Suuri maatalouskeskustelu

Toi maataloustukihommeli on kyllä sellanen suo siellä, vetelä täällä. Tottahan se on että siellä on niitä hehtaariviljelijöitä ketkä ei edes yritä tuottaa mitään. On niitä joilla pelkät hehtaarit ei piisaa ja he tuottavat sitten kuka mitäkin. Toiset huippulaadukasta hevosheinää myyntiin, joku kyytönlihaa, maitoa.. Syötävää ja myytävää.

Meidän kylältä löytyy kumpaakin sorttia, ikävä kyllä enempi niitä joilla hehtaarit tuottaa tuloja muttei syötävää.

Tämä taas ei ole viljelijöiden vika. Vika taitaa olla enempi jossain missä niitä päätöksiä tehdään. Viljelijöissä, niinkuin muissakin, on ihmisiä joka lähtöön. Toiset pitää kunnia-asianaan tuottaa sitä safkaa, toiset nakkaa paskat ja painaa siitä missä aitaa ei ole. Sama se on jossain kaupunginhommissa, kuukausiliksa juoksee ja tulosvastuuta ei ole. Toinen tekee silti työnsä vimosenpäälle hyvin ja toinen torkkuu jalat pöydällä. Mulla oli aikanaan esimies jolla oli herätyskello toimistossa, ihan vaan ettei tullu nukuttua ylitöiksi.
 
Baltriber kirjoitti:
Tämä taas ei ole viljelijöiden vika. Vika taitaa olla enempi jossain missä niitä päätöksiä tehdään
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, sylttytehtaallahan se on.

Tottakai homman pitäisi olla niin, että tuotanto on SE, joka määrittää tulon. EUn aikana homma on muuttunut perversioksi monella tapaa.

Kuten Ikarus tuossa jossain kohtaa mainitsi, nykyään on aivan liikaa peltoa, joka lykkää valvattia ja voikukkaa enemmän kuin mitään muuta....tuki juoksee pinta-alan mukaan. Jonkun elämäntilanteeseen ja -vaiheeseen voi sopia tosi hyvin se, että kunhan häntä homma pyörii ja tuet juoksee....kunhan kulukuri on hanskassa, niin eikun hoippuu vaan vuodesta toiseen eteenpäin.

Tuotannon tehokkuus. Vannon, että seuraava tarina on tosi. Olin vuonna -83 erään seurueen mukana Tanskassa, siellä tutustuttiin sikäläisiin tiloihin ja tuotantoon. No, miettikäähän: oli 220 lihanautaa kasvattamossa ja peltoa käytössä reilut 11 hehtaaria. Luitte oikein: 11 hehtaaria. Pellot kasvoivat rehumaissia ja ostorehua kului paljon. Silti ja juuri siksi tuotanto oli saatanallisen tehokasta ja perhe piti huolta siitä, että nuo kämäiset hehtaarit työnsivät yhtenä onkana sitä maissia. Siitä tehtiin säilörehua, jota syötettiin ympäri vuoden.

Ostokomponentteina oli muistaakseni sitä kuuluisaa tanskalaista heinäpellettiä, melassia, soijaa ja bulkkieriä viljaa. Täts ool. Sonnanajomäärät per ha oli jotain käsittämätöntä vrt. nykynormeihin ja asetuksiin. Mutta niin vaan entiset merenpohjat työnsivät sinisenään tavaraa kohti taivasta. Sonnit kasvoivat teurasikään muist. 13 kk:n kasvatuksella, tavoitepainoja en muista enää, jotenkin on mielikuva, että se olisi ollut 240 kg per lihapaino.
 
scip10 kirjoitti:
Kannatan maataloustukea ruoantuotannon varmistamiseksi, mutta meneekö se sinne? 80%:lla peltoalasta viljellään rehua eikä ihmisten ruokaa. Toki osa pelloista sopii vain rehuntuotantoon, mutta 80%! Samaan aikaan peltoja raivataan lisää että saadaan pinta-alaa lannanlevitykseen. Pihtiputaan mummokin ymmärtää, että kyse ei ole tahokkaasta ravinnontuottamisesta vaan jostain aivan muusta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lue tarkalla ajatuksella tuo posti, jonka kirjasin muistojeni kätköistä helvetin kaukaa....siinä on SE juttu. Tehoa aidosti masiinaan ja tuotteen hinta määräytymään vapaasti markkinoilla. Jep, osa putoaa pelistä, mutta niin putoaa nytkin.

Ei se keto vaan keko.
 
Tenojokea pidetään maailman monimuotoisimpana lohijokena, jossa elää noin 30 perinnöllisesti erilaista lohikantaa. Lohien suojelemiseksi Suomi ja Norja allekirjoittivat vuonna 2017 voimaan tulleen sopimuksen, jonka tarkoituksena oli vähentää kolmanneksella Tenojoen kalastuspainetta.
Sopimuksen myötä Suomen osuus Tenojoen lupakiintiöstä on nyt yhteensä 11 000 kalastusvuorokautta, jossa kiintiöt jakaantuvat puoliksi venelupiin ja rantakalastuslupiin blaa blaa blaa.....

Bushmasterin postin kluu on tuossa. Nimenomaan tämä kahdenvälinen sopimus on SE, joka leikkasi kalastusta. Siinä käytiin käsittääkseni melkoinen vääntö fin-nor, jossa se kovemmin hiihtävä osapuoli veti vähän pidemmän korren. Norja piti paremmin puolensa, mikä ei ole uutta näissä väännöissä.

Tenolaiset jeesustelevat sitten vähän lisää. Siellä harjoitetaan muutakin kalastusta kuin turistit keppeineen leikkiä. Kulkutus ja mulkutus ovat edelleen alkuperäisväestön suosiossa ja piru itse tietää paljonko näillä -perinteisillä- keinoilla kalaa revitään. Koettaisivat nyt päättää: annetaanko turisteille mahdollisuus kantaa sitä rahaa säkillä vai onko alkuperäisväestön -oikeuksien ja kulttuurin- vaaliminen SE....molemmat eivät enää sovi siihen pakettiin, jonka raamit on sovittu.

Ja jos siitä on tulossa niin herroin hupia, eikö silloin pidä huolehtia siitä, että on herroille ne palvelut ja asiat siinä kunnossa, että kelpaa.....kämäinen nuotiopaikka ja rasvamakkaran käryssä korvennettu poropaisti nyt vaan ei vastaa siihen huutoon....joo, tunnen ne -palvelut- siellä ja on ihan varmaa, ettei niillä oheisilla kyllä herrat siellä paljon heilu.
 
En edes vähää lukenut mitä kommunistit tähän ketjuun viime käynnin jälkeen kirjoittanut.
Parin viime viikon aikana olen ollut lastaamassa 5rekkaa Ruotsiin heinäkuormaan. Laivalla yli ja lastin arvo ei oo kultaa(rahti), mutta Svenssonien hevosilla vissiin oikeasti heinä vähissä. Ja joka paikassa E-P.llä paalikone puimurin perässä.
Vitun sosialistit kertokaa kuinka tukihimmeli pitäisi toimia, jotta se olisi oikein . En sano ettei hommassa olisi korjattavaa. Jos jotakin yhteiskunnan valtion pitää tukeaa, niin se on ruuan tuotanto. Kukaan ei elä aatteella, uskonnolla, jne..

Maapalloa ei enää pelasta kuin, Kolmasmaailmansota tai joku kristuksen tappava virus, joka leikkasi vähintään viidesosan väestöstä pois glopaalisti.
 
Torni kirjoitti:
En edes vähää lukenut mitä kommunistit tähän ketjuun viime käynnin jälkeen kirjoittanut.
Parin viime viikon aikana olen ollut lastaamassa 5rekkaa Ruotsiin heinäkuormaan. Laivalla yli ja lastin arvo ei oo kultaa(rahti), mutta Svenssonien hevosilla vissiin oikeasti heinä vähissä. Ja joka paikassa E-P.llä paalikone puimurin perässä.
Vitun sosialistit kertokaa kuinka tukihimmeli pitäisi toimia, jotta se olisi oikein . En sano ettei hommassa olisi korjattavaa. Jos jotakin yhteiskunnan valtion pitää tukeaa, niin se on ruuan tuotanto. Kukaan ei elä aatteella, uskonnolla, jne..

Maapalloa ei enää pelasta kuin, Kolmasmaailmansota tai joku kristuksen tappava virus, joka leikkasi vähintään viidesosan väestöstä pois glopaalisti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tukihan on tuotannon sosialisointia valtion toimesta ja nykyään EU:n toimesta, he päättävät mitä tuotetaan ja tehostuksena pakotetaan vielä velkaorjuuteen, harvassa on itsenäiset talonpojat.
 
Talvela kirjoitti:
Tukihan on tuotannon sosialisointia valtion toimesta ja nykyään EU:n toimesta, he päättävät mitä tuotetaan ja tehostuksena pakotetaan vielä velkaorjuuteen, harvassa on itsenäiset talonpojat.
Klikkaa laajentaaksesi...

Serkku kalkkuna buumin aikaan. Kertoi Atrian konsulteille, että ei oikeen perse kestä, kun pitää puita syötää kalkkunoile. Siinä kun on perämetsän kuusikot motolla tehty rahaksi, niin joskus tulee pää vetävän käteen. Kapitaalit on Kyrönjokilaakson rintapitäjistä aikalailla syöty. E-P.llä kumminkin suoraan maatalous työlistää yli 20%.

Itse en koskaan osta Atrian tuotetta. Valio ja Juustoportti edes yrittää auttaa yrittäjää.
 
Talvela kirjoitti:
Tukihan on tuotannon sosialisointia valtion toimesta ja nykyään EU:n toimesta, he päättävät mitä tuotetaan ja tehostuksena pakotetaan vielä velkaorjuuteen, harvassa on itsenäiset talonpojat.
Klikkaa laajentaaksesi...

Valtio ja nykyisin EU on luonut järjestelmän jossa se voi täysin konttolloida mitä tuotetaan ja missä. Näin pidetään ruuantuottajat torppareina. Todellisuushan on se että ilman ruokaa ei kuitenkaan kukaan pärjäisi. Se joka kontrolloi ruuantuotantoa kontrolloi myös paljon muutakin.
 
_Pasi_ kirjoitti:
Valtio ja nykyisin EU on luonut järjestelmän jossa se voi täysin konttolloida mitä tuotetaan ja missä. Näin pidetään ruuantuottajat torppareina. Todellisuushan on se että ilman ruokaa ei kuitenkaan kukaan pärjäisi. Se joka kontrolloi ruuantuotantoa kontrolloi myös paljon muutakin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ruokateollisuus, kauppa ja maatalouden etujärjestöt on luoneet massiivisen agribisneskompleksin jonka pyrkimys on luoda mahdollisimman paljon arvonlisää joka portaalla.
Valtion ja EU:n kautta meistä jokainen on mukana rahoittamassa tätä hässäkkää.

Ruoantuotannon tukeminen on vain kulissi. Jos ruoka olisi tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen, tuettaisiin niitä jotka tuottavat maksimimäärän ruokaa per hehtaari. Loput hoidettaisiin markkinaehtoisesti. Karjataloutta ei tarvitsisi tukea lainkaan.
 
En nyt ole ihan varma kuulinko oikein Maatalouskomissaarin haastattelua kun liikenteenmelu häiritsi, mutta hän kertoi jotenkin niin että Suomea Ruotsia ja Tanska ei voi kuivuuden ongelmissa auttaa koska ongelma on liiansuuri kun se koskee koko eurooppaa, nyt on kyllä pakko kysyä miten kapeat hartiat EUlla oiken on, muistan että joskus Suomi pystyi omat katoongelmat hoitamaan jopa yksin?

Mitä hyötyä koko EUsta oikein on jos ongelmien tullessa eteen niin nostetaan kädet pystyyn, entäpä jos ryssä hyökkää onko paras EUn puolustus kädet pystyyn?
 
pikkusimo kirjoitti:
En nyt ole ihan varma kuulinko oikein Maatalouskomissaarin haastattelua kun liikenteenmelu häiritsi, mutta hän kertoi jotenkin niin että Suomea Ruotsia ja Tanska ei voi kuivuuden ongelmissa auttaa koska ongelma on liiansuuri kun se koskee koko eurooppaa, nyt on kyllä pakko kysyä miten kapeat hartiat EUlla oiken on, muistan että joskus Suomi pystyi omat katoongelmat hoitamaan jopa yksin?

Mitä hyötyä koko EUsta oikein on jos ongelmien tullessa eteen niin nostetaan kädet pystyyn, entäpä jos ryssä hyökkää onko paras EUn puolustus kädet pystyyn?
Klikkaa laajentaaksesi...

Uutisvirrassa on NYT pinnalla...

Suosikkilaulaja Tony Montana meni naimisiin – vaimo on kaunotar suomalaisen bisneselämän huipulta

Suomen seksikkäin lentoemäntä Anne-Mari Miettinen tapasi Petteri-miehensä Tinderissä – avautuu ikimuistoisesta hetkestä 10 000 metrissä: "Se oli todella ihanaa!"


AHAA...olisiko sitten kuitenkin maanviljelijäin äänenkannattajan(s) uutinen..

MTK pettyi, puheenjohtaja tilittää LM:lle: "Kirjeen sisältö voidaan tiivistää siihen, ettei tukea tipu"
 
baikal kirjoitti:
Juu, sylttytehtaallahan se on.

Tottakai homman pitäisi olla niin, että tuotanto on SE, joka määrittää tulon. EUn aikana homma on muuttunut perversioksi monella tapaa.

Kuten Ikarus tuossa jossain kohtaa mainitsi, nykyään on aivan liikaa peltoa, joka lykkää valvattia ja voikukkaa enemmän kuin mitään muuta....tuki juoksee pinta-alan mukaan. Jonkun elämäntilanteeseen ja -vaiheeseen voi sopia tosi hyvin se, että kunhan häntä homma pyörii ja tuet juoksee....kunhan kulukuri on hanskassa, niin eikun hoippuu vaan vuodesta toiseen eteenpäin.

Tuotannon tehokkuus. Vannon, että seuraava tarina on tosi. Olin vuonna -83 erään seurueen mukana Tanskassa, siellä tutustuttiin sikäläisiin tiloihin ja tuotantoon. No, miettikäähän: oli 220 lihanautaa kasvattamossa ja peltoa käytössä reilut 11 hehtaaria. Luitte oikein: 11 hehtaaria. Pellot kasvoivat rehumaissia ja ostorehua kului paljon. Silti ja juuri siksi tuotanto oli saatanallisen tehokasta ja perhe piti huolta siitä, että nuo kämäiset hehtaarit työnsivät yhtenä onkana sitä maissia. Siitä tehtiin säilörehua, jota syötettiin ympäri vuoden.

Ostokomponentteina oli muistaakseni sitä kuuluisaa tanskalaista heinäpellettiä, melassia, soijaa ja bulkkieriä viljaa. Täts ool. Sonnanajomäärät per ha oli jotain käsittämätöntä vrt. nykynormeihin ja asetuksiin. Mutta niin vaan entiset merenpohjat työnsivät sinisenään tavaraa kohti taivasta. Sonnit kasvoivat teurasikään muist. 13 kk:n kasvatuksella, tavoitepainoja en muista enää, jotenkin on mielikuva, että se olisi ollut 240 kg per lihapaino.
Klikkaa laajentaaksesi...
Muistan aikoinaan lukeneeni,että tanskalainen peltohehtaari työnsi enemmän typpeä mereen kuin suomalaiselle hehtaarille sitä keskimäärin laitettiin.
 
Vesi vanhin voitehista?

Korvaako vanha puutarhaniksi rikkakasvien torjunta-aineet? Suomalainen kuumavesikone on jo kaupunkikäytössä – "Kemikalisoitumisen vähentämiseen pitäisi ponnistella kaikin tavoin"

https://yle.fi/uutiset/3-10359403

Rikkakasvien torjuntaan suunniteltu kuumavesikone on Suomessa ensimmäinen laatuaan.

Rikkakasvien torjunta-aine glyfosaatti on yhdistetty syöpään. Suomessakin myytävä kasvimyrkky Roundup perustuu glyfosaatin vaikutukseen. Tuotetta valmistava Monsanto tuomittiin Yhdysvalloissa maksamaan satojen miljoonien korvaukset syöpäsairaalle miehelle.
Aineen terveyshaitoista ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä, ja EU päätti marraskuussa sallia aineen myynnin ainakin vuoden 2022 loppuun saakka.

———
Tästä on kyse
  • Konevel Oy ja HAMK suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä rikkakasveja kuumalla vedellä tuhoavan koneen.
  • Laitetta käytetään jo Mäntsälässä ja Tampereella.
  • Kemialliset torjunta-aineet ovat tapetilla, ja glyfosaatti on yhdistetty syöpään.
———
Kemiallisten torjunta-aineiden kritiikki on luonut kysyntää ekologisemmalle rikkakasvien torjunnalle. Tähän markkinarakoon on iskenyt Konevel Oy, joka suunnitteli kiehuvan kuumaan veteen perustuvan kitkentäkoneen yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kanssa.

HAMK vastasi projektin tutkimustyöstä. Korkeakoulu selvitti, mikä veden lämpötila tuhoaa rikkakasvit tehokkaimmin.
– Se oli noin sata astetta. Tietyllä käsittelyajalla se tuhoaa kasveja aika tehokkaasti, kertoo HAMKin rakennetun ympäristön koulutusohjelman lehtori Hannu Äystö.

Askel kohti kemikaalitonta ympäristöä
Kuuma vesi on jo vanha puutarhanhoidon niksi(siirryt toiseen palveluun) (MTV), mutta
tutkimuksen pohjalta suunniteltu ja rakennettu kuumavesikone on Suomessa ensimmäinen laatuaan.
Menetelmä perustuu lämpöshokkiin, jonka kiehuva vesi aiheuttaa kasville. Se tuhoaa vihersolun, ja kasvi kuivuu. Konevelin testien perusteella kuuma vesi tappaa kasvit nopeasti ja vaikutus kestää 3–4 viikkoa.
– Vedessä on se etu, että se imeytyy myös juuristoon ja tekee siellä tuhoja. Silloin torjunnalle saadaan pitempiaikainen vaikutus, kertoo Konevel Oy:n suunnittelija Janne Hakkarainen.

Rikkaruohojen vihollinen on pitkälti Hakkaraisen luomus. Mies suunnitteli koneen HAMKin tutkimusten pohjalta päättötyökseen Savonia-ammattikorkeakouluun. Se on vaihtoehto kemialliselle torjunnalle.
– Toivon laitteen olevan tulevaisuudessa merkittävä, että pääsemme kemikaaleista mahdollisimman hyvin eroon.
Myös HAMKin lehtori Hannu Äystö pitää asiaa merkittävänä.
– Ympäristön kemikalisoitumisen vähentämiseen pitäisi ponnistella kaikin tavoin. Tämä on siihen yksi mahdollisuus, ettei käytetä kasvinsuojeluaineita, vaan vaikuttava aine on kuuma vesi.

Uusi prototyyppi suunnitteluvaiheessa
Kuumavesikitkijä on suunniteltu kaupunkiympäristöön, esimerkiksi puistoalueiden rikkaruohojen tuhoamiseen. Toistaiseksi Mäntsälän ja Tampereen kaupungit ovat ottaneet laitteen käyttöön. Vastaavaa tapaa käytetään myös Helsingissä. https://www.hel.fi/uutiset/fi/stara/kuumalla-vedella-rikkaruohojen-kimppuun

Janne Hakkaraisen mukaan myös muut kaupungit ja kunnat ovat laitteesta kiinnostuneita. Tuotekehityksen seuraavat vaiheet ovat jo suunnittelupöydällä. Kuumavesikone halutaan seuraavaksi maatalouden käyttöön.
– Marjatiloille olemme tällä hetkellä tekemässä prototyyppiä, joka soveltuisi vähän isompiin määriin, Hakkarainen paljastaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Peukkua pojille, kemikaalikuorman vähentäminen kuulostaa hyvältä. Kuuman veden tuottaminen vaatii lämpöenergiaa, joka on tuotettava jollain tavalla, itsekseen kun vesi ei pömpelissä lämpene.
 
Maaseutuvihreiden puheenjohtaja jättäisi maatalouden ilman kriisitukea – "Löydettävä kestävämpiä tapoja parantaa kannattavuutta"
pic_5_4058662_k3396590_651.jpg

Vihreät julkaisee maatalousohjelmansa syyskuun alussa. Puolue piti puoluekokouksensa kesäkuussa Vantaalla.
KOTIMAA Lännen Media 17:10 0
Virpi Niemistö

Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja Silja Keränen on samaa mieltä puolueensa puheenjohtajan Touko Aallon kanssa siitä, ettei maataloudelle tulisi myöntää kriisitukea nyt elokuun budjettiriihessä.

– Ei se muutama kymmenen miljoonaa euroa vasta vuoden kuluttua käytössä olevana auta.

Ja mitä sitten, jos ensi vuonna tulee taas joku olosuhdekriisi, sitten taasko ollaan saman kysymyksen edessä. Sellainen ei ole kestävä tie, Keränen toteaa.

Hän viittaa Sipilän hallituksen viime syksynä päättämään energiaveropalautuksen korotukseen, jonka saanti tilojen käyttöön siirtyi tämän vuoden puolelle.

Viime syksynä maatalous Suomessa kärsi märkyydestä, joka jätti osan sadosta peltoon.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on korostanut, että nyt tarvitaan ennen kaikkea nopeasti toimivia tukimuotoja.

Vaikka nopeita tukitoimia löytyisikin, maaseutuvihreiden kanta kriisitukeen on yhä kielteinen.

– Hyvähän nyt vaalien alla olisi kaikenlaista lupailla, mutta se ei tuota hyvää lopputulosta, eikä kriisituki ole järkevin ja kestävin tapa maatalouden auttamiseen, Keränen pohtii.

Vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon tyrmäyksestä tukitoimille uutisoi Maaseudun Tulevaisuus (20.8.).

Sekä sdp että vasemmistoliitto ovat sen sijaan kriisituen kannalla.

Lännen Media kertoi maanantaina, ettei EU:lta heru kriisitukea kuivuudesta kärsineille Pohjois-Euroopan maille.

Kertaluonteisen tuenmyöntämisen sijaan maaseutuvihreä Keränen kannattaa lämpimästi maatalouden satovakuutusjärjestelmien kehittämistä sekä tilojen maksujen ja lainojen aikatauluissa joustamista.

– Tärkeää olisi myös kaupan mukaantulo niin, että halpuutusten sijaan ne korostaisivat sitä hintatasoa, jolla tuottaja tulee toimeen. Tästä on jo hyviä esimerkkejä Ruotsista.

Keräsen mukaan Ruotsi on kelpo esimerkki juuri kaupan mukaantulossa ratkomaan kannattavuusongelmaa.

Sen sijaan Ruotsin käyttö mallina kriisituen ja sitä myötä kansallisten tukien myöntämiselle on hänen mielestään suorastaan valheellista.

– Täytyy muistaa, että Ruotsi luopui kansallisista maataloustuista EU:hun liittymisen yhteydessä. Suomessa niitä maksetaan noin miljardi euroa vuodessa.

Keränen odottaa paljon myös vuorineuvos Reijo Karhisen vetämältä työryhmältä, joka on perustettu etsimään keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi.

Vihreät julkistaa maatalouspoliittisen ohjelmansa kolmen viikon kuluttua puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä. Keränen on toiminut ohjelmaa valmistelleen työryhmän puheenjohtajana.

Maaseutu- ja erävihreät on Vihreän liiton valtakunnallinen jäsenjärjestö.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/40...va+kestavampia+tapoja+parantaa+kannattavuutta
 
Taitaa onni ja autuus koittaa "sivuteillä".. loput pidetään vaan "kunnossa"..

Nämä tiet ja radat valtio haluaa pitää parhaassa kunnossa – ministeriön luonnos runkoverkoksi valmistui
Runkoverkon ylläpitoon varattaisiin valtion kassasta vuosittain yli 400 miljoonaa euroa.

Jarno Hartikainen HS
Julkaistu: 20.8. 17:08

LIIKENNE- ja viestintäministeriö (LVM) on julkaissut ehdotuksensa tie- ja rataosuuksista, joiden kunnossapitoon valtio käyttää tulevaisuudessa erityisen paljon huomiota. Hangosta Inariin ulottuvaan niin kutsuttuun runkoverkkoon kuuluisi noin 4 300 kilometriä maanteitä ja lähes 3 200 kilometriä rautatietä.

Runkoverkkoon kuuluvat tie- ja rataosuudet näkyvät oheisessa kuvassa:
495fc3fff2bc44088671c34fe294b214.png


Käytännössä runkoverkosto yhdistää suurimmat kaupungit ja elinkeinoelämän kannalta tärkeimmät liikenteen solmukohdat. LVM:n ehdotukseen sisältyvät väylät ovat pääosin myös Suomen vilkkaimmin liikennöityjä tie- ja rataosuuksia.

LVM ei esitä uusien tie- tai rataosuuksien rakentamista.

EHDOTUKSEN tavoitteena on, että pitkän matkan liikenne keskeisillä väylillä sujuisi jouhevammin ja turvallisemmin.

Runkoverkkoon kuuluvilla maanteillä nopeusrajoitukset olisivat vähintään 80 kilometriä tunnissa ja moottoriteillä 120 kilometriä tunnissa. Liikennettä hidastavia liittymiä on vähemmän ja ohituspaikkoja enemmän.

Runkoverkon junaradoilla henkilöliikenteen nopeusrajoitus olisi vähintään 120 kilometriä tunnissa. Tavaraliikenteen nopeusrajoitus vähintään 80 kilometriä tunnissa ja suurin sallittu akselipaino vähintään 22,5 tonnia.

Tavoitteena on kuitenkin, että maantie- ja junaliikenne toimisi selvästi vähimmäisvaatimuksia nopeammin: rautateiden henkilöliikenteelle tavoitenopeus on 140–160 ja tavaraliikenteelle 100 kilometriä tunnissa. Maanteillä tavoitteena on nostaa nopeusrajoitukset 100 kilometriin tunnissa.

ILMAISEKSI tavoitteisiin ei päästä. LVM:n arvion mukaan runkoverkkoon kuuluvien tie- ja rataosuuksien ylläpitoon ja pieniin parannuksiin tarvittaisiin vuosittain 440 miljoonaa euroa.

LVM:n arvion mukaan valtaosa sen ehdottamista maanteistä täyttää jo nykyisellään minimitavoitteet. 1 800 kilometrin verran teitä tarvitsee pieniä parannustöitä. Noin 300 tiekilometrillä on merkittäviä puutteita esimerkiksi turvallisuuden osalta.

Rataverkosto vastaa jo pääosin nopeudelle ja akselipainolle asetetut tavoitteet, mutta sielläkin rahaa tarvitaan ylläpitoon ja pienin parannustöihin kuten tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005797540.html
 
Juonenkäänteitä. Se on hyvä että Silja on samaa mieltä Toukon kanssa. On nimittäin niin, ettei Touko sittenkään vastusta kriisitukea.

Vihreiden Touko Aalto ei sittenkään vastusta maatalouden kriisipakettia – maaseutuvihreiden puheenjohtaja ei myöntäisi tukea

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.286753
 
Touko-poukon vaalitemppu. Ensin oli EI, sitten EHKÄ. Takki pyörii siihen malliin että sitä vois äkkinäinen luulla tuulivoimalaksi.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top