Suuri maatalouskeskustelu

Kepulla on ollut neljä vuotta aikaa laittaa hommat kuntoon, mutta mites on onnistuttu?

Kova on luotto the puolueeseen, jos nyt jaksaa uskoa, että vasta seuraavan neljän vuoden aikana ryhdytään toimeen.

Tuossa jo @Herman30 ja @Merkava hyvin kommetoivatkin.
Sipilän ja Erityisesti Bernerin myötä Kepun politiikka on ollut aika persiistä. Turhaan yrittävät kalastaa kokoomuksen reviirillä, ei vaan onnistu. No, otetaan turpiin vaaleissa ja sitten taas back to basics ;)
 
En tiedä yrittävätkö kalastaa ääniä kokkareilta. Pikemmin sanoisin että Sipilä ja Berner ovat väärässä puolueessa. Hehän ajavat kokoomuslaista poiltiikkaa. Onko Sipilä sitten Kepu jäsen vain koska uskonveljetkin ovat?
 
En tiedä yrittävätkö kalastaa ääniä kokkareilta. Pikemmin sanoisin että Sipilä ja Berner ovat väärässä puolueessa. Hehän ajavat kokoomuslaista poiltiikkaa. Onko Sipilä sitten Kepu jäsen vain koska uskonveljetkin ovat?

Sipilä taitaa olla osin opportunisti, totuus on se, että Oulun seudultakin on helpoin ponnistaa pitkälle kepun jäsenkirjalla. Jos ajatellaan kokomuksen ministereitä, niin pääsääntöisesti merkittävät paikat jaetaan Helsinki-Turku akselille. Tietysti sitten tuo uskonnollinen tausta painaa, lestadiolaisille kepu on se ainoa puolue jota voi äänestää.
 
Hieno asia, että joku osaa ja luomussakin onnistuu.:solthum:
Valitettavasti ei meillä. Vituttaa katella niitä valvattipeltoja, vaikka eivät ole omia.

Jos voi kysyä, onko kyseessä puhdas kasvinviljelytila? Saako jostain karjanlantaa vai onko välissä viherlannoitusnurmi eli mitään tuottamaton välivuosi typen sitomiseksi peltoon?
Viljatila, kyllä. Luomussa on aina kolmasosa nurmella. Eli tässä tapauksessa typensitojilla, jotka samalla toimivat maanparannuskasveina. Valkomesikkää, kairaa (komia paalujuuri), apilaa yms. Ne nimenomaan tuottavat, parantavat maan rakennetta samalla kun sitovat typpeä maahan, säästäen lannoitelaskussa. Päälannoite on oraalle ajettava Soilfoodin biovoimalaitoksesta tuleva liete. Sen lisäksi puukuitua. Ja YARAn nestemäisiä lannoitteita sitten täsmätarpeen mukaan ruiskulla lisäksi.
 
Lisäpykälä tuohon himmeliin ja hups, pellot ja metsä on myös kinteistöverotuksen piirissä.

Mitähän mieltä ns. kaupunkilaismetsänomistajat ovat aiheesta. On ostettu "puuhastelupalstoja" ja seuraava hallitus sattuukin laajentamaan kiinteistöveropohjaa. Pidän sitä varsin todennäköisenä.

Vihreiden kannattaisi olla tarkkana. Kiinteistöverolla on monenlaisia vaikutuksia. Ymmärtänevätkö asiaa.
 
Viimeksi muokattu:
Eihän nykyistä kapitalistista citykepua maatalous kiinnosta mitenkään erityisesti muuta kuin vaalivuonna.

Nykyinen kepun linja on oikea, ainakin jos halutaan kilvoitella pääministeriydestä.

Maataloustuottajien lukumäärä on pudonnut niin hurjasti, ettei heistä ole enää kepua kannattelemaan. Maataloustuotanto ei ole laskenut, mutta yksikkökoko on kasvanut vallan hurjasti. Suurtilan isäntäparilla on vain ne kaksi ääntä annettavanaan. Tämä tiedetään vallan hyvin kepun puoluetoimistossa. Sitäpaitsi nämä uuden agritalouden suuryrittäjät ovat monet tiukasti kokoomuslaisia.

Kokoomuksella on vähän samanlainen tilanne eli kun oikealla ei ole mitään uhkaa, niin kokoomus voi hääriä hyvin pitkällä keskustan ja jopa demareiden tontilla.
 
Sipilän ja Erityisesti Bernerin myötä Kepun politiikka on ollut aika persiistä. Turhaan yrittävät kalastaa kokoomuksen reviirillä, ei vaan onnistu. No, otetaan turpiin vaaleissa ja sitten taas back to basics ;)

Mikä siinä Bernerissä nyt niin ahterista on? Hesalais-sveitsiläisyyskö?

Jos katsotaan mitä Berner on liikennesektorilla saanut aikaan, niin kyllä ne ennemmin plussan puolelle kallistuu:

- Ajokorttiuudistus: 60 km/h traktorit myös T ja B -kortilla ajettaviksi. Autokoulun ja opetuslupaopetuksen yhdistämisen mahdollisuus jo 16-vuotiaasta alkaen.

- Mopoautot korvataan turvallisilla "kevythenkilöautoilla" eli suoraan Sveitsistä (yllätys?) kopioitu ratkaisu. Palvelee erityisesti maaseudun nuorisoa.

- Liikenneluvat: Traktorit ja pakut vapaaksi liikenneluvista. Taksien osalta vaikutukset vielä epäselviä, mutta ainakin avaa mahdollisuuksia yrittäjyyteen.

- Yksityistielaki uusiksi: Joutikin uudistua eli nykyaikainen ja byrokratiaa purkava.

- 370 miljoonaa korjausvelan taklaamiseen ja siltaremontteihin. Liittyy toki myös rekkojen kasvaviin mittoihin.

Tieverkon yhtiöittäminen ei mennyt läpi ja ehkä hyvä niin. Tämäkin idea oli oikeasti aiemman liikenneministerin eli vasemmistoliiton Merja Kyllösen kaudella polkaistu idea Ollilan työryhmästä. Tämä tullaan vielä jossakin mallissa nuijimaan läpi, olipa Berner mukana tai ei.
 
Mikä siinä Bernerissä nyt niin ahterista on? Hesalais-sveitsiläisyyskö?

Jos katsotaan mitä Berner on liikennesektorilla saanut aikaan, niin kyllä ne ennemmin plussan puolelle kallistuu:

- Ajokorttiuudistus: 60 km/h traktorit myös T ja B -kortilla ajettaviksi. Autokoulun ja opetuslupaopetuksen yhdistämisen mahdollisuus jo 16-vuotiaasta alkaen.

- Liikenneluvat: Traktorit ja pakut vapaaksi liikenneluvista. Taksien osalta vaikutukset vielä epäselviä, mutta ainakin avaa mahdollisuuksia yrittäjyyteen.

- Yksityistielaki uusiksi: Joutikin uudistua eli nykyaikainen ja byrokratiaa purkava.

- 370 miljoonaa korjausvelan taklaamiseen ja siltaremontteihin. Liittyy toki myös rekkojen kasvaviin mittoihin.

Tieverkon yhtiöittäminen ei mennyt läpi ja ehkä hyvä niin. Tämäkin idea oli oikeasti aiemman liikenneministerin eli vasemmistoliiton Merja Kyllösen kaudella polkaistu idea Ollilan työryhmästä. Tämä tullaan vielä jossakin mallissa nuijimaan läpi, olipa Berner mukana tai ei.

Yksi pitää äidistä ja toinen tyttärestä :D
 
Aivan selvästi haluat alkaa junkkaamaan. Sovitaanko, että etsit siihen leikkiin jonkun muun?

En minä kepulaisten keskinäisiin välitä nokkaani laittaa, mutta olisi silti hyvä kuulla mikä noissa listaamissani närästää. Oliko lista jotenkin virheellinen?

Lupaan olla kommentoimatta.
 
Nyt rupeaa itsellä jo kiristämään hermoja aika paljon, vielä kun aloitetaan pakkolunastukset metsien ja peltojen osalta niin kuvio paljastuu kokonaisuudessaan

Pakkolunastus? Ei sellaista tarvita, kun luodaan vapaaehtoinen pakko.:ROFLMAO:

Kun vähän fiilataan vielä metsänomistajan vastuita ja pannaan maa-ala ja puusto verolle, niin alkaa kalikka ottaa kyytiä tienvarteen ja maapohjista luopuminen tulee helpoksi. Kiusallinen -pienmetsänomistus- tulee tiensä päähän ja pohjat saadaan yhtiöille ja valtiolle. Eikä maksa paljon.

Jos sanon viisi vuotta ja sanon 20 vuotta niin erehdyn molemmissa arvioissa. Tähän väliin osuu tämä -uudistus-.
 
Pakkolunastus? Ei sellaista tarvita, kun luodaan vapaaehtoinen pakko.:ROFLMAO:

Kun vähän fiilataan vielä metsänomistajan vastuita ja pannaan maa-ala ja puusto verolle, niin alkaa kalikka ottaa kyytiä tienvarteen ja maapohjista luopuminen tulee helpoksi. Kiusallinen -pienmetsänomistus- tulee tiensä päähän ja pohjat saadaan yhtiöille ja valtiolle. Eikä maksa paljon.

Jos sanon viisi vuotta ja sanon 20 vuotta niin erehdyn molemmissa arvioissa. Tähän väliin osuu tämä -uudistus-.


Pakkolunastuksia on mietitty myös vaihtoehtona jo vuosia sitten, toki pyrkivät verotuksen ja lainojen kautta toimimaan mutta esimerkiksi itse en luovu mistään vaikka kuinka ahdistelisivat.
 
Jostain syystä maatalouskeskustelut tahtoo mennä lapselliseksi maalaisserkku/kaupunkilaisserkku lällättelyksi. Silläkin uhalla väitän, että Suomen nykymuotoisessa maataloudessa ei ole juuri järkeä.

Maataloutta tuetaan miljardeilla mutta silti (tai juuri siksi) tuottajat on jatkuvasti helisemässä onnettoman hintatason kanssa. Totuus alkaa hiljalleen paljastua nyt kun ylituotantoa ei enää saa kärrättyä Venäjälle eikä sää suosi. Syyttävä sormi osuu helposti viljelijään, vaikka heillä on eniten pelissä ja eniten hävittävää.

Kannatan maataloustukea ruoantuotannon varmistamiseksi, mutta meneekö se sinne? 80%:lla peltoalasta viljellään rehua eikä ihmisten ruokaa. Toki osa pelloista sopii vain rehuntuotantoon, mutta 80%! Samaan aikaan peltoja raivataan lisää että saadaan pinta-alaa lannanlevitykseen. Pihtiputaan mummokin ymmärtää, että kyse ei ole tahokkaasta ravinnontuottamisesta vaan jostain aivan muusta.

Ympäristövaikutukset ovat huomattavat, ei viljelijän välinpitämättömyyden vuoksi, vaan siksi että maatalouden päästövähennykset ovat helvetillisen vaikeita toteuttaa.

Kun tiedetään että eläinrasvaa ja -proteiinia on ruokavaliossa aivan liikaa, niin miksi meillä on ylläpidettävänä massiivinen agribusinesskoneisto joka varmistaa että kaupoissa on kasapäin halpuutettua grillikasleria, broilerisuikaletta ja laktoositonta maitojuomaa? Que bono?

Onko niin, että koneisto ruokkii itseään eikä kukaan uskalla kertoa että keisarilta puuttuu vaatteet? Sen sijaan laskun maksavat kaupunkilainen asuntovelkainen kuluttaja ja all-in likoon laittanut viljelijä asetetaan keinotekoisesti vastakkain. Ja lällättely jatkuu.
 
Tämän Kes-Kusta ei petä "maantapa", politiikasta oleva juttu sopii varmaan tähän lirpakkeeseen...?

Vaikka onkin vihervasemmisto aatteen toimittelijan tekemä juttu niin kannattaa lukaista...

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808172201143618_pi.shtml
Uutiset | Politiikka
Yrittäjä syyttää Sipilän hallituksen hyvä veli -suhmurointia Tenon kalastusmatkailun näivettämisestä - ”Voittajia ovat ne, joilla on paljon rahaa”
Tenojoen rannalla toimiva matkailuyrittäjä, keskustalainen kuntapoliitikko Raimo Hekkanen syyttää Sipilän (kesk) hallitusta hyvä veli -päätöksistä, jotka ovat osaltaan näivettäneet Tenojoen matkailuyrittäjien elinkeinoa.

  • Luonnonvarakeskuksen mukaan Tenon lupauudistus romahdutti kalastusmatkailijoiden määrän viime vuonna.
  • Vuonna 2017 voimaan tulleessa uudessa kalastussäännössä vain ulkopaikkakuntalaiset mökkiläiset saivat lisää oikeuksia.
  • Keskustapuoluetta kunnanvaltuustossa edustavan kalastusmatkailuyrittäjän mukaan varakkaita suosivan uudistuksen taustalla on Sipilän hallitus ja hyvä veli -verkosto.
bfa54a8306d5da76388b4c1a103cb0e63485125a17e4991d1d48f6b1007288a8.jpg

bfa54a8306d5da76388b4c1a103cb0e63485125a17e4991d1d48f6b1007288a8.jpg

Tenojoen lohiveneet seisovat tyhinä rannoilla, koska uusi kalastussääntö on leikannut rajusti kalastusmatkailijoiden määrää. KREETA KARVALA
Tenojokea pidetään maailman monimuotoisimpana lohijokena, jossa elää noin 30 perinnöllisesti erilaista lohikantaa. Lohien suojelemiseksi Suomi ja Norja allekirjoittivat vuonna 2017 voimaan tulleen sopimuksen, jonka tarkoituksena oli vähentää kolmanneksella Tenojoen kalastuspainetta.
Sopimuksen myötä Suomen osuus Tenojoen lupakiintiöstä on nyt yhteensä 11 000 kalastusvuorokautta, jossa kiintiöt jakaantuvat puoliksi venelupiin ja rantakalastuslupiin.

Surkea sopimus
Matkailuyrittäjien kannalta uudet kalastussäännöt ovat kuitenkin osoittautuneet katastrofiksi, sillä Luonnonvarakeskuksen mukaan uudistus leikkasi viime vuonna kalastusmatkailijoiden määrää Suomen puolella noin 70 prosenttia aiempiin vuosiin verrattuna.
Vielä toissa vuonna kalastusmatkailijoita oli Tenolla noin 8000, ja he lunastivat yli 31 000 kalastusvuorokautta. Viime kesänä Tenolla vieraili vain 2500 kalastusmatkailijaa, jotka lunastivat noin 10 000 kalastusvuorokautta.
- Nyt kun kalastajia on alle kolmannes aiemmasta, on helppo vetää johtopäätös, mitä tämä muutos tarkoittaa matkailuyrittäjille - kaikilla alueen matkailuyrittäjillä pudotus on ollut raju, sanoo Utsjoen kunnan elinvoimalautakunnan puheenjohtaja ja matkailuyrittäjä Raimo Hekkanen.

Järjetön järjestelmä
a44742b99ec4877ba75058963f0384bdce9c2f9ddd7003832982703a4e15bc5f.jpg

a44742b99ec4877ba75058963f0384bdce9c2f9ddd7003832982703a4e15bc5f.jpg

Matkailuyrittäjä ja keskustalainen kuntapoliitikko Raimo Hekkanen toivoo, että myös majoitusliikkeille myönnettäisiin kalastuslupia Tenojoelta. KREETA KARVALA
Matkailuyrittäjien kannalta ongelmalliseksi on osoittautunut myös se, että kalastusluvat tulevat myyntiin vasta huhti-toukokuussa, jolloin kalastusmatkaa suunnittelevien ihmisten on mahdotonta sovittaa aiemmin sovittua loma-aikaa myöhemmin mahdollisesti saatavaan kalastuslupa-aikaan.
- Emme voi myydä esimeriksi ulkomaalaisille turisteille lainkaan majapaikkoja ennakkoon, koska luvansaanti on täysin epävarmaa.Tietysti me voimme myydä lomapaketin, mutta jos he eivät saakaan kalastuslupia, silloin koko homma romuttuu saman tien. Tämä on täysin järjetöntä, Hekkanen sanoo.

Eliitin huvia
Tenon kalastuksen arvioidaan tulleen uudistuksen myötä myös hinta-laatusuhteeltaan liian kalliiksi, etenkin perheille, sillä nykyisin yksi päiväkohtainen venekalastuslupa maksaa ajankohdasta riippuen 60 - 80 euroa, ja rantakalastuslupa 50 euroa. Alle 18-vuotiailta peritään puolet lupamaksusta, kun aiemmin nuori sai kalastusluvan viikoksi viidellä eurolla.
- Voittajia tässä uudistuksessa ovat ne, joilla on niin paljon rahaa, että he pystyvät ostamaan mitä tahansa. Toinen ryhmä ovat sellaiset kalastajat, jotka eivät käytä mitään paikallisia palveluita, vaan kalastavat rannalta, asuvat teltassa ja syövät etelän Lidlistä ostettuja eväitä.
- Ennen oli myös puolisolupa, joka oli vain viisi euroa, mutta nyt lupa on täysihintainen, mikä tarkoittaa sitä, että myös perheet ovat kadonneet Tenolta kokonaan, joka tietysti näkyy myös majoitusvarauksissa, Hekkanen sanoo.

Erikoisia ehdotuksia
Kadonneiden kalastusmatkailijoiden korvaamiseksi esimerkiksi Hekkanen-Holmbergin yrittäjäpariskunnalle on virkamiestaholta neuvottu, että heidän pitäisi kehittää muita palveluita, kuten esimerkiksi vesiskootteriajelua Tenojoella.

- Eiväthän ne vesiskootterit lohijoelle sovi. Miksi meidän pitäisi keksiä pyörää uudelleen, kun vieressä on maailman paras Atlantin lohijoki.
- Tilanne on sama, jos vaikka Levillä suljettaisiin laskettelurinne ja paikallisille yrittäjille sanottaisiin, että tehkää jotain muuta talvella, ei varmasti menisi läpi, Hekkanen vertaa.
74ef8e74c2a4f14fd6d1b7bee2aa39e5343b3c44d31e82a672515bd87d97073b.jpg

74ef8e74c2a4f14fd6d1b7bee2aa39e5343b3c44d31e82a672515bd87d97073b.jpg

Vähentyneet kalastusmatkailijat rokottavat majoitus- ja matkailupalveluja. Kuvassa yrittäjä Marjatta Holmberg Nuorgamista. KREETA KARVALA

Hyväveli-verkoston voima
Tenojoen matkailuyrittäjiä kismittää myös se, että he eivät saaneet uudistuksessa minkäänlaisia kalastuslupakiintiöitä.
Vuonna 2017 voimaan tulleessa Tenon uudessa kalastussäännössä turistit menettivät huomattavasti oikeuksiaan samoin kuin paikalliset asukkaat, mutta ulkopaikkakuntalaiset mökkiläiset saivat lisää oikeuksia.
- Näille mökkiläisille on tullut hyvä veli -verkostojen myötä aivan hirveästi uusia oikeuksia, koska Sipilän hallitus päätti ratkaista tilanteen niin, että kyllähän minun kaverille kuuluu jotakin, sanoo keskustapuoluetta kunnanvaltuustossa edustava Hekkanen.
- Useimmat näistä (mökkejä omistavista) henkilöistä rehvastelivat jo ennen uudistusta, että heillä on kavereita hallituksessa, että kyllä tämä nyt muuttuu.Näin jälkikäteen on todettava, että näköjään he tiesivät mistä puhuivat, koska juuri heidän edukseen tämä tilanne muutettiin.
Ulkopaikkakuntalaisilla mökkiläisillä on nyt niin paljon lupia, että he eivät pysty kaikkia käyttämään, ja tästä syystä viranomaiset päättivät kesäkuussa vapauttaa mökkiläisten varaamattomia lupia myyntiin kalastusmatkailijoille.

Kansalaisaloite vireille
Utsjoen kunnan elinvoimalautakunnan puheenjohtaja Hekkanen kertoo, että matkailutoimijat yrittävät nyt hakea muutosta siihen, että myös majoitusliikkeille myönnettäisiin omat kalastuslupakiintiöt, joita he voisivat myydä asiakkaille.
- Tästä ovat valtion lakimiehet meille sanoneet, että kiintiöitä ei voi olla, koska se asettaa ostajat eriarvoiseen asemaan, mutta nytkin käytössä ovat ulkopaikkakuntalaisten mökkiläisten kiintiöt sekä nuorisokiintiöt, joten mikseivät myös majoitusliikkeiden kiintiöt kävisi, Hekkanen ihmettelee.
Paikallinen yrittäjäjärjestö aikoo myös tehdä kansalaisaloitteen, jotta turistikalastuspykälä olisi nykyistä järkevämpi ja ihmisystävällisempi.
- Teemme ensin yrittäjä- ja asiakaskyselyn, jotta saamme faktat kerättyä, ja tämän jälkeen yritämme vaikuttaa ministeriöön ja teemme kansalaisaloitteen.

Poikastuotanto turvattava
Hekkanen korostaa lohikannan suojelussa erityisesti poikastuotannon turvaamista.
- Yhtään jokea maailmassa ei ole tyhjennetty onkikalastuksella, kyse on verkkokalastuksesta ja troolauksesta, jotka ihan oikeasti tyhjentävät meret.
Hekkasen mukaan lohenpoikasia on suojeltava myös kantoja verottavilta linnuilta ja kaloilta.
- Nyt jokialueella on räjähdysmäisesti kasvanut kilokaupalla päivässä poikasia syövien merimetsojen ja koskeloiden määrä, lisäksi ennen saatiin pyytää poikastuotantoa verottavaa meritaimenta ja siikaa kalastuskauden ulkopuolella, mutta se on kiellettyä, eli näitä pitäisi pystyä rajoittamaan, jotta poikastuotanto saataisiin turvattua. Sitä kautta päästäisiin paljon parempaan tulokseen kuin miettimällä, että onko joku perhokalastaja paha tuolle joelle, koska minkään tilaston mukaan näin ei ole, Hekkanen päättää.
KREETA KARVALA[email protected]


 
Back
Top