Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
baikal kirjoitti:
Jos en taas väärin muista, niin nuo otukset ovat persoja vesakolle eli eikun pajukkoon tai lepikkoon vaan, jos läheltä löytyy. Iltaan mennessä ahmivat itsensä tynnyrinmuotoisiksi ja maitoon tulee uutta makuvivahdetta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pajukon sijaan ne osallistui siivoustalkoisiin. Ajoittain vähän turhankin innokkaasti. Annoin sitten talkookaljan sijaan vähän ohraa sillain prosessoimattomasti. Aattelin että alkavat kuitenkin kännissä haastamaan riitaa.
 

Liitteet

  • image.jpg
    image.jpg
    2 MB · Luettu: 39
Justin Case kirjoitti:
Jos jollakulla on ampiaispesä hankalassa paikassa niin pesän saa tyhjäksi isolla kärpäsliimapaperi arkilla,ostin Hankkijalta,arkki kepin nokkaan ja kolistelemaan pesälle,kun tulevat ulos niin eikun heiluttamaan arkkia eestaas niin ampiaiset hyökkää arkkiin ja jää siihen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tänä kesänä pesiä on ollut kyllä riesaksi asti, varsinkin laitumella hevoset ovat olleet helisemässä maapesien kanssa. Niitä olen tuhonnut kuumalla vedellä, mutta rakennusten koloissa oleviin taidan kokeilla tuota kärpäspaperia.
 
Haulikkoa ei tuohon hätään ei käsillä ollut, mutta ehkä hyvä niin.....joten vesi riitti hienosti. Nyt ampiaiset asuvat jossain muualla.
Tarkoitushan oli antaa häätö, ei tuho.
Kuten meistä useimmat toimisi.
 
Meillä niitä amppareita, pimppareita ja muita näverkutiaisia on niin että piisaa. Yhen pesän kun haulikolla tosauttaa taivaalle, jää vielä riittävästi.

Mulle muuten ihan sama mitä puuhastelisivat, vaan kun pistävät ja pistävät myös noita tenavia. Se ei kyl käy.

Pellolla oli maa-ampiaispesä, sellanen iso. Olin siitä ihan huomaamattani niittänyt yli. Ihme etteivät hyökänneet kimppuun. Mä kun en pysty ottamaan yhen ensimmäistä juoksuaskelta edes.. Hyi yrjö.
 
Pitkä vähäsateinen kausi takaa sen, että niitä ampparin palloja on niin puissa kuin maassakin.
 
Todella luotettavasta lähteestä eli hevosmiesten tietotoimistosta sain kuulla, että paikallinen lomituspalveluja viljelijöille tuottava puulaaki (toimii kolmen kunnan alueella) oli tehnyt kyselyn, jonka mukaan 30 karjatilaa alueelta pistää pönkän navetan ovelle vuoden loppuun mennessä.

Kyyti on liian kylmää. Osa lopettavista karjatilallisistä on nuoria ja viestinä oli ollut, että näillä tuottajahinnoilla ei investoida.

Osa tiloista investoi, mutta tällä tahdilla investoivat tilat eivät siltikään tule lopettavien tuotantovoluumia korvaamaan. Maidon- ja naudanlihantuotanto tulee kääntymään laskuun. Naudanlihantuotanto siksi, että se perustuu meillä hyvin pitkälti maitotilojen ylijäämä vasikoihin. Jos ei ole vasikoita, ei tule lihaakaan.
Tämä ylläoleva on oma ennustukseni.

Jos tuottajahinnat eivät käänny nopeasti nousuun, pitkällä juoksulla en pitäisi ihan kaistapäisenä suunnitelmana katella johonkin omalle pottumaalle paikkaa.
Vara ei venettä kaada.
 
Viimeksi muokattu:
20180806_061616.jpg
Siinähän niitä 2018 ohria kuivattuna. Hlp oli parempi, kuin mitä pelkäsin.

67.5 kg/hl monitahoisesta on ihan hyvä lukema, värikin jyvissä on poutakesän tapaan kirkas ja heleä.
Pitänee kokeilla, josko niistä rieska syntyy, näin uskoisin.

Huono hlp kertoisi viljan pakkotuleentuneen veden puutteen takia, poutakesänä lehtilaikkutaudit eivät hehtolitrapainoa alenna. Tosin on noihinkin kesällä ruiskutettu tautiaine.

Paras hlp tuosta monitahoisesta, minkä olen joskus mitannut on 71. Tuohon 67.5:een voi olla tyytyväinen.

Hlp:n pudotessa alle 60:n olisi jo lähes sama jättää puimatta ne kahut. Ruokinnallinen arvo keveillä jyvillä on heikko ja hintaa niistä ei enää tahdo saada, ei edes sitä hyvän viljan huonoa hintaa. Puinti- ja kuivauskuluja ei saa katetuksi niillä keveillä jyvillä, muista kuluista nyt puhumattakaan.

Edit: typoja
 
Viimeksi muokattu:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.278923

Puolet Suomen soijasta on geenimuunneltua – Brasilialainen soija korvautuu osittain yhdysvaltalaisella

Yhdysvaltojen ja EU:n sopimus soijan lisäviennistä unioniin korvaa eteläamerikkalaista gm-soijaa yhdysvaltalaisella myös Suomessa.

Suomeen päätyneestä soijasta noin puolet on geenimuunneltua (gm). Gm-soijan määrä Suomessa on kasvanut pitkällä aikavälillä, mutta kääntynyt parin viime vuoden aikana laskuun.

Vuonna 2008 maahantuodusta soijasta vain alle 10 prosenttia oli geenimuunneltua alkuperää. Nyt osuus on Elintarviketeollisuusliiton mukaan hieman alle puolet. Vuonna 2015 geenimuunnellun soijan määrä hipoi 60 prosenttia.

Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikön Pekka Heikkilän mukaan gm-soijaa käytetään paremman saatavuuden ja alhaisemman hinnan takia. Gm-vapaan soijan hankkiminen on koko ajan vaikeampaa, koska sen osuus soijan suurimmissa tuottajamaissa, Yhdysvalloissa ja Etelä-Amerikan maissa, on pieni.

Suomessa rehussa käytetty soija on peräisin pääosin Brasiliasta, josta on tähän mennessä saanut helpoiten myös geenimuuntelematonta soijaa.

”Suomessa vain pienehkö segmentti sika- ja siipikarjatuotannosta käyttää gm-vapaata tai kokonaan soijatonta rehua. Maitoketju sen sijaan on käytännössä gm-vapaa ja menossa nopeasti kohti soijattomuutta”, Heikkilä kertoo.

”On huomattu, että gm-soijaa voidaan käyttää elintarvikeketjussa turvallisesti. Asenteet sitä kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi.”

Yhdysvallat ja EU ovat hiljattain tehneet sopimuksen, jonka mukaan Yhdysvallat lisää jatkossa soijapapujen tuontia Euroopan unioniin. Yhdysvaltalaisten soijapapujen tuonti EU:hun nelinkertaistui heinäkuussa vuodentakaisesta jo ennen johtajien välistä sopua.

Brasilialaisten soijapapujen vienti on kääntynyt yhä enemmän Kiinaan Euroopan sijasta, koska Kiina määräsi vastatulleja yhdysvaltalaisille soijapavuille. Sen seurauksena yhdysvaltalaisten soijapapujen ja -rouheiden hinnat ovat nyt matalalla, mikä on lisännyt eurooppalaista tuontia.

Yhdysvaltalaista soijaa kulkeutuu jatkossa myös Suomeen Euroopan isojen rouhejalostajien ja -välittäjien kautta. Rehutalo Hankkija ei kuitenkaan usko yhdysvaltalaisten soijapapujen tuonnin kasvun vaikuttavan kotimaisiin toimijoihin tai gm-vapaan soijan saatavuuteen.

”En usko, että tämä vaikuttaa Suomen tilanteeseen. Meillä ovat erikseen linjastot sekä gm-vapaalle että gm-soijalle – molemmilla on oma kysyntänsä. Me tuotamme sitä, mitä asiakkaat pyytävät samalla tavalla kuin ennenkin”, Hankkijan kehityspäällikkö Stina Hakulin sanoo.

Hankkijan arvio on, että gm-vapaata soijarouhetta valmistetaan edelleen eteläamerikkalaisista pavuista, kun taas gm-rouhetta jatkossa enemmän yhdysvaltalaisista pavuista.

”Gm-vapaasta rehusta tuskin tulee pulaa. Jos kysyntä nousee paljon, niin todennäköisesti myös tuotantoa lisätään.”

Heikkilä pitää tuonnin monipuolistumista hyvänä asiana. Gm-vapaan soijan yleistyminen on kiinni ennen kaikkea sen kustannuksista.

”Gm-vapaan soijan korkea hinta syö usein kilpailukykyä ja estää ainakin toistaiseksi sen yleistymistä.”

EU on ottanut ensiaskeleet myös oman proteiinituotantonsa edistämiseksi. Proteiinistrategian konkreettisia toimia on määrä julkaista tämän vuoden loppuun mennessä.

Tavoite on lisätä valkuaiskasvien viljelyä, parantaa niiden taloudellista tuottavuutta ja vähentää samalla EU:n riippuvuutta muun muassa Brasiliasta tuoduista rehujen raaka-aineista.

Etelä-Amerikasta tuodulle soijalle on haluttu eurooppalaisia korvaajia muun muassa sen aiheuttamien ympäristöongelmien, kuten trooppisen metsäkadon, vuoksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
mansikin maitomäärät on kovin vähentyneet. Aattelin että johtuu helteistä ja onhan tuo marraskuussa poikinut että eikös sen vähän niinkuin kuulukin vähetä.

Niin se vaan jäi hulina-heluna rysän päältä kiinni. Melkeen emänsä kokoinen rohjo ja makuultaan imi niin jotta maito roiskus suunpielistä.
 

Liitteet

  • image.jpg
    image.jpg
    2.1 MB · Luettu: 23
Baltriber kirjoitti:
mansikin maitomäärät on kovin vähentyneet. Aattelin että johtuu helteistä ja onhan tuo marraskuussa poikinut että eikös sen vähän niinkuin kuulukin vähetä.

Niin se vaan jäi hulina-heluna rysän päältä kiinni. Melkeen emänsä kokoinen rohjo ja makuultaan imi niin jotta maito roiskus suunpielistä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Siihenhän on muuten oikein laite siihen imemiseen estämiseen: sellainen piikikäs nyrkkiraudan näköinen kapistus mikä tulee mullikan nenään kiinni niin loppuu yli-ikäisen imetys..
 
Baltriber kirjoitti:
Häijyn näkönen värkki. Mä mietin jos jotkut liivit tolle laittais. Mahtaakohan tuo hukkua niihin peruskokoisiin vai onkohan niissä säätöjä kääpiölehmille?
Klikkaa laajentaaksesi...
Liivin selkäosissa hyvät säätövarat, liiviosia saa eri kokoisia. XL taitaa olla tuolle hätävarjelun liioittelua.
image_view.php

Maharemmin kireyttä pitää muistaa ajoittain kokeilla ja säätää.
Esimerkiksi tuosta:
http://www.finnlacto.fi/utareliivit-ja-varaverkot

Kokoja liiviosalle näkyy löytyvän.
 
Viimeksi muokattu:
Baltriber kirjoitti:
Häijyn näkönen värkki. Mä mietin jos jotkut liivit tolle laittais. Mahtaakohan tuo hukkua niihin peruskokoisiin vai onkohan niissä säätöjä kääpiölehmille?
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo onhan se ikävän näköinen laite, etenkin emolehmillä joskus kyllä tarpeen. Niillä se taipumus ainakin yleistä. Tosin fiksuina eläiminä jotkut on osanneet kiepauttaa tuon kuononsa päälle niin että on voinut jatkaa imuroimista. Liivi-asiaan en osaa muuta sanoa että jos on jonkun holsteinilaisen tai muun nykylehmän liivit niin noita alkueläimiä mahtuu varmaan kaksi niihin. Mutta tuo piikkisika vois olla halvin lääke aluksi..
 

Samanlaista kapitalismia on tulossa Suomeenkin ellei ole jo täällä kiinalaisten toimesta.
 
Ikarus kirjoitti:
Liivin selkäosissa hyvät säätövarat, liiviosia saa eri kokoisia. XL taitaa olla tuolle hätävarjelun liioittelua.
image_view.php

Maharemmin kireyttä pitää muistaa ajoittain kokeilla ja säätää.
Esimerkiksi tuosta:
http://www.finnlacto.fi/utareliivit-ja-varaverkot

Kokoja liiviosalle näkyy löytyvän.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on kyllä melkoisten moniosaajien kokoontumispaikka..eilen oli push upit esillä ja nyt ohjeistetaan liivien kiristämiseen..:ROFLMAO:
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top