Luulisi, että tämän hintaisiin vehkeisiin voitaisiin laittaa jo automaattirasvarit kuten kaivukoneissa.
Nyt on toukokuun puolen välin jälkeen kylvetyt aikaiset ohrat kuivia.
Laskin kärristä illalla kuivuriin, jyvien kosteus oli 9.9 % eli tunti lämmmössä, pari tuntia jäähyä, että esipuhdistaja ehtii puhdistaa ja pois.
Normaalisti kuivataan 14 %:iin, mutta kannattaa nuokin pyöräyttää läpi, on siellä joku vihreempi jyvä seassa.
En millään ehdi puida niin nopeasti, kuin kuivuri nyt vetäisi. Viime syksynä yhdellä Sampolla tulppasi kuivurin yhdellä kuivauserällä vuorokaudeksi.
Kuivurissa palaa löpöä 24 litraa/h. Joten kustannussäästö on nyt valtava. Jotain hyvääkin näistä kuivista ja kuumista keleistä.
Edit: Ilman suhteelinen kosteus klo 18 tänään paikallisessa sääennusteessa vain 36%, paljonkaan parempaa puintikeliä ei Suomen elokuussa voi toivoa.
Puintipäivät on vielä tähän aikaan vuodesta pitkiä, yö/aamukasteet lieviä, tilanne on toinen kk:n päästä. Eilen tuli 10 h puimurin tuntimittariin eli rasvausväli.
Juuri sen rasvasin ja puhaltelin paineilmalla jäähdyttimen auki.
Sampoissahan on 10 h ja 50 h rasvanippoja varsin mielenkiintoisiiin paikkoihin sijoitettuna.. Yleensä lähes kaikilta Sampon omistajilta joku nippa jää löytämättä ja laakerin hajotessa senkin paikka sitten selviää
Kohlimet oli kiinni kakarakselissa puulaakereilla ennen vanhaan, vieläkö sellaisia on?
Onhan noissa tullut joskus ryömittyä ja rasvailtua. Elevaattorit, puintikela, monet akselit yms voisi rasvata automaattisesti, toisaalta tuolla pitää muutenkin nuohota säätämässä, putsaamassa ja tarkistamassa. Viime kerrasta taitaa olla pian parikymmentä vuotta, ei taitaisi nipat löytyä enääSikäli hankala, että nippoja on pyörivissä osissa. Puintikoneiston muuntimen pyöräpari. Kaikkiaan noista kahdesta löytyy lähelle kymmenen
Osa 10 h ja enimmät 50 h rasvaus välillä.
Tähän nyt pitää ehdottomasti pistää Sampo-miesten oma biisiKatso liite: 23433
Sikäli hankala, että nippoja on pyörivissä osissa. Puintikoneiston muuntimen pyöräpari. Kaikkiaan noista kahdesta löytyy lähelle kymmenen
Osa 10 h ja enimmät 50 h rasvaus välillä.
Sampot on keveitä ja puintikoneisto tehokas. Missä äijä jalan kulkee, siellä Sampo pui.
Keveys tuo haasteita kestävyyteen. Ihan se on silti luja hyvin huollettuna.
Tuo on 2000-sarjalainen, 3.5 m pöydällä, vallun kutonen vie 10 l tunnissa. Hydro eli mekaanista variaattoria ei ole. 90-luvulla valmistettu, joten eipä mitään uusinta mallia.
Juutuupista löytyy aika hupaisia videoita aiheesta, aika märkiä peltoja puivat.Porissahan tätä on tehdään ja jo 680 ja siitä eteenpäin ne alkaa olla varsin hyviä puimureita. Kotimaisiin olosuhteisiin suunniteltu, 2000-sarjan puimuri painaa 6,5 tn. 2000-sarjan puintiteho on lohkosta ja viljasta riippuen 1,5-2 ha/h.
Katso liite: 23437
Sampon etu on sen keveys eli sillä pääsee vielä, kun muut raudan äärellä tehdyt jo on upoksissa. Samalla sen keveys on sen heikkous, ohuet ainevahvuudet saattaa aiheuttaa murtumia jne. Legendaarinen Sampo 500 Valmetin 3-sylinterisellä oli sellainen täristäjä, että paikat hampaissa ei tahtoneet pysyä suussa
On tullu puitua tuollakin ja yksikään puimuri ei tuon kulkuominaisuuksia märissä olosuhteissa eikä jyrkillä rinteillä tule koskaan hakkaamaan.
Sama puimuri MF:n väreissä verkun 4-pyttysellä koneella olikin jo paljon parempi. Tasaisempi käynti, ei ravistellut peltejä eikä kytkintä kappaleiksi.
Sampon puintikone on tehokas ja toimii myös kosteassa viljassa. Viime syksynä erittäin kostealla viljalla Fahr-miehet ei mallanneetkaan, kun puin Sampolla ilman mitään vaikeuksia. Ne tiesi, että Fahrin puintikoneisto ei selvitä ja peltoon menee.
Jontikat, Claasit ja Fahrit on raudan äärellä tehty. Saman tehoinen Claas kuin oma 2000-sarjan Sampo painaa 2-2,5 tn enemmän.
Kosteissa oloissa se sitten etenemiskyvyssä ja peltojen syvempinä raiteina myös näkyy. Nythän rutikuivissa oloissa on ihan sama, vaikka puintikoneisto olisi laitettu T-54:n päälle, pellot kestää kyllä.
Näitä Sampon puimureita olen muuten nähnyt mm. Pakistanissa ja Egyptissä. Lienekkö jotain viennin tuloksia, mutta Pakistanissa oli isollla pellolla varmaan 14 Sampoa yhtä aikaa.Porissahan tätä on tehdään ja jo 680 ja siitä eteenpäin ne alkaa olla varsin hyviä puimureita. Kotimaisiin olosuhteisiin suunniteltu, 2000-sarjan puimuri painaa 6,5 tn. 2000-sarjan puintiteho on lohkosta ja viljasta riippuen 1,5-2 ha/h.
Katso liite: 23437
Sampon etu on sen keveys eli sillä pääsee vielä, kun muut raudan äärellä tehdyt jo on upoksissa. Samalla sen keveys on sen heikkous, ohuet ainevahvuudet saattaa aiheuttaa murtumia jne. Legendaarinen Sampo 500 Valmetin 3-sylinterisellä oli sellainen täristäjä, että paikat hampaissa ei tahtoneet pysyä suussa
On tullu puitua tuollakin ja yksikään puimuri ei tuon kulkuominaisuuksia märissä olosuhteissa eikä jyrkillä rinteillä tule koskaan hakkaamaan.
Sama puimuri MF:n väreissä verkun 4-pyttysellä koneella olikin jo paljon parempi. Tasaisempi käynti, ei ravistellut peltejä eikä kytkintä kappaleiksi.
Sampon puintikone on tehokas ja toimii myös kosteassa viljassa. Viime syksynä erittäin kostealla viljalla Fahr-miehet ei mallanneetkaan, kun puin Sampolla ilman mitään vaikeuksia. Ne tiesi, että Fahrin puintikoneisto ei selvitä ja peltoon menee.
Jontikat, Claasit ja Fahrit on raudan äärellä tehty. Saman tehoinen Claas kuin oma 2000-sarjan Sampo painaa 2-2,5 tn enemmän.
Kosteissa oloissa se sitten etenemiskyvyssä ja peltojen syvempinä raiteina myös näkyy. Nythän rutikuivissa oloissa on ihan sama, vaikka puintikoneisto olisi laitettu T-54:n päälle, pellot kestää kyllä.
Porissahan tätä on tehdään ja jo 680 ja siitä eteenpäin ne alkaa olla varsin hyviä puimureita. Kotimaisiin olosuhteisiin suunniteltu, 2000-sarjan puimuri painaa 6,5 tn. 2000-sarjan puintiteho on lohkosta ja viljasta riippuen 1,5-2 ha/h.
Katso liite: 23437
Sampon etu on sen keveys eli sillä pääsee vielä, kun muut raudan äärellä tehdyt jo on upoksissa. Samalla sen keveys on sen heikkous, ohuet ainevahvuudet saattaa aiheuttaa murtumia jne. Legendaarinen Sampo 500 Valmetin 3-sylinterisellä oli sellainen täristäjä, että paikat hampaissa ei tahtoneet pysyä suussa
On tullut puitua tuollakin ja yksikään puimuri ei tuon kulkuominaisuuksia märissä olosuhteissa eikä jyrkillä rinteillä tule koskaan hakkaamaan.
Tekninen kestävyys tuossa Sampo 500:ssa ei ollut kyllä häävi. Milloin mitäkin, kytkinremppaa, laakereita, murtuneita peltejä jne. Hihnoja menee kaikista puimureista.
Sama puimuri MF:n väreissä verkun 4-pyttysellä koneella olikin jo paljon parempi. Tasaisempi käynti, ei ravistellut peltejä eikä kytkintä kappaleiksi.
Sampon puintikone on tehokas ja toimii myös kosteassa viljassa. Viime syksynä erittäin kostealla viljalla Fahr-miehet ei mallanneetkaan, kun puin Sampolla ilman mitään vaikeuksia. Ne tiesi, että Fahrin puintikoneisto ei selvitä ja peltoon menee.
Jontikat, Claasit ja Fahrit on raudan äärellä tehty. Saman tehoinen Claas kuin oma 2000-sarjan Sampo painaa 2-2,5 tn enemmän.
Kosteissa oloissa se näkyy etenemiskyvyssä ja peltojen syvempinä raiteina myös. Nythän rutikuivissa oloissa on ihan sama, vaikka puintikoneisto olisi laitettu T-54:n päälle, pellot kestää kyllä.
Maatalous05:00Veikko Niittymaa
Iso viljavälittäjä arvelee hintaeron muuhun Eurooppaan kutistuvan, kun katovuoden takia viljaa joudutaan tuomaan Suomeen. Tällä hetkellä viljaa kannattaisi viedä Viroon.
JUKKA PASONEN
Suomi on jäänyt tuttuun tapaan peränpitäjäksi viljan hinnoissa Itämerellä ja paljolti myös koko Euroopassa.
Kotimaassa hinnat ovat nousseet muita Itämeren maita verkkaisemmin, vaikka katovuoden takia viljaa joudutaan tuomaan satoja miljoonia kiloja.
Tilanne on nurinkurinen. Suomesta kannattaa tällä hetkellä viedä viljaa Viron kautta maailmanmarkkinoille, missä hinnat ovat Suomea parempia. Viro vie myös itsekin viljaa ja on todennäköistä, että vehnää tulee jossain vaiheessa myös Suomeen.
Viljavälittäjä Indrek Aigro CM-Groupista Tallinnasta arvelee, että hintaero Viroon ja muuhun Eurooppaan tulee supistumaan, mikäli Suomi joutuu paikkaamaan vajetta tuomalla viljaa. CM on Euroopan suurin viljan välittäjä.
Aigron mukaan Suomeen voidaan tuoda vehnää Baltiasta ja maissia Venäjältä. Tuonti painottunee rehuviljaan, sillä hellekesän takia sadon odotetaan olevan laadukasta. Baltiassa pääosa viljasta on puitu ja laatu on ollut hyvä.
Aigron mukaan viljatiloille tämä vuosi lienee viime vuotta parempi ainakin Baltiassa, kun kuivaus- ja varastointikulut jäävät pieniksi ja viljan hinnat ovat koholla.
Kulkukykyyn näissä on varmaan auttanut älyttömästi ainakin että nykyisin ne etupyörät on 150-180 cm korkeita ja metrin leveitä. Ja takapyörät samalla raidevälillä ja isolla renkaalla nekin. Ja se hydroveto taitaa tosiaan olla kaikissa koneissa, monessa molemmilla askeleilla. Eli ero vanhaan kalustoon on melkoinen, takapyörät esim oli kokoa ”kottikärry” ja kapeammalla raidevälillä. Ja etupyörät oli myös samassa suhteessa pieniä ja matalia. Ja silloiset puimurit oli myös painavia suhteessa renkaisiin. Eli kun tällainen perinnepuimuri upposi sen muokkauskerroksen verran niin meno loppui tai oli yhtä rypemistä. Nykypuimurin ei taas paljoa hätkähdä jos on 25 cm pehmeää jos vain on kovaa pohjalla. Mutta jää ne puimurit nykyisinkin kiinni kun oikea kohta löytyy. Myös huonoimmat ja pehmeimmät pehmeimmät taitavat kasvaa heinää..
. Eikä koskaan jyrkässäkään vastamäessä alkanut renkailla montun kaivuun, kuten painavammat seuraajansa.)
