Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
IMG_20190429_090919.jpg
Viime kevään tuhojen korjausta. Kiveen ajo kylvökoneella maksoi 300. Kuvassa kylvökoneen vannas, uusi ja mutkalle ajettu.

Ainaista taistelua noiden romujen kanssa. Alaa harrastavat tietävät tämän erinomaisen hyvin. No, nyt kylvökone on korjattu ja kaikki 100 rasvanippaa rasvattu, kai sillä kylvää.

Huomenna toisen koneen kimppuun ja sitten odottelemaan kylvökelejä. Ja sitä parasta satoa kautta aikojen:)
 
Komiaa olisi käydä kylän raitilla karauttamassa ja herättämässä pahennusta.:D
Kavereiden kanssa on tuollaista joskus puolitosissaan suunniteltukin: Vaikkapa juhannuksena kärryille semmoinen rötyävä ukkoporukka ja vanha kunnon kaljakori (saako niitä edes enää?) ja kylille kiertelemään. Kiesien puutteessa joutuisi tosin tyytymään työkärryihin, mutta komeaa silläkin olisi ajella. Vaan ettei kävisi niin, että tuo sotanorsu lähtisi lauluveikoilta lapasesta, ja kävisi kuten entisen mustalaisen muistovärssyssä: "Aisa katkes, kärryt kaatui, huuto kuului, kuolo saapui.."
 
Kavereiden kanssa on tuollaista joskus puolitosissaan suunniteltukin: Vaikkapa juhannuksena kärryille semmoinen rötyävä ukkoporukka ja vanha kunnon kaljakori (saako niitä edes enää?) ja kylille kiertelemään. Kiesien puutteessa joutuisi tosin tyytymään työkärryihin, mutta komeaa silläkin olisi ajella. Vaan ettei kävisi niin, että tuo sotanorsu lähtisi lauluveikoilta lapasesta, ja kävisi kuten entisen mustalaisen muistovärssyssä: "Aisa katkes, kärryt kaatui, huuto kuului, kuolo saapui.."
Heh, eipä huono idea!

Saako hevosella muuten ajaa tiellä kännissä? Ei varmasti suositeltavaa, vaikka saisi lain puitteissa, mutta saahan venelläkin ajaa aika hyvässä ''laitamyötäisessä''. Promilleen saa kiskoa kepardia varsin topakasti.
 
Heh, eipä huono idea!

Saako hevosella muuten ajaa tiellä kännissä? Ei varmasti suositeltavaa, vaikka saisi lain puitteissa, mutta saahan venelläkin ajaa aika hyvässä ''laitamyötäisessä''. Promilleen saa kiskoa kepardia varsin topakasti.
Lainaus Yleltä:
Liikkuvan poliisin viestintäpäällikkö Jussi Pohjonen tietää lain kummallisuuden.
- Promillerajaa ei ole. Poliisin kanta on kuitenkin vanhaa sanontaa lainaten, että humalassa ei saa ajaa kuin partaa. Ja sitäkin vain varovasti.
Suomen lainsäädännön mukaan polkupyörä on ajoneuvo. Humalainen polkija syyllistyy rikkeeseen nimeltä ”liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla”.
- Kiellettyä on, mutta käytännössä ei. Hevosajoneuvo eli vaikkapa ravivaunu tai reki on sama juttu. Ihan samaa pykälää sovelletaan, jos katsotaan, että homma ei ole kuskin hallinnassa, Pohjonen sanoo
Poliisin aseena suullinen nuhtelu
Tiellä kiemurtelijalle seuraa poliisin langettama sanktio. Se on käsky taluttaa. Poliisin käskylle ei kuitenkaan ole aika- tai kilometrirajaa, joten hevosmies tai pyörälähetti voi hypätä pukille jälleen poliisin kadottua horisonttiin. Uudelleen tavattaessa käsky uusitaan.
 
Takatalvea pukkaa. Torstai alkaa vesisateella, joka muuttuu lumeksi. Lunta tulee koko perjantai päivän. Viikonlopun alimmat lämpötilat -6. Tulikohan hätiköityä kesärenkaiden kanssa.

Viljat, mitkä on jo maassa, eivät kärsi lyhyestä kylmän ilman purkauksesta, (tuskin ovat ehtineet oraalle?)
pitkästä, märästä ja kylmästä jaksosta ne ei tykkää.

Orastuminen viivästyminen lisää tietyillä maalajeilla kuorettumisen riskiä. Eli pinta kovoo kuin sementti ja oras ei sitä kykene läpäisemään. Jos näin käy, kuorettumaa voi yrittää äkeellä varovasti rikkoa, usein kylvö menee kuitenkin uusiksi. Mikä taas on ylimääräinen kustannus, joka käytännössä nollaa sen lohkon vuosikatteen, oli sato syksyllä millainen tahansa.
 
Takatalvea pukkaa. Torstai alkaa vesisateella, joka muuttuu lumeksi. Lunta tulee koko perjantai päivän. Viikonlopun alimmat lämpötilat -6. Tulikohan hätiköityä kesärenkaiden kanssa.

Minä vaihdan vasta ensi viikolla. Perjantaina ja lauantaina voi olla mielenkiintoista ajaa kesäkumeilla. Saa nähdä sitten, joskus tähän aikaan menee pieleen noi ennustuksetkin. Jos sää menee tuonne -8:aan, niin sillä alkaa olla jo vaikutusta kasveihin, jotka ovat yrittäneet heräillä talviunilta.

Veikkaan, että hyttyskesästä ei tule niin hirveää kuin iltalehdet kertovat. Lammikoita ei ole oikeastaan lainkaan. Ja tähän väliin osuva pakkanen tekee -hyvää- hyttysillekin.:)
 
Minä vaihdan vasta ensi viikolla. Perjantaina ja lauantaina voi olla mielenkiintoista ajaa kesäkumeilla. Saa nähdä sitten, joskus tähän aikaan menee pieleen noi ennustuksetkin. Jos sää menee tuonne -8:aan, niin sillä alkaa olla jo vaikutusta kasveihin, jotka ovat yrittäneet heräillä talviunilta.

Veikkaan, että hyttyskesästä ei tule niin hirveää kuin iltalehdet kertovat. Lammikoita ei ole oikeastaan lainkaan. Ja tähän väliin osuva pakkanen tekee -hyvää- hyttysillekin.:)
Luotan siihen, että asfaltti on jo niin lämmin, ettei se lumi enää kunnolla tartu. Uudehkoilla kesäkiekoilla sohjo ei niin kamalan paha ole.

Silti olen ihan tyytyväinen, ettei tyttärellä ole loppuviikosta tarhapäiviä, ja ajan yksi aamuisin töihin. Jos nimittäin ihan tosissaan sataa ja oikeasti pakastaa yöllä ja päivällä, saattaapi kitkakerroin olla aika pieni...
 
Noin. Kaksi päivää kuumeessa päänsäryssä ja mahakivuissa kylvöjä, ja sitten kolmantena heräsin kolmelta yöllä, juoksin vessaan ja makasin vessan lattialla neljä seuraavaa tuntia polvet rinnassa miettien että pitäiskö sitä sunnuntain kuitenkin lepopäivänä kun mies kouristaa elimistö krampissa tyhjää mahasta ulos ja kuume nousee 39 asti, vasen solisluun seutu ei kestä käden liikuttamista ja jokaista lihasta särki :D Nyt kaksi päivää jo vähän paremmin voinnein, ei kyllä terveenä mutta yrittäjän työkykyisenä.

Sitten asiaan. Multiva Topline Super XL. Kokemuksia? Sänkeen? Nurmeen? Juolavehnämultaturvehelvettiin?
 
Heh, eipä huono idea!

Saako hevosella muuten ajaa tiellä kännissä? Ei varmasti suositeltavaa, vaikka saisi lain puitteissa, mutta saahan venelläkin ajaa aika hyvässä ''laitamyötäisessä''. Promilleen saa kiskoa kepardia varsin topakasti.
Aprikoimme joskus työporukan kanssa seuraavaa asiaa, voiko baarista tulla vihneessä jos on hobusen vatsan alla joku säkistä tehty riiputin, johon huilimaan ja humma osaa kotiin. Asia venyi niin pitkälle, että kamarille oli soitettava. Konstaapeli sanoi ensin, että helvetin jätkät pelleilette nyt väärän miehen kanssa, mutta jankattuamme aikamme hän lupasi tsekata asian ja soittaa takaisin. Ilmeisesti kamarilla oli joku lainoppinut paikalla, koska vartin kuluttua konstu soitti ja luetteli useampiakin lainkohtia mitä rikottaisiin.
En niitä enää muista, mutta liikenneturvallisuuden vaarantaminen jne. yleisiä pykäliä.
Eihän me sitä sitten koeteltu, mutta hieno osoitus virkamiehen palvelualttiudesta vakavassa asiassa.
 
Noin. Kaksi päivää kuumeessa päänsäryssä ja mahakivuissa kylvöjä, ja sitten kolmantena heräsin kolmelta yöllä, juoksin vessaan ja makasin vessan lattialla neljä seuraavaa tuntia polvet rinnassa miettien että pitäiskö sitä sunnuntain kuitenkin lepopäivänä kun mies kouristaa elimistö krampissa tyhjää mahasta ulos ja kuume nousee 39 asti, vasen solisluun seutu ei kestä käden liikuttamista ja jokaista lihasta särki :D Nyt kaksi päivää jo vähän paremmin voinnein, ei kyllä terveenä mutta yrittäjän työkykyisenä.

Sitten asiaan. Multiva Topline Super XL. Kokemuksia? Sänkeen? Nurmeen? Juolavehnämultaturvehelvettiin?
Tota noin. Omakohtaista kokemusta kyseisestä härvelistä ei ole. Kuitenkin olen siinä käsityksessä, että jos nyt puhutaan koneesta joka edes jotenkin joustopiikkiäestä muistuttaa niin siinä sarjassa ei juuri paremmin purevaa peliä ole. Mikäli kyse on sängen muokkauksesta. Noista nurmista ja juolavehnästä en tiedä, mutta onhan se rakenteeltaan varsin läpäisevää sorttia, joten ei kai se juolastakaan heti tukkoon mene. Sängen muokkaus nyt on siitä hauskaa, että sopivissa olosuhteissa se menee millä äkeellä hyvänsä. Tänä keväänä on nähty muokattavan sänkeä 80 - luvun Tume äkeellä oikein hyvällä lopputuloksella. Jonain toisena keväänä taas ei varmaan toimi muut kuin vähän raskaammat koneet. Mut noita Toplineja pyörii saviseudulla jonkin verran, joltain omistajalta kannattaa kysyä. Sivusta katsottuna ainakin työjälki on oikein hyvää.
 
Ylen lantajuttu pöyristytti MTK-väkeä – lannan käsittelykö puuhastelua ja kehitysmaatasoista?
Ympäristö
12:45
Suvi Jylhänlehto
Viljelijöitä harmitti ja järkytti John Nurmisen säätiön hankejohtajan Marjukka Porvarin kommentit Ylen haastattelussa.

21 ihmistä puhuu tästä



PEKKA FALI
Komission arvion mukaan Suomessa ongelma ei ole niinkään pelloille levitettävä lannan typpi, vaan siinä oleva fosfori.

Komission arvion mukaan Suomessa ongelma ei ole niinkään pelloille levitettävä lannan typpi, vaan siinä oleva fosfori.
Yle julkaisi vappuaaton aamuna uutisen, jonka mukaan Suomi on saanut EU-komissiolta moitteita maatalouden vesiensuojelun puutteista.
Komissio patistaa maa-arviossaan Suomea vähentämään maatalouden aiheuttamia ravinne- ja leväongelmia vesistöissä. Arvio on osa laajempaa koko unionin kattavaa kierrosta, jossa arvioidaan miten eri jäsenmaat ovat edenneet tavoitteissa puhdistaa maanosan vesistöjä.
John Nurmisen säätiön Puhdas Itämeri -hankkeesta vastaavan Marjukka Porvarin mukaan ongelma on erityisesti pelloille kerääntyvä ja sieltä valuva fosfori.
Porvarin mukaan eläintiloilta pitäisi vaatia hyväksi todettua lannankäsittelytekniikkaa, jolla ravinteet voidaan erotella nestemäisestä lietteestä.
"Olemme lannan käsittelyssä tiloilla kehitysmaan tasolla. Tämä on puuhastelua. Tarvitsemme hallinnolliset sitovat rajat fosforin levitykselle peltoon, joka koskee kaikkia tiloja", hän totesi Ylen haastattelussa.

MTK:n ympäristölakimiesMinna Ojanperä on pettynyt tapaan, jolla asiasta uutisoidaan.
"Että mitä? Suomalaisella maatilalla lannan käsittely on kehitysmaatasoa, puuhastelua? Luokatonta, Yle Uutiset. Kyseessä on iso asiakokonaisuus komissiolle raportointineen", Ojanperä kommentoi tiistaina Twitterissä.
Hän toivoi, että John Nurmisen säätiö voisi tavata MTK-väkeä ja käydä yhdessä läpi vesiensuojelutoimet, joita maatiloilla tehdään ja miten niitä voisi kehittää.
John Nurmisen säätiö otti yhteistyötarjouksen vastaan ja kommentoi:
"Yhteistyöhön ja ratkaisujen hakemiseen mekin uskomme. Tarkoituksenamme ei ole syyllistää viljelijöitä ja pyydämme anteeksi aiheuttamaamme mielipahaa. Lantaongelma on kuitenkin todellinen."

Viljelijöitä harmittaa, että jälleen kerran heitä syyllistetään Itämeren heikosta tilasta.
"Kyllä on ollut mieli maassa koko päivän aamu-tv:n lähetyksen jälkeen, kun myö suomalaiset tuottajat saastutetaan koko Itämeri", kuhmolainen maatalousyrittäjä Eija Komulainen kommentoi.
MTK:n johtokunnan maaseutunuorten edustaja Kaisa Pihlaja vastaa kritiikkiin demonstroimalla lantanäytteen analysoinnin omalla tilallaan.
"Vesiensuojelun perusteita: lantanäyte. Analysoimalla näyte saadaan ravinnepitoisuus selville. Tämä tieto tarvitaan, jotta pelloille saadaan ravinteita riittävästi, muttei liikaa."

MTK Keski-Pohjanmaa kommentoi uutista omalla tiedotteellaan. Tuottajaliiton mukaan Euroopan ympäristövirasto EEA:n ja Suomen ympäristökeskuksen seurantaraportit osoittavat, että suuri osa maamme pintavesistä – joista 65 prosenttia, järvistä 85 prosenttia ja rannikkovesistä 25 prosenttia – on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä.
"Suomen pinta- ja pohjavedet ovat ekologisen tilan osalta kiistatta Euroopan parhaimmistoa. Tämä siitäkin huolimatta, että Suomen maaperä on vesiensuojelun kannalta erittäin haasteellinen. Suomessa vesien ekologiseen tilaan vaikuttaa jo lähtökohtaisesti erittäin paljon Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikkoalueilla esiintyvä hapan sulfaattimaa."

Ylen uutinen:
Joutuuko Suomi ratkaisemaan pakolla maatalouden leväongelman? Komissio patistaa tehostamaan vesiä rehevöittävän lannan käsittelyä eläintiloilla

 
Ylen lantajuttu pöyristytti MTK-väkeä – lannan käsittelykö puuhastelua ja kehitysmaatasoista?
Ympäristö
12:45
Suvi Jylhänlehto
Viljelijöitä harmitti ja järkytti John Nurmisen säätiön hankejohtajan Marjukka Porvarin kommentit Ylen haastattelussa.


21 ihmistä puhuu tästä



PEKKA FALI
Komission arvion mukaan Suomessa ongelma ei ole niinkään pelloille levitettävä lannan typpi, vaan siinä oleva fosfori.

Komission arvion mukaan Suomessa ongelma ei ole niinkään pelloille levitettävä lannan typpi, vaan siinä oleva fosfori.
Yle julkaisi vappuaaton aamuna uutisen, jonka mukaan Suomi on saanut EU-komissiolta moitteita maatalouden vesiensuojelun puutteista.
Komissio patistaa maa-arviossaan Suomea vähentämään maatalouden aiheuttamia ravinne- ja leväongelmia vesistöissä. Arvio on osa laajempaa koko unionin kattavaa kierrosta, jossa arvioidaan miten eri jäsenmaat ovat edenneet tavoitteissa puhdistaa maanosan vesistöjä.
John Nurmisen säätiön Puhdas Itämeri -hankkeesta vastaavan Marjukka Porvarin mukaan ongelma on erityisesti pelloille kerääntyvä ja sieltä valuva fosfori.
Porvarin mukaan eläintiloilta pitäisi vaatia hyväksi todettua lannankäsittelytekniikkaa, jolla ravinteet voidaan erotella nestemäisestä lietteestä.
"Olemme lannan käsittelyssä tiloilla kehitysmaan tasolla. Tämä on puuhastelua. Tarvitsemme hallinnolliset sitovat rajat fosforin levitykselle peltoon, joka koskee kaikkia tiloja", hän totesi Ylen haastattelussa.

MTK:n ympäristölakimiesMinna Ojanperä on pettynyt tapaan, jolla asiasta uutisoidaan.
"Että mitä? Suomalaisella maatilalla lannan käsittely on kehitysmaatasoa, puuhastelua? Luokatonta, Yle Uutiset. Kyseessä on iso asiakokonaisuus komissiolle raportointineen", Ojanperä kommentoi tiistaina Twitterissä.
Hän toivoi, että John Nurmisen säätiö voisi tavata MTK-väkeä ja käydä yhdessä läpi vesiensuojelutoimet, joita maatiloilla tehdään ja miten niitä voisi kehittää.
John Nurmisen säätiö otti yhteistyötarjouksen vastaan ja kommentoi:
"Yhteistyöhön ja ratkaisujen hakemiseen mekin uskomme. Tarkoituksenamme ei ole syyllistää viljelijöitä ja pyydämme anteeksi aiheuttamaamme mielipahaa. Lantaongelma on kuitenkin todellinen."

Viljelijöitä harmittaa, että jälleen kerran heitä syyllistetään Itämeren heikosta tilasta.
"Kyllä on ollut mieli maassa koko päivän aamu-tv:n lähetyksen jälkeen, kun myö suomalaiset tuottajat saastutetaan koko Itämeri", kuhmolainen maatalousyrittäjä Eija Komulainen kommentoi.
MTK:n johtokunnan maaseutunuorten edustaja Kaisa Pihlaja vastaa kritiikkiin demonstroimalla lantanäytteen analysoinnin omalla tilallaan.
"Vesiensuojelun perusteita: lantanäyte. Analysoimalla näyte saadaan ravinnepitoisuus selville. Tämä tieto tarvitaan, jotta pelloille saadaan ravinteita riittävästi, muttei liikaa."

MTK Keski-Pohjanmaa kommentoi uutista omalla tiedotteellaan. Tuottajaliiton mukaan Euroopan ympäristövirasto EEA:n ja Suomen ympäristökeskuksen seurantaraportit osoittavat, että suuri osa maamme pintavesistä – joista 65 prosenttia, järvistä 85 prosenttia ja rannikkovesistä 25 prosenttia – on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä.
"Suomen pinta- ja pohjavedet ovat ekologisen tilan osalta kiistatta Euroopan parhaimmistoa. Tämä siitäkin huolimatta, että Suomen maaperä on vesiensuojelun kannalta erittäin haasteellinen. Suomessa vesien ekologiseen tilaan vaikuttaa jo lähtökohtaisesti erittäin paljon Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikkoalueilla esiintyvä hapan sulfaattimaa."

Ylen uutinen:
Joutuuko Suomi ratkaisemaan pakolla maatalouden leväongelman? Komissio patistaa tehostamaan vesiä rehevöittävän lannan käsittelyä eläintiloilla

Voe voe. Kyllä Suomessa sentään lanta-asiat on hyvällä tolalla jos asiaa globaalisti tarkastellaan. Toki joissakin maissa on tuo ravinteiden erottelu paljon yleisempää kuin meillä, samoin biokaasuhommelit. Siinä mielessä ollaan jälkijunassa, mutta siihenkin vaikuttaa kustannustaso ja yhteiskunnan suhtautuminen asiaan.
 
Ylen lantajuttu pöyristytti MTK-väkeä – lannan käsittelykö puuhastelua ja kehitysmaatasoista?
Ympäristö
12:45
Suvi Jylhänlehto
Viljelijöitä harmitti ja järkytti John Nurmisen säätiön hankejohtajan Marjukka Porvarin kommentit Ylen haastattelussa.
Vai kehitysmaatasoa. Ylen uutisointi on vallitsevan tasonsa mukaista. Kuten myös hankejohtaja Porvarin tietämys asiasta.

Nitraattidirektiivi koskee kaikkia viljelijöitä, niitäkin jotka eivät hae ympäristökorvausta. (Ympäristökorvauksen hakeneilla lannoitusrajat ovat hivenen tiukemmat, ei tosin paljon.) Direktiivi sekä ympäristökorvaus velvoittaa ottamaan maanäytteet lohkokohtaisesti viiden vuoden välein. Lannoitussuunnitelma ja lohkokohtainen kirjanpito on tehtävä vuosittain. Lannoitus suunnitellaan pellon ravinneanalyysin tiedoilla lohkokohtaisesti siten, että direktiivin ja ympäristökorvauksen määrittämiä lannoitusrajoja kg/ha ei ylitettä. Sääntely koskee typpeä ja fosforia.

Lannasta on otettava ravinneanalyysi viiden vuoden välein. Lannan ravinnepitoisuus määrittää, paljonko lantaa voi levittää hehtaarille. Syyslevityksessä on säädellyt (todella pienet) levitysmäärät tn/ha. Lannan syyslevityksessä on myös päivämäärärajat, jonka jälkeen se on kielletty.

Pelloilla on valtaojien (minimi suojakaistan leveys 1m) ja vesistöjen (minimi leveys 3m) varrella suojakaistat, joita mittaillaan peltoala valvonnassa viivottimen kanssa. Varsin moni ympäristökorvausta hakenut (pääosa viljelijöistä) valitsee lisätoimenpiteen peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, jolloin kyntöala kokonaisalasta ei saa olla suuri. (Ulkomuistista luokkaa 20 %.)

Pohjavesialueilla karjanlannan käyttö on kielletty. Kaivojen ympärille on jätettävä mittava alue, johon karjanlantaa ei saa levittää.

Itsellä on näkemys, että nämä asiat hoidetaan meillä todella hyvin.
 
Viimeksi muokattu:
Voe voe. Kyllä Suomessa sentään lanta-asiat on hyvällä tolalla jos asiaa globaalisti tarkastellaan. Toki joissakin maissa on tuo ravinteiden erottelu paljon yleisempää kuin meillä, samoin biokaasuhommelit. Siinä mielessä ollaan jälkijunassa, mutta siihenkin vaikuttaa kustannustaso ja yhteiskunnan suhtautuminen asiaan.
Selvitys varoittaa: Biokaasulaitokset lisäävät typen ja fosforin päästöjä Itämereen

Puhdas Itämeri -hankkeista vastaava johtaja Marjukka Porvari kiteyttää riskit biokaasulaitosten mädätteen käsittelyyn. Riskit ovat isoja, jos mädätteen ja laitosten jätevesien käsittelyä ei ole mietitty tarkasti loppuun saakka.

Äläpä nyt. Biokaasuhommelit on itsensä belsebuupin keksintöjä, sanoo hankejohtaja Porvari.
 
Selvitys varoittaa: Biokaasulaitokset lisäävät typen ja fosforin päästöjä Itämereen

Puhdas Itämeri -hankkeista vastaava johtaja Marjukka Porvari kiteyttää riskit biokaasulaitosten mädätteen käsittelyyn. Riskit ovat isoja, jos mädätteen ja laitosten jätevesien käsittelyä ei ole mietitty tarkasti loppuun saakka.

Äläpä nyt. Biokaasuhommelit on itsensä belsebuupin keksintöjä, sanoo hankejohtaja Porvari.
Juu nää on. Se on vähän kaikessa jos asioita ei ole mietitty loppuun asti. Ei silti, kyllä niistä päästöjä tietysti tulee ja Forssan biokaasulaitoksellekin taannoin mätkäistiin sakkoja toistuvasta luparajojen ylittämisestä. Mut näitä aina välillä teollisuudessa sattuu, ei sille mitään voi. Toi uutisointi on kyllä niin veikeetä. Kaikesta halutaan dramaattisia otsikoita kuin lööppilehdistössä konsanaan.
 
En niitä enää muista, mutta liikenneturvallisuuden vaarantaminen jne. yleisiä pykäliä.
Eihän me sitä sitten koeteltu, mutta hieno osoitus virkamiehen palvelualttiudesta vakavassa asiassa.

Jos ei pollea kykene ohjastamaan, oman kunnon ollessa niin huono, niin tuo liikenneturvallisuuspykälä sopii siihen. Vähän sama kun aikannan kyselin että saako noilla sähkösillä istumavehkeillä ajella kännissä, kun ne rinnastetaan jalankulkijoihin, ja olisi baarista lepposta lähteä istualtaan kotio, niin tuttu poliisi oli vähän että kunnosta riippuen...
 
Back
Top