Suuri maatalouskeskustelu

Olisi hirveen hyvä muistaa laittaa kansi kiinni jos ei meinaa säilyttää viljaa ja vuohia samassa astiassa.
Näppärä ja oma-aloitteinen vuohi sinulla:D

Tuo kuution kontti on toista metriä korkea, hyppäsi päälle ja reijästä sisään? Tuo kansi ei ole iso, jonniinlainen punkaminen, ennenkuin vuohi oli pois? Toivottavasti ei syönyt itseään turvoksiin.

Lehmiä meni joskus takavuosina, kun pääsivät yöllä irti ja väkirehua tai jauhoa siinä määrin, että söivät itsensä kirjaimellisesti hengiltä. Pötsin puhaltuessa henki lähtee ilman hoitoa nopeasti.

Nautojen kanssa tekemisissä olleet tietää, että öljyä on saatava kitusiin ja nopeasti. Rypsiöljy tai jos muuta ole, niin mobil rally formula käy sekin:)

Jos öljy ei auta, viimeinen konsti on pötsipistin. Jos sitäkään ei ole eikä lääkäri ehdi, mora kylkeen. Henki lähtee satavarmasti, jos painetta ei saada pois, keuhkot litistyy ja pumppu
lopulta räjähtää.

Tiedän mistä puhun, lääkäri ei ehtinyt ja lehmä putosi suorilta jaloilta kuin sahapukki. Henki oli pois ennen lattiaan rymähtämistä.

Soitin lääkärille, että et ehdi, lyönkö puukon kylkeen? Sanoi, että paine ajaa pötsin sisältöä kalvojen väliin ja se tulehtuu, hän joutuu kohta. Eipä kerinnyt.

Noo tässäkään mitään, soitin että se kuoli, turhaan tulet. Mä oon ihan just, mä käyn. Tuli, potkasi kuollutta kylkeen joo selevä on, juteltiin puol tuntia niitä näitä ja suureksi riemukseni parin viikon päästä sain siitä eläinlääkinnästä 300 euron laskun.

Varoituksen sana vielä nautaeläinten kanssa askaroiville. Öljyvarasto kannattaa olla kunnossa, kun laskette
lehmät laitumelle syysaamuna kuurassa olevaan apilapitoiseen nurmeen.
 
Viimeksi muokattu:
Jos öljy ei auta, viimeinen konsti on pötsipistin. Jos sitäkään ei ole eikä lääkäri ehdi, mora kylkeen

Meillä oli teräksinen teräväkärkinen pilli tuohon tarpeeseen, pilli pötsikolmioon ja elukka liikkeelle. Pillin vihellys kertoi sen, että ehkä se tästä. Pillin toisessa päässä oli väistin, joten aika huoletta se sai roikkua kiinni. Pakkasen panema apila taisi tehdä usein tuota harmia, osa elukoista környsi laitumella lumen tuloon asti.
 
Näppärä ja oma-aloitteinen vuohi sinulla:D

Tuo kuution kontti on toista metriä korkea, hyppäsi päälle ja reijästä sisään? Tuo kansi ei ole iso, jonniinlainen punkaminen, ennenkuin vuohi oli pois? Toivottavasti ei syönyt itseään turvoksiin.

Lehmiä meni joskus takavuosina, kun pääsivät yöllä irti ja väkirehua tai jauhoa siinä määrin, että söivät itsensä kirjaimellisesti hengiltä. Pötsin puhaltuessa henki lähtee ilman hoitoa nopeasti.

Nautojen kanssa tekemisissä olleet tietää, että öljyä on saatava kitusiin ja nopeasti. Rypsiöljy tai jos muuta ole, niin mobil rally formula käy sekin:)

Jos öljy ei auta, viimeinen konsti on pötsipistin. Jos sitäkään ei ole eikä lääkäri ehdi, mora kylkeen. Henki lähtee satavarmasti, jos painetta ei saada pois, keuhkot litistyy ja pumppu
lopulta räjähtää.

Tiedän mistä puhun, lääkäri ei ehtinyt ja lehmä putosi suorilta jaloilta kuin sahapukki. Henki oli pois ennen lattiaan rymähtämistä.

Soitin lääkärille, että et ehdi, lyönkö puukon kylkeen? Sanoi, että paine ajaa pötsin sisältöä kalvojen väliin ja se tulehtuu, hän joutuu kohta. Eipä kerinnyt.

Noo tässäkään mitään, soitin että se kuoli, turhaan tulet. Mä oon ihan just, mä käyn. Tuli, potkasi kuollutta kylkeen joo selevä on, juteltiin puol tuntia niitä näitä ja suureksi riemukseni parin viikon päästä sain siitä eläinlääkinnästä 300 euron laskun.

Vuohet on uskomattoman ketteriä. Niille oo vaiva eikä mikään ponkasta pöntön päälle. Tarhan aita on 195cm korkea ja nämä ottaa sen lähinnä sellaisena viitteellisenä kehoituksena pysyä tietyllä alueella. Siis kilit, niinkuin tuo tossa pöntössä, ne on sillai puuhastelijoita ja ottaa tämmöset asiat vaan haasteina.

Lypsykutut SaaraSaatana ja HinkkiSinikka on vähän veltompia, eivät juurikaan hölmöile pitkin kattoja, liukumäkeä tai trampoliinia (kilit tykkää hyppiä trampoliinilla).

Siitä mistä mahtuu pää, mahtuu koko kili. Tämä ei ihan kauheen kauaa kerenny pönikässä olemaan. Tuli paniikki kun kaverit jätti ja tää jäi mottiin, sehän on ku juoksuhiekkaa kun siitä yrittää hypätä ylös. Yllättävän sujuvasti se tuli ulos sieltä, kyllä se nostaessa veny vartalostaan sen verran pitkulaiseksi että mahtui.

Mä sanoisin että jos tohon takapihalle lojahtais tsar bomba, jäljelle jäisi rotat ja vuohet, eli luultavasti tuo on puhtaasti pahuuttaan hengissä vielä aamulla.

Tai sitten ei ja se joko turpoaa tai sen pötsi pysähtyy tai se jotenkin muuten vikaantuu.
 
Meillä oli teräksinen teräväkärkinen pilli tuohon tarpeeseen, pilli pötsikolmioon ja elukka liikkeelle. Pillin vihellys kertoi sen, että ehkä se tästä. Pillin toisessa päässä oli väistin, joten aika huoletta se sai roikkua kiinni. Pakkasen panema apila taisi tehdä usein tuota harmia, osa elukoista környsi laitumella lumen tuloon asti.
Herriotin eläinlääkärikirjoista tuttu konsti. Onneksi ei ole tarvinnut kokeilla käytännössä.
 
Se on vaan ikävä totuus, että jos näillä kannatusluvuilla muodostetaan uusi hallitus, niin maatalouden kylmä kyyti vaan pahenee. Demareilta ei sääliä saa ja jos mukana on kokkarit ja vihreät niin saadaan nähdä kuinka isojen kaupunkien ulkopuoliset alueet jätetään lopullisesti lapsipuolen asemaan, mukana menee sitten viljelijät. Ei noilta puolueilta sääliä saa, niiden etu on tyhjentää maaseutu kaupunkeihin oman kannatuspohjan parantamiseksi.
Vihreäthän oli jo ehdottaneet maatalouden alasajamista. Tukia saisi jos oli ns. kestävää viljelyä ja tuotantoa = käytännössä monesti kannattamatonta ja tuottavuus kärsii.
 
Valtiovarainministeriökin hakee kannustuspakettia..

Valtionvarainministeriö haluaa uudistaa kiinteistöverotusta − Rakennusten arvot perustuvat 70-luvun rakennuskustannuksiin
17.8.2018 16:14

Kiinteistöverotuksen verotusarvot halutaan saada vastaamaan paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia.

Rakennusten ja maapohjan verotusarvot ovat jääneet yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Nykyisessä verotusjärjestelmässä käytetty maapohjan arvostamistapa otettiin käyttöön vuonna 1993.

Rakennusten nykyisenkaltaiset arvostamisperusteet otettiin käyttöön vuoden 1979 alusta ja ne perustuvat Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen (VTT) 1970-luvulla tekemät selvityksiin ja laskelmiin.

"Nykyiset rakennusten arvostamisperusteet perustuvat sen aikaisiin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin rakennustyypeittäin", kertoo Jukka Vanhanen, VM:n lainsäädäntöneuvos.

Jälleenhankinta-arvojen perusteita ei ole 1970-luvun jälkeen tarkistettu rakennuskustannusten muuttumista vastaavasti, vaan niitä on vuosittain tarkistettu kaavamaisesti rakennuskustannusindeksin muutoksen mukaisesti. Tonttihintoja on tarkistettu vain alueittain ja harvakseltaan.

Vuosikymmenten kuluessa maapohjan hinnat ovat eriytyneet alueellisesti ja rakennustyyppejä on tullut lisää. Uuden järjestelmän on tarkoitus olla oikeudenmukaisempi, koska verotusarvot päivittyisivät vuosittain uusimpien tietojen perusteella ja koko maan laajuudella.

Rakennusten verotusarvo
Rakennusten verotusarvo perustuisi rakennustyypin keskimääräisiin uudisrakentamiskustannuksiin alueittain. Lisäksi verotusarvossa otettaisiin huomioon rakennuksen koko ja ikä. Peruskorjaus ei enää vaikuttaisi ikäalennukseen.

Monien yksittäisten ominaisuustietojen huomioimisesta verotusarvon laskennassa luovuttaisiin.

Tilastokeskus tuottaisi eri rakennustyypeille keskimääräisen uudisrakentamiskustannuksen neliö- tai kuutiometriä kohden.

Tilastokeskus muodostaisi myös uusia hintaryhmiä, jotka sisältäisivät rakentamiskustannuksiltaan samaa suuruusluokkaa olevat rakennustyypit.

Nyt verotuksessa on käytössä 40 eri rakennustyyppiä. Uuteen verotusjärjestelmään tulisi käyttöön Tilastokeskuksen käyttämä rakennusluokittelu, joka jakaa rakennukset 110 erilaiseen verotusluokkaan.

"Saadaan hienojakoisempi jaottelu ja oikeammat hinnat", kertoo Vanhanen.

Valtiovarainministeriö on tarkastellut vaikutuksia 470 000 rakennuksen otoksessa.

Verorasitus jakautuisi uudelleen siten, että asuinpientalojen kiinteistövero suurimmalta osin nousisi ja asuinkerrostalojen alenisi.

Ministeriö ennakoi, että asuinpientalojen neliömetrikohtainen yksikköhinta asettuisi suuruusluokaltaan 30 prosenttia asuinkerrostalojen hintaa korkeammalle.

Maapohjan verotusarvo
Maanmittauslaitos muodostaisi maanpohjan verotusarvolle hinta-aluekartan, joka perustuisi maapohjan markkinahintaan ja käyttötarkoitukseen. Hinta-alueet ja niille vuosittain määriteltävät aluehinnat perustuisivat toteutuneisiin kiinteistöjen kauppahintatietoihin ja osin myös asuntojen kauppahintatietoihin.

Maapohjan verotusarvot perustuisivat maapohjan keskimääräisiä aluehintoja, jotka tulisivat kaikille nähtäväksi Verohallinnon sähköiseen karttapalveluun. Vastaavasti Tilastokeskuksen sivustolta voisi tarkastella rakennustyyppikohtaisia rakentamiskustannuksia, joihin rakennusten verotusarvo perustuisi.

Valtiovarainministeriö lähetti lakiluonnokset lausuntokierrokselle perjantaina 17. elokuuta, joka jatkuu 28. syyskuuta saakka. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa loppuvuonna ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna.

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/d9dab07b-20b8-3e68-b156-ea9c8c7b8d10
 
Ja tämä käytännössä tarkoittaisi että 90% maan elintarvikkeista pitäisi ostaa ulkomailta?
Vihreät on niin ulkona arkirealismista, ettei ne näytä tajuavan mistään mitään.

Luomuviljely on mahdollista sen korkeampien tukien ansiosta. Jollekin tilalle hyvä vaihtoehto, mutta totuus on, ettei sillä koko kansaa ruokittaisi. Ajaako vihreät luomuun koko systemiä vai mitä ne ajaa, eivät taida tietää itsekään.

Otan käyttämällä kasvinsuojelua ja kemiallisia lannoitteita 4-5 tn / ha ensiluokkaista viljaa vuosi kuin vuosi, ellei kelit herkeä todella häjyiksi. Onnistuu niin pitkään kun on vara hankkia tarpeelliset tuotantopanokset. Luomuviljelijät eivät ota.

Katselen kulkiessani luomuviljelyksiäkin.
Sato on 1000-1500 kg/ha surkeaa viljaa,
2000 kg valvattia. Käytännössä ne ei tuota viljanviljelyksessä mitään markkinakelpoista, ei yhtään mitään.

Karjatilalla luomu voi karjanlannan käytön ja viljelykierron ansiosta toimia, mutta puhtaalla kasvinviljelytilalla pellon käyttö on äärimmäisen tehotonta.
008.JPG

Edit: googlesta kaivettu kuvituskuva.
Tuon näköisiä on luomupellot meillä päin, minkälaisia lie muualla. Kauraa tuossa pitäisi periaatteessa olla pääkasvina.
 
Viimeksi muokattu:
Se on vaan ikävä totuus, että jos näillä kannatusluvuilla muodostetaan uusi hallitus, niin maatalouden kylmä kyyti vaan pahenee. Demareilta ei sääliä saa ja jos mukana on kokkarit ja vihreät niin saadaan nähdä kuinka isojen kaupunkien ulkopuoliset alueet jätetään lopullisesti lapsipuolen asemaan, mukana menee sitten viljelijät. Ei noilta puolueilta sääliä saa, niiden etu on tyhjentää maaseutu kaupunkeihin oman kannatuspohjan parantamiseksi.

Kepulla on ollut neljä vuotta aikaa laittaa hommat kuntoon, mutta mites on onnistuttu?

Kova on luotto the puolueeseen, jos nyt jaksaa uskoa, että vasta seuraavan neljän vuoden aikana ryhdytään toimeen.
 
Kepulla on ollut neljä vuotta aikaa laittaa hommat kuntoon, mutta mites on onnistuttu?

Kova on luotto the puolueeseen, jos nyt jaksaa uskoa, että vasta seuraavan neljän vuoden aikana ryhdytään toimeen.
Itse syrjäseudulla asuvana voin olla samaa mieltä. Sipilän Kepua ei ainakaan maaseutu kiinnosta. Vähintään saman verran Perussuomalaiset meistä välittää.
 
Otan käyttämällä kasvinsuojelua ja kemiallisia lannoitteita 4-5 tn / ha ensiluokkaista viljaa vuosi kuin vuosi, ellei kelit herkeä todella häjyiksi. Onnistuu niin pitkään kun on vara hankkia tarpeelliset.
Luomuviljelijät eivät ota.

Väärin. Tattarin tila jota pitkäaikainen ystäväni viljelee, saavutti viime ja edellisenä syksynä myllylaatuisella vehnällä 4750kg keskisadon. Muilla viljoilla pyörii 4 ja 4,5 välissä. Yli 4 tonnin oltu vuosia putkeen. puhutaan sadoista hehtaareista kymmenien kilometrien alueella, ankaria minuuttisavia, eli ei mistään "onhan se helppo multahehtaarilta saada" jutusta.

Syy miksi luomua pidetään Suomessa 500 kilon hukkakauran viljelynä, on pitkäjänteettömyys, laiskuus, tukiviljely, sekä puhdas osaamattomuus. Suurimpia ongelmia Suomessa on viljelijöiden amatöörimäisyys ja harrastelu asenne.

Ps. Ne pellot ovat puhtaampia kuin 95 prosenttia tavanomaisista pelloista Suomessa.
 
Väärin. Tattarin tila jota pitkäaikainen ystäväni viljelee, saavutti viime ja edellisenä syksynä myllylaatuisella vehnällä 4750kg keskisadon. Muilla viljoilla pyörii 4 ja 4,5 välissä. Yli 4 tonnin oltu vuosia putkeen. puhutaan sadoista hehtaareista kymmenien kilometrien alueella, ankaria minuuttisavia, eli ei mistään "onhan se helppo multahehtaarilta saada" jutusta.

Syy miksi luomua pidetään Suomessa 500 kilon hukkakauran viljelynä, on pitkäjänteettömyys, laiskuus, tukiviljely, sekä puhdas osaamattomuus. Suurimpia ongelmia Suomessa on viljelijöiden amatöörimäisyys ja harrastelu asenne.

Ps. Ne pellot ovat puhtaampia kuin 95 prosenttia tavanomaisista pelloista Suomessa.

Hieno asia, että joku osaa ja luomussakin onnistuu.:solthum:
Valitettavasti ei meillä. Vituttaa katella niitä valvattipeltoja, vaikka eivät ole omia.

Jos voi kysyä, onko kyseessä puhdas kasvinviljelytila? Saako jostain karjanlantaa vai onko välissä viherlannoitusnurmi eli mitään tuottamaton välivuosi typen sitomiseksi peltoon?
 
Tässäkin näkyy agendana oleva pyrkimys pakata ihmiset kaupunkeihin. Lisää virkamiehiä luokittelemaan rakennuksia ja maapohjia, näin meillä niitä normeja puretaan.

Lisäpykälä tuohon himmeliin ja hups, pellot ja metsä on myös kinteistöverotuksen piirissä.

Nyt rupeaa itsellä jo kiristämään hermoja aika paljon, vielä kun aloitetaan pakkolunastukset metsien ja peltojen osalta niin kuvio paljastuu kokonaisuudessaan.
 
Back
Top