Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Näppärä ja oma-aloitteinen vuohi sinullaOlisi hirveen hyvä muistaa laittaa kansi kiinni jos ei meinaa säilyttää viljaa ja vuohia samassa astiassa.
Jos öljy ei auta, viimeinen konsti on pötsipistin. Jos sitäkään ei ole eikä lääkäri ehdi, mora kylkeen
Näppärä ja oma-aloitteinen vuohi sinulla
Tuo kuution kontti on toista metriä korkea, hyppäsi päälle ja reijästä sisään? Tuo kansi ei ole iso, jonniinlainen punkaminen, ennenkuin vuohi oli pois? Toivottavasti ei syönyt itseään turvoksiin.
Lehmiä meni joskus takavuosina, kun pääsivät yöllä irti ja väkirehua tai jauhoa siinä määrin, että söivät itsensä kirjaimellisesti hengiltä. Pötsin puhaltuessa henki lähtee ilman hoitoa nopeasti.
Nautojen kanssa tekemisissä olleet tietää, että öljyä on saatava kitusiin ja nopeasti. Rypsiöljy tai jos muuta ole, niin mobil rally formula käy sekin
Jos öljy ei auta, viimeinen konsti on pötsipistin. Jos sitäkään ei ole eikä lääkäri ehdi, mora kylkeen. Henki lähtee satavarmasti, jos painetta ei saada pois, keuhkot litistyy ja pumppu
lopulta räjähtää.
Tiedän mistä puhun, lääkäri ei ehtinyt ja lehmä putosi suorilta jaloilta kuin sahapukki. Henki oli pois ennen lattiaan rymähtämistä.
Soitin lääkärille, että et ehdi, lyönkö puukon kylkeen? Sanoi, että paine ajaa pötsin sisältöä kalvojen väliin ja se tulehtuu, hän joutuu kohta. Eipä kerinnyt.
Noo tässäkään mitään, soitin että se kuoli, turhaan tulet. Mä oon ihan just, mä käyn. Tuli, potkasi kuollutta kylkeen joo selevä on, juteltiin puol tuntia niitä näitä ja suureksi riemukseni parin viikon päästä sain siitä eläinlääkinnästä 300 euron laskun.
Herriotin eläinlääkärikirjoista tuttu konsti. Onneksi ei ole tarvinnut kokeilla käytännössä.Meillä oli teräksinen teräväkärkinen pilli tuohon tarpeeseen, pilli pötsikolmioon ja elukka liikkeelle. Pillin vihellys kertoi sen, että ehkä se tästä. Pillin toisessa päässä oli väistin, joten aika huoletta se sai roikkua kiinni. Pakkasen panema apila taisi tehdä usein tuota harmia, osa elukoista környsi laitumella lumen tuloon asti.
Lypsykutut SaaraSaatana ja HinkkiSinikka on vähän veltompia, eivät juurikaan hölmöile pitkin kattoja, liukumäkeä tai trampoliinia (kilit tykkää hyppiä trampoliinilla).
Jo on eläimillä nimet, ei vaan minun nuoruudessa...
Vihreäthän oli jo ehdottaneet maatalouden alasajamista. Tukia saisi jos oli ns. kestävää viljelyä ja tuotantoa = käytännössä monesti kannattamatonta ja tuottavuus kärsii.Se on vaan ikävä totuus, että jos näillä kannatusluvuilla muodostetaan uusi hallitus, niin maatalouden kylmä kyyti vaan pahenee. Demareilta ei sääliä saa ja jos mukana on kokkarit ja vihreät niin saadaan nähdä kuinka isojen kaupunkien ulkopuoliset alueet jätetään lopullisesti lapsipuolen asemaan, mukana menee sitten viljelijät. Ei noilta puolueilta sääliä saa, niiden etu on tyhjentää maaseutu kaupunkeihin oman kannatuspohjan parantamiseksi.
Valtionvarainministeriö haluaa uudistaa kiinteistöverotusta − Rakennusten arvot perustuvat 70-luvun rakennuskustannuksiin
17.8.2018 16:14
Kiinteistöverotuksen verotusarvot halutaan saada vastaamaan paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia.
Rakennusten ja maapohjan verotusarvot ovat jääneet yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Nykyisessä verotusjärjestelmässä käytetty maapohjan arvostamistapa otettiin käyttöön vuonna 1993.
Rakennusten nykyisenkaltaiset arvostamisperusteet otettiin käyttöön vuoden 1979 alusta ja ne perustuvat Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen (VTT) 1970-luvulla tekemät selvityksiin ja laskelmiin.
"Nykyiset rakennusten arvostamisperusteet perustuvat sen aikaisiin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin rakennustyypeittäin", kertoo Jukka Vanhanen, VM:n lainsäädäntöneuvos.
Jälleenhankinta-arvojen perusteita ei ole 1970-luvun jälkeen tarkistettu rakennuskustannusten muuttumista vastaavasti, vaan niitä on vuosittain tarkistettu kaavamaisesti rakennuskustannusindeksin muutoksen mukaisesti. Tonttihintoja on tarkistettu vain alueittain ja harvakseltaan.
Vuosikymmenten kuluessa maapohjan hinnat ovat eriytyneet alueellisesti ja rakennustyyppejä on tullut lisää. Uuden järjestelmän on tarkoitus olla oikeudenmukaisempi, koska verotusarvot päivittyisivät vuosittain uusimpien tietojen perusteella ja koko maan laajuudella.
Rakennusten verotusarvo
Rakennusten verotusarvo perustuisi rakennustyypin keskimääräisiin uudisrakentamiskustannuksiin alueittain. Lisäksi verotusarvossa otettaisiin huomioon rakennuksen koko ja ikä. Peruskorjaus ei enää vaikuttaisi ikäalennukseen.
Monien yksittäisten ominaisuustietojen huomioimisesta verotusarvon laskennassa luovuttaisiin.
Tilastokeskus tuottaisi eri rakennustyypeille keskimääräisen uudisrakentamiskustannuksen neliö- tai kuutiometriä kohden.
Tilastokeskus muodostaisi myös uusia hintaryhmiä, jotka sisältäisivät rakentamiskustannuksiltaan samaa suuruusluokkaa olevat rakennustyypit.
Nyt verotuksessa on käytössä 40 eri rakennustyyppiä. Uuteen verotusjärjestelmään tulisi käyttöön Tilastokeskuksen käyttämä rakennusluokittelu, joka jakaa rakennukset 110 erilaiseen verotusluokkaan.
"Saadaan hienojakoisempi jaottelu ja oikeammat hinnat", kertoo Vanhanen.
Valtiovarainministeriö on tarkastellut vaikutuksia 470 000 rakennuksen otoksessa.
Verorasitus jakautuisi uudelleen siten, että asuinpientalojen kiinteistövero suurimmalta osin nousisi ja asuinkerrostalojen alenisi.
Ministeriö ennakoi, että asuinpientalojen neliömetrikohtainen yksikköhinta asettuisi suuruusluokaltaan 30 prosenttia asuinkerrostalojen hintaa korkeammalle.
Maapohjan verotusarvo
Maanmittauslaitos muodostaisi maanpohjan verotusarvolle hinta-aluekartan, joka perustuisi maapohjan markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen. Hinta-alueet ja niille vuosittain määriteltävät aluehinnat perustuisivat toteutuneisiin kiinteistöjen kauppahintatietoihin ja osin myös asuntojen kauppahintatietoihin.
Maapohjan verotusarvot perustuisivat maapohjan keskimääräisiä aluehintoja, jotka tulisivat kaikille nähtäväksi Verohallinnon sähköiseen karttapalveluun. Vastaavasti Tilastokeskuksen sivustolta voisi tarkastella rakennustyyppikohtaisia rakentamiskustannuksia, joihin rakennusten verotusarvo perustuisi.
Valtiovarainministeriö lähetti lakiluonnokset lausuntokierrokselle perjantaina 17. elokuuta, joka jatkuu 28. syyskuuta saakka. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa loppuvuonna ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna.
https://www.talouselama.fi/uutiset/te/d9dab07b-20b8-3e68-b156-ea9c8c7b8d10
Ja tämä käytännössä tarkoittaisi että 90% maan elintarvikkeista pitäisi ostaa ulkomailta?Vihreäthän oli jo ehdottaneet maatalouden alasajamista. Tukia saisi jos oli ns. kestävää viljelyä ja tuotantoa = käytännössä monesti kannattamatonta ja tuottavuus kärsii.
Näin mutta ei haittaa idunpurijoita.Ja tämä käytännössä tarkoittaisi että 90% maan elintarvikkeista pitäisi ostaa ulkomailta?
Tässäkin näkyy agendana oleva pyrkimys pakata ihmiset kaupunkeihin. Lisää virkamiehiä luokittelemaan rakennuksia ja maapohjia, näin meillä niitä normeja puretaan.Valtiovarainministeriökin hakee kannustuspakettia..
Vihreät on niin ulkona arkirealismista, ettei ne näytä tajuavan mistään mitään.Ja tämä käytännössä tarkoittaisi että 90% maan elintarvikkeista pitäisi ostaa ulkomailta?
Se on vaan ikävä totuus, että jos näillä kannatusluvuilla muodostetaan uusi hallitus, niin maatalouden kylmä kyyti vaan pahenee. Demareilta ei sääliä saa ja jos mukana on kokkarit ja vihreät niin saadaan nähdä kuinka isojen kaupunkien ulkopuoliset alueet jätetään lopullisesti lapsipuolen asemaan, mukana menee sitten viljelijät. Ei noilta puolueilta sääliä saa, niiden etu on tyhjentää maaseutu kaupunkeihin oman kannatuspohjan parantamiseksi.
Itse syrjäseudulla asuvana voin olla samaa mieltä. Sipilän Kepua ei ainakaan maaseutu kiinnosta. Vähintään saman verran Perussuomalaiset meistä välittää.Kepulla on ollut neljä vuotta aikaa laittaa hommat kuntoon, mutta mites on onnistuttu?
Kova on luotto the puolueeseen, jos nyt jaksaa uskoa, että vasta seuraavan neljän vuoden aikana ryhdytään toimeen.
Otan käyttämällä kasvinsuojelua ja kemiallisia lannoitteita 4-5 tn / ha ensiluokkaista viljaa vuosi kuin vuosi, ellei kelit herkeä todella häjyiksi. Onnistuu niin pitkään kun on vara hankkia tarpeelliset.
Luomuviljelijät eivät ota.
Väärin. Tattarin tila jota pitkäaikainen ystäväni viljelee, saavutti viime ja edellisenä syksynä myllylaatuisella vehnällä 4750kg keskisadon. Muilla viljoilla pyörii 4 ja 4,5 välissä. Yli 4 tonnin oltu vuosia putkeen. puhutaan sadoista hehtaareista kymmenien kilometrien alueella, ankaria minuuttisavia, eli ei mistään "onhan se helppo multahehtaarilta saada" jutusta.
Syy miksi luomua pidetään Suomessa 500 kilon hukkakauran viljelynä, on pitkäjänteettömyys, laiskuus, tukiviljely, sekä puhdas osaamattomuus. Suurimpia ongelmia Suomessa on viljelijöiden amatöörimäisyys ja harrastelu asenne.
Ps. Ne pellot ovat puhtaampia kuin 95 prosenttia tavanomaisista pelloista Suomessa.
Tässäkin näkyy agendana oleva pyrkimys pakata ihmiset kaupunkeihin. Lisää virkamiehiä luokittelemaan rakennuksia ja maapohjia, näin meillä niitä normeja puretaan.
Lisäpykälä tuohon himmeliin ja hups, pellot ja metsä on myös kinteistöverotuksen piirissä.