon osalta. Tämä voisi olla edellistä parempi vaihtoehto, koska ei sitoisi huoltokapasiteettia paluusuunnassa yhtään, eikä kenenkään tarvitsisi ladata mitään missään.
 

Hanski

Kenraali
Tuo viestiperävaunuhan oli alkujaan tarkoitus sijoittaa Hiluxin lavalle.
muistaaksen painoa tuli vain liikaa ja siitä jouduttiin luopumaan.

Enemmän asiasta tietävät kertokoot

Edit. Siis nuo laitteet oli alkujaan tarkoitus modata sinne lavalle, myöhemmässä vaiheessa sitten päädyttiin erilliseen peräkärryyn
Kyllä, viime syksynä kertausharjoituksissa potkiskelimme M18-Hiluxin takapyöriä... Vähän yllättävää, että Hiluxin kantokyky loppui kesken, mutta lopulta syy oli ihan selvä. Intin Hiluxien runkoa on vahvistettu, viestiaseman kyydissä olisi ollut 4-5 sotakarjua á 100 kg ja koko M18-laitteisto. Tässä vaiheessa alkoi Hiluxin kantokyky olla kuulemma rajamailla.
 

baikal

Supreme Leader
Kyllä, viime syksynä kertausharjoituksissa potkiskelimme M18-Hiluxin takapyöriä... Vähän yllättävää, että Hiluxin kantokyky loppui kesken, mutta lopulta syy oli ihan selvä. Intin Hiluxien runkoa on vahvistettu, viestiaseman kyydissä olisi ollut 4-5 sotakarjua á 100 kg ja koko M18-laitteisto. Tässä vaiheessa alkoi Hiluxin kantokyky olla kuulemma rajamailla.
Kun Hiluxista katkeaa tasaisessa ajossa pakoputki, tiedätte, että silloin ollaan kohtaamassa ajoneuvoon liittyviä ongelmia. :rolleyes:
 

RPG83

Soome Majori
Hölmö kysymys, mutta miksei näitä kaikkia vekottimia "ladata" käyttämällä vaihtoakkuja? Eli huolto on toimittanut akkuja jokaiselle laitteelle vaikka 5 kpl rintamalle ja sitten kun vanhat tyhjenevät niin uusi tilalle ja vanha lähtemään takaportaaseen ladattavaksi. Ei akut paljon tilaa vie, muta lataamiseen kun ei ole aikaa eikä keinoja etulinjassa, niin miksei akkuja pistetä sitten kulkemaan edestakaisin sinne, missä niitä ehditään lataamaan?!?

Tai sitten käytettäisiin sotatilanteessa jotain kertakäyttöisiä pika-akkuja (joko varsinaisten akkujen lataamiseen tai niiden sijasta). Näitähän on jo nykyäänkin esimerkiksi matkapuhelimiin. Käytä ja heitä helvettiin kun virta loppuu. Hinta ei muuten ole kovin paha nykyään ja sotatilanteessa sillä nyt ei liene suurta merkitystä, olennaista olisi, että näitä akkuja sitten todellakin RIITTÄISI tarpeeksi. Jos 5000 euron härveliin käytetään 50€ maksavia akkuja tyyliin 2 per päivä, niin aika pitkä sota saa tulla jotta rahasta alkaa tulemaan piukkaa tuon osalta. Tämä voisi olla edellistä parempi vaihtoehto, koska ei sitoisi huoltokapasiteettia paluusuunnassa yhtään, eikä kenenkään tarvitsisi ladata mitään missään.
Eiköhän tuo ensimmäinen ole kustannuskysymys. Laadukkaat akut maksavat paljon, ja rahaa on vähän.

Jälkimmäinen on sen sijaan järkevämpi, ja Wikipedian mukaan venttiseiskaan onkin olemassa kuivaparisto. Toivon uusiinkin laitteisiin hankittavan jotakin vastaavaa. Tosin voisi myös ajatella, että kannattaisi suosia esimerkiksi AA-paristoja. Älkää naurako; harjoituskäyttöön voisi olla ladattavia akkuja, ja sodanajan käyttöön olisi valtava varasto litium-paristoja. Jokin venttiseiskan spesiaali-paristo lienee sellainen, että siviilimarkkinoilla ei ole sille juuri kysyntää. AA-paristoille sen sijaan on jatkuva kysyntä, jolloin niitä voidaan myös kierrättää paremmin ja paristovaraston pitämisen kustannukset pienenevät.
 

jormas2000

Kersantti
Tähän säikeeseen sopinee kysyä, että kun PKM:iä on jo hankittu X määrä, niin joko KVKK62 on täysin syrjäytetty? Tai kysytään niin päin, että minkälaiset yksiköt käyttävät vanhempaa mallia? Toivon mukaan etulinjan tappotyön tekijöillä on jo kaikilla PKM.
Tossa on kuvaa Merisotakoulun tämän keväisestä harjoituksesta. Ainakin sen KVKK62:n käyttöä koulutetaan vielä...

Merisotakoulu.jpg

Lähde: Puolustusvoimien feisbuuk-sivut
 

Honcho

SMLNKO M/83
Tossa on kuvaa Merisotakoulun tämän keväisestä harjoituksesta. Ainakin sen KVKK62:n käyttöä koulutetaan vielä...

View attachment 4431

Lähde: Puolustusvoimien feisbuuk-sivut
Täytyy se joku hirvitys olla millä edes koulutuskäytössä jatketaan rakastetun Lahti-Saloranta M/26:n perinnettä :D
 

Lunni

Eversti
Eiköhän tuo ensimmäinen ole kustannuskysymys. Laadukkaat akut maksavat paljon, ja rahaa on vähän.

Jälkimmäinen on sen sijaan järkevämpi, ja Wikipedian mukaan venttiseiskaan onkin olemassa kuivaparisto. Toivon uusiinkin laitteisiin hankittavan jotakin vastaavaa. Tosin voisi myös ajatella, että kannattaisi suosia esimerkiksi AA-paristoja. Älkää naurako; harjoituskäyttöön voisi olla ladattavia akkuja, ja sodanajan käyttöön olisi valtava varasto litium-paristoja. Jokin venttiseiskan spesiaali-paristo lienee sellainen, että siviilimarkkinoilla ei ole sille juuri kysyntää. AA-paristoille sen sijaan on jatkuva kysyntä, jolloin niitä voidaan myös kierrättää paremmin ja paristovaraston pitämisen kustannukset pienenevät.
Moneenkin puljun laitteeseen on olemassa kuivaparisto, mutta niitä ei käytetä harjoituksissa koska niitä ei voi ladata. Säästyy rahaa kun käytetään akkuja ja bonuksena äijät saavat kunnonkohennusta kun joutuu roudaamaan mukanaan raskaampia ja isompia akkuja joita joutuu vaihtamaan useammin.

Venttiseiskaan muistaakseni "saa sisälle" paristot, sellaiset isot ja pyöreät. Ne ovat vain hieman isompia kuin siellä akkukotelon sisällä olevat samannäköiset akut, mutta vasaralla/rk:lla auttaen... tämän teon jälkeen niitä ei kyllä saa sieltä pois kuin kotelon rikkomalla...
 

Hanski

Kenraali
Ois heittänyt sen sinne mereen. Tuossa aseessa oli kyllä yksi hyväkin puoli, se ettei sen kanssa ihan hirveästi joutunut olemaan tekemisissä...
Varusmiesaikana ammuin paljon KVKK62:lla ja ei se mitään vuosikymmenien traumoja jättänyt. Tietenkään 18-19 vuotiaalla nassikalla ei ollut vertailukohtaa muihin konekivääreihin, mutta ei ase aivan susisurkealta vaikuttanut. Räkäpäillä ase jumitti helposti tai sai aikaan vinosyötön. Kovilla patruunoilla ei ollut koskaan mitään ongelmia.

Se mikä aseessa aiheutti hankaluuksia, oli vuosikymmeniä varusmieskäytössä olleet panosvyölaukut. Ne eivät pysyneet kiinni ja panosvyö oli kiinni jossain näreessä.
 
Viimeksi muokattu:

jormas2000

Kersantti
Ois heittänyt sen sinne mereen. Tuossa aseessa oli kyllä yksi hyväkin puoli, se ettei sen kanssa ihan hirveästi joutunut olemaan tekemisissä...
Ite pääsin sillä leikkimään kaks kertaa kovilla yöammunnoissa ja kerran kolmen päivän mettäleirillä, jolloin läpi meni 14 vyöllistä räkäpäitä. Kovilla ei koskaan jumittanut ja tuon 14 vyön aikana kaks kertaa, ilmeisesti se oli "viallinen" kappale se mun käyttämäni :D

Ainoo mikä siinä pänni oli se jatkuva vöiden panostaminen tuon kolmen päivän aikana ja sitten se että leirin jälkeen sen puhdistamiseen meni 45min ja vasta kolmannella tarkastuksella meni läpi...
 

RPG83

Soome Majori
Moneenkin puljun laitteeseen on olemassa kuivaparisto, mutta niitä ei käytetä harjoituksissa koska niitä ei voi ladata. Säästyy rahaa kun käytetään akkuja ja bonuksena äijät saavat kunnonkohennusta kun joutuu roudaamaan mukanaan raskaampia ja isompia akkuja joita joutuu vaihtamaan useammin.
Pointtini oli se, että on kaksi kuivaparistoa: Yksi erikoismalli, jolle ei juuri ole kysyntää siviilimarkkinoilla, ja yksi perusmalli (AA-paristo), jolle on suuri kysyntä siviilimarkkinoilla. Erikoismalliset paristot joudutaan varastoimaan loppuun asti, ja sitten hävittämään viimeisen käyttöpäivän mentyä umpeen, koska ainoastaan venttiseiskaan sopiville paristoille ei ole jälkimarkkinoita. Sen sijaan perusmallisten kuivaparistojen (AA-paristo) kanssa voidaan toimia niin, että vähän ennen viimeistä käyttöpäivää erä myydään siviilimarkkinoille. Ei, PV ei saa takaisin sitä hintaa, minkä se paristoista itse maksoi, mutta PV saa silti ainakin osan paristojen hankintakustannuksesta takaisin.
 
Top