Suuri maatalouskeskustelu

Viljami

Luutnantti
Onko tuollainen hetkellinen lumipeite kovinkaan paha kylvökselle tai vaikka olisi oraallakin. Eihän se niin kuvin kylmä ole, ja kosteuskaan ei ole kovin monen sademillin luokkaa. Jos viikkoja olisi niin sitten olisi toinen juttu.
Ei ole moksiskaan todennäköisesti. Ne kestää yllättävän kovaa keliä hetkellisesti. Ainoastaan pitkäaikainen märkä ja kylmä voi laittaa ainakin taimettumattoman ohran ja herneen kehnoon kuntoon. Oraat kestää hetkellisesti aika kylmiäkin lukemia.
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja

Metsäman näyttää olevan varsin traumatisoitunut runsaasta lumen tulosta.
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Onko miehellä puhevika vai liittyykö se murteeseen että hän lausuu T-kirjaimen hassusti, kielenkärki suulaessa eikä etuhampaiden välissä kuten normaalia. Sanokaa te foorumin savolaiset.
 

hansai

Ylipäällikkö

Metsäman näyttää olevan varsin traumatisoitunut runsaasta lumen tulosta.
– Kun virikkeitä on keksittävä itse, kyllä tämä videoiden tekeminen on huomattavasti terveempi harrastus kuin juominen, Juvonen sanoo.

 

H.A

Kersantti
20190510_135927.jpg

Nurmet harattu ja täydennyskylvetty. Lannoitteet pellossa. Nyt pidetään sadetta ja heti kun helpottaa alkaa raivokas lietteen levitys.

Tähän aikaan vuodesta kuovilla on hätä.
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
IMG_20190514_120448.jpg
2018 ohria lähdössä jatkojalostukseen. Sama olisi ollut myydä syksyllä, hinta ei siitään somentunut. Hinta on nyt kuitenkin lähes kaksinkertainen muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna, silloin piti ohratonnista luopua satasella. Tili kärryssä näkyvistä noin vuoden päästä niiden 2018 toukokuussa tapahtuneesta kylvöstä.

Kärryn etupuolella näkyvään peltoon kohta siementä piiloon.

Nämä ohrat käy siemeneksi erinomaisesti, itävyys on lähes 100 %. Poutakesän ohrat itää. Tälläkin alueella kuivuus vaivasi, mutta ei niin pahasti kuin etelässä.
 

Sir

Luutnantti
BAN
Koska ilmastoketjussa juttu koko ajan pursuaa yleiseen maatalouteen, niin jatketaan siitä täällä. Etenkin siis huoltovarmuudesta voisi minusta keskustella.

Katsotaan ensin tukia. Kansalliseen maataloustukeen (eli siihen, mitä Suomen valtio panee ekstraa EU-tukien päälle) menee sellaiset 300 miljoonaa euroa vuodessa. Sen päälle tulevat EU-tuet, jotka nostavat koko tukipotin 1.9 mrd:in per vuosi. Mutta ei tässä kaikki, vaan kuluttajille lisäkustannus tulee siitä, että he eivät voi hankkia ruokaa maailmanmarkkinahinnalla, vaan joutuvat maksamaan siihen päälle vielä tuontitullit. Kun nämä huomioidaan kokonaistuki maataloudelle on 4 mrd euroa per vuosi. Mitä tuolla saisi maailmanmarkkinoilta? Jos haluttaisiin, niin tuolla saisi sellaiset 20 miljoonaa tonnia vehnää (maailmanmarkkinahinta n $200 per tonni). Tuolla määrällä ruokkisi Suomen väestön aika pitkään (ok, aika yksipuolista olisi, joten osa rahasta olisi järkevää panna johonkin vitamiinipillereihin, mutta tarvittavat kalorit tulisi tuolla ruokamäärällä hyvin katettua).

Mutta tuo vain sivulaskuna. Tietenkin oleellisempi kysymys on, että jos tuonti menisi poikki, niin miten varastot riittäisivät. Sanotaan, että ruokaa varastoitaisiin tonni per nenä per vuosi. Eli vaikkapa kahdeksi vuodeksi varastoitaisiin karkeasti 10 miljoonaa tonnia ruokaa. Arvioidaan, että tonni = 1m^3, joten tuo vaatisi 10 miljoonaa m^3 varastotilaa. Jos tämä toteutettaisiin rakentamalla vaikkapa 100m x 100m x 20m kokoisia varastoja, niin näitä tarvittaisiin 50 kpl. Mutta siis jotain luokkaa puolet tästä pitää olla jo nyt rakennettuna, koska jotenkin selviämme aina elokuusta seuraavaan elokuuhun ilman, että Suomen pellot tuottavat mitään. Ei kuulosta mitenkään mahdottomalta tehtävältä rakentaa tuollaista varastointia. Ja siis siinä olisi turvaa sellaiseenkin tilanteeseen, että tuonti menee poikki ja sen lisäksi Suomeen iskee katovuosi. Omaan tuotantoon luottaessa tällainen tilanne tekisi tilanteen kestämättömäksi.

Tuntuisi siis, että paljon oman maatalouden pyörittämistä halvempi tapa veronmaksajille olisi kunnon varmuusvarastojen rakentaminen. Ok, tämä on siinä mielessä hypoteettinen kysymys, että EU:ssa oltaessa Suomi ei pysty omin päin lopettamaan maataloustukia ja poistamaan tullimuuria, mutta itse periaatteen tarkasteluun se kyllä käy.

Ja vielä loppuun sellainen karkea laskelma, että jos siis lasku kuluttajille ja veronmaksajille tämän nykyisen rumban pyörittämisestä on tuo 4mrd euroa ja tämä menee 50 000 maatilan hengissä pitämiseen, niin tuosta tulee sellaiset 80 000 euroa per maatila per vuosi. Että aika kallista touhua. Jos maanviljelijöille maksettaisiin vaikkapa puolet tuosta siitä hyvästä, etteivät he tekisi mitään, niin ihan kohtuullisen elintason sillä saisi.
 

Leaderwolf

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Katsotaan ensin tukia. Kansalliseen maataloustukeen (eli siihen, mitä Suomen valtio panee ekstraa EU-tukien päälle) menee sellaiset 300 miljoonaa euroa vuodessa. Sen päälle tulevat EU-tuet, jotka nostavat koko tukipotin 1.9 mrd:in per vuosi. Mutta ei tässä kaikki, vaan kuluttajille lisäkustannus tulee siitä, että he eivät voi hankkia ruokaa maailmanmarkkinahinnalla, vaan joutuvat maksamaan siihen päälle vielä tuontitullit. Kun nämä huomioidaan kokonaistuki maataloudelle on 4 mrd euroa per vuosi. Mitä tuolla saisi maailmanmarkkinoilta? Jos haluttaisiin, niin tuolla saisi sellaiset 20 miljoonaa tonnia vehnää (maailmanmarkkinahinta n $200 per tonni). Tuolla määrällä ruokkisi Suomen väestön aika pitkään (ok, aika yksipuolista olisi, joten osa rahasta olisi järkevää panna johonkin vitamiinipillereihin, mutta tarvittavat kalorit tulisi tuolla ruokamäärällä hyvin katettua).

Ja tuo vain sivulaskuna. Tietenkin oleellisempi kysymys on, että jos tuonti menisi poikki, niin miten varastot riittäisivät. Sanotaan, että ruokaa varastoitaisiin tonni per nenä per vuosi. Eli vaikkapa kahdeksi vuodeksi varastoitaisiin karkeasti 10 miljoonaa tonnia ruokaa. Arvioidaan, että tonni = 1m^3, joten tuo vaatisi 10 miljoonaa m^3 varastotilaa. Jos tämä toteutettaisiin rakentamalla vaikkapa 100m x 100m x 20m kokoisia varastoja, niin näitä tarvittaisiin 50 kpl. Mutta siis jotain luokkaa puolet tästä pitää olla jo nyt rakennettuna, koska jotenkin selviämme aina elokuusta seuraavaan elokuuhun ilman, että Suomen pellot tuottavat mitään. Ei kuulosta mitenkään mahdottomalta tehtävältä rakentaa tuollaista varastointia. Ja siis siinä olisi turvaa sellaiseenkin tilanteeseen, että tuonti menee poikki ja sen lisäksi Suomeen iskee katovuosi. Omaan tuotantoon luottaessa tällainen tilanne tekisi tilanteen kestämättömäksi.

Tuntuisi siis, että paljon oman maatalouden pyörittämistä halvempi tapa veronmaksajille olisi kunnon varmuusvarastojen rakentaminen. Ok, tämä on siinä mielessä hypoteettinen kysymys, että EU:ssa oltaessa Suomi ei pysty omin päin lopettamaan maataloustukia ja poistamaan tullimuuria, mutta itse periaatteen tarkasteluun se kyllä käy.

Ja vielä loppuun sellainen karkea laskelma, että jos siis lasku kuluttajille ja veronmaksajille tämän nykyisen rumban pyörittämisestä on tuo 4mrd euroa ja tämä menee 50 000 maatilan hengissä pitämiseen, niin tuosta tulee sellaiset 80 000 euroa per maatila per vuosi. Että aika kallista touhua. Jos maanviljelijöille maksettaisiin vaikkapa puolet tuosta siitä hyvästä, etteivät he tekisi mitään, niin ihan kohtuullisen elintason sillä saisi.
Tämä nyt vähän lyhyesti kun on niin kiire tässä tukia nostellessa peukalo perseessä.

1. Maataloustukijärjestelmä on sitä varten että kansalaisilla on varaa ruokaan. Ruoan hinta nousisi huomattavasti jos alas painettua tuottajahintaa ei kompensoitaisi.

2. Yleisimmät viljat ovat hehtolitrapainoltaan n.60-80kg, ei 100kg.

3. Jos EU luopuu tuista, Suomen on turha yrittää saada nykyisellä hinnalla viljaa maailmalta.
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Joissain piireissä myös kuvitellaan, että Suomen maatalous tuottaa hätätilanteessa ruokaa "kuukausien varoitusajalla". Ei tuota. Suomen viljanviljelys tuottaa yhden sadon vuodessa, elokuussa. Sen jälkeen ollaan tuonnin ja varastoinnin varassa seuraavaan elokuuhun. Ennen sitä eivät Suomen pellot tuota jyvän jyvää.

En tiedä miten hitechiä tuotantoa maanviljelys on. Olen naivisti olettanut, että kun ihmiskunta sitä nyt kuitenkin on harjoittanut viimeiset 10 000 vuotta, niin se olisi mahdollista tavallisen pulliaisen jossain kohtuullisessa ajassa omaksua. Kauanko maanviljelijän koulutus nykyisin kestää? Maatiloja on Suomessa nykyisin kai jotain 50 000. Strategisista syistä voisi ihan hyvin osan niistä säilyttää niin, että osaaminen säilyy, jos katsotaan, että tämä on sellainen asia, jota ei tuosta vaan opita. Mutta tämä muuttaisi koko maatalouden periaatteen. Oleellista olisi se osaaminen, ei se, että joka vuosi tuotetaan epätoivoisesti isot kasat maataloustuotteita, jotka eivät ole kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Todennäköisesti nämä strategiset maanviljelijät voisivat tehdä sitä sivutoimena.
Maatalouteen kuuluu paljon muutakin kuin viljanviljely. Kotieläintilat tuottavat lihaa, kananmunia, maitoa joka ikinen päivä. Normimenetelmä viljan osalta on, että maatilat, kauppa, jalostajat sekä meillä myös huoltovarmuuskeskus varastoivat viljaa, vilja liikkuu markkinoilla tarpeen ja hinnan määrittämällä tavalla. Näin tämä toimii meillä ja ilmeisesti hyvin pitkälle myös muualla.

Nykymuotoinen maatalous on oikeasti melko hitechiä. Traktorissa saattaa olla 2-3 työkoneenohjaus konsolia + traktorin omat sähköiset ohjausjärjestelmät, robottinavetassa robotinohjausjärjestelmä, jolle pitäisi häiriötilanteessa jotakin myös osata tehdä. Nykykoneita ei saa edes liikkeelle ilman melkoista opiskelua, puhumattaan, että niillä pitäisi jotain työtäkin saada tehdyksi..

Käytännössä maanviljelijöiden koulutus alkaa nykyisin olla tasoa AMK-agrologi, laajuus: 240 ov, 4 vuotta . Sillä nyt just ja just pärjää. Jos pohjalla on elinikäinen harrastus joko kotitilalla tai vaikkapa sukulaisen maatilalla.

Kaikki maailman maat pyrkivät säilyttämään edes jonkunlaisen omavaraisuuden maataloustuotteissa. Miksiköhän?

Minua ei huolestuta peltojen loppuminen, mutta viljelijät meiltä loppuu. Trendi on sama maailmalla. Suuri pääoman tarve, paljon töitä, kotieläintilalla sitoutuminen 24/7/365. Sesonkiaikoina kova kiire ja päivät pitkiä.

Viiskymppinen on juniori näissä hommissa. Lapset on läheltä nähneet, mikä on homman nimi ja kouluttautuvat ammatteihin, mistä voi saada toimeentulonsa helpommalla. Huonon tai lähes olemattoman kannattavuuden lisäksi säätkään eivät aina ole suosiolliset ja byrokratia ankaraa.

Ylimääräisenä lisäbonuksena viljelijän ammatin huonon arvostuksen lisäksi maataloustuotannosta juuri mitään tietämättömien besserwisseröinti.(y)
 
Viimeksi muokattu:

rööperi

Kapteeni
Minua ei huolestuta peltojen loppuminen, mutta viljelijät meiltä loppuu. Trendi on sama maailmalla.
Joka päivä on entistä vähemmän viljelijöitä ja sitten kun on enää kourallinen jäljellä... ja sitten yhtäkkiä jokainen on maanviljelijä, halusi tai ei. Mielenkiintoista tulee olemaan, että miten nämä Nalle Wahlroosin kaltaiset kermaperseet tulevat selviytymään. Todnäk heidän suuri ideansa on organisoida jokin uusi himmeli minkä turvin he pysyvät valtikan kahvassa. Kaikki muu on yksityiskohtien arpapeliä.
 

Baltriber

Kapteeni
Tympii kun tämmöset herkkupalat pitää tarjoilla just vuoden kiireisimpään aikaan. Talvella olis enempi aikaa provosoitua.

Mä ryhdyn nyt työstämään taljaa, taljaan pukeutunut vuohikin odottais palotteluaan. Tipula oottaa siivoojaa, samoin kuin lehmien ja hevosten karsinat. On kasvimaat ja kasvihuonekin ikävästi vaiheessa.

Sopii maajussien touhuista vittuuntuessaan miettiä että haluaisiko itse tänsorttista elämäntapaa kuin meillä, eli omin pikkukätösin tuottaa suurin osa safkastaan vai onko se sittenkin parempi että tuotetaan tuollain keskitetysti isommalle porukalle. Mä en missään nimessä hyväksy tukien maksua pinta-alaperusteisesti, ilman sadonkorjuuvelvoitteita. Täällä näkee hyvin että mikä siinä saattaa olla tuloksena ja siitä ei hyödy tasan muu kuin "viljelijä" itse. En myöskään hyväksy nautojen ympärivuotista "pihattosysteemiä" missä naudat elää suljettuina peltihalliin. Enkä hyväksy sitä posketonta myrkkyralliakaan.

Niiden jotka tuottavat oikeasti syötävää, olisi suotavaa saada ne tuet millä elää ja mikä mahdollistaa sen safkan tuottamisen tulevaisuudessakin. Hehtaarien keräily tukia varten taas on pelkkää verorahojen haaskausta.

Ennenkuin jollain ratkee suoni päästä, mä en ole maanviljelijä, en saa penniäkään tukia. Kunhan harrastelen omavaraisjuttuja, eli ei tartte olla huolissaan että veronmaksajien piikkiin leikin keskellä päivää jonkun vuohennahan kanssa.
 

Lunni

Majuri
Mä olen aina keskusteluissa maataloustukijen vastustajien kanssa kehoittanut heita ostamaan maatilan. Niitä on aika paljon myynnissä. Ei muuta kun tukijussiksi ja työtäkään ei ilmeisesti tarvitse tehdä kuin kesäisin.. tuet juoksee ja easy living..

Aika harva on lähtenyt... taitaa olla prosentti jotain nolla...
 

hansai

Ylipäällikkö
Mä olen aina keskusteluissa maataloustukijen vastustajien kanssa kehoittanut heita ostamaan maatilan. Niitä on aika paljon myynnissä. Ei muuta kun tukijussiksi ja työtäkään ei ilmeisesti tarvitse tehdä kuin kesäisin.. tuet juoksee ja easy living..

Aika harva on lähtenyt... taitaa olla prosentti jotain nolla...
Sulla ei ole markkinamiehen kykyjä.. ;)
 

rööperi

Kapteeni
Tympii kun tämmöset herkkupalat pitää tarjoilla just vuoden kiireisimpään aikaan. Talvella olis enempi aikaa provosoitua.

Mä ryhdyn nyt työstämään taljaa, taljaan pukeutunut vuohikin odottais palotteluaan. Tipula oottaa siivoojaa, samoin kuin lehmien ja hevosten karsinat. On kasvimaat ja kasvihuonekin ikävästi vaiheessa.

Sopii maajussien touhuista vittuuntuessaan miettiä että haluaisiko itse tänsorttista elämäntapaa kuin meillä, eli omin pikkukätösin tuottaa suurin osa safkastaan vai onko se sittenkin parempi että tuotetaan tuollain keskitetysti isommalle porukalle. Mä en missään nimessä hyväksy tukien maksua pinta-alaperusteisesti, ilman sadonkorjuuvelvoitteita. Täällä näkee hyvin että mikä siinä saattaa olla tuloksena ja siitä ei hyödy tasan muu kuin "viljelijä" itse. En myöskään hyväksy nautojen ympärivuotista "pihattosysteemiä" missä naudat elää suljettuina peltihalliin. Enkä hyväksy sitä posketonta myrkkyralliakaan.

Niiden jotka tuottavat oikeasti syötävää, olisi suotavaa saada ne tuet millä elää ja mikä mahdollistaa sen safkan tuottamisen tulevaisuudessakin. Hehtaarien keräily tukia varten taas on pelkkää verorahojen haaskausta.

Ennenkuin jollain ratkee suoni päästä, mä en ole maanviljelijä, en saa penniäkään tukia. Kunhan harrastelen omavaraisjuttuja, eli ei tartte olla huolissaan että veronmaksajien piikkiin leikin keskellä päivää jonkun vuohennahan kanssa.
Vähän veikkaan, että aika moni niistä about puolesta miljoonasta työttömästä ja alityöllistetystä voisi haluta tehdä farmarin hommia tai ainakin oppia farmarin työstä jonkin erillisen järjestelyn kautta ellei tuet häviäisi alta. Uskon, että koulutusjärjestelmä on nykyään melkoisessa kriisissä minkä takia koulutuksesta voi pihistää (vaikka nyt kaavailevatkin pakollista toisen asteen kouluttautumista). Täten olisi varmaan ihan varteenotettavaa tuoda takaisin perinteinen mestari-kisälli järjestely tukien uudelleenjärjestelyn kautta. Valtio on päättänyt lähteä globaalin keskittämisen myllyyn mukaan niin ylimääräistä rahaa kertyy keskittymiin jolloin tuet ovat pakollinen paha siihen asti kunnes valtio, tai kansa loppupeleissä, sanoutuu irti tästä järjestelystä jolloin kylä-nimiset keskittymät ovat taas pop.
 
Top