Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Viljami kirjoitti:
Onhan se laidunnus kiva juttu imagomielessä. Muuten en sitten tiedä onko se mikään hyvinvoinnin edellytys sinänsä. Tokko ne lypsävät hyvässä avarassa pihatossa pahemmin kärsii. Monet tilat laiduntaa hiehoja mutta lypsävät on sisällä. Vähänkin isommalla karjalla se laidunnus on jo aikamoinen ruljanssi ja sen laitumen täytyy olla hyvää jotta elukoita ei tarvitse ruokkia lisäksi säilörehulla. Toki laidun on säilörehua edullisempaa koska lehmä suorittaa korjuun itse.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei varmaan kyllä piisaa oikeelle lypsävälle pelkästään tuollainen rikkaruohovoittoinen, lannoittamaton ja hyvin luomu laidun. Näille alkuperäisille se onneksi tuntuis riittävän. Tietysti jos on pinkka kunnossa, saahan siitä laitumestakin rakenneltua vaikka mimmosen paratiisin lampineen ja katoksineen. Mun karja joutuu kustannussyistä tyytymään vähän askeettisempaan malliin.
 
baikal kirjoitti:
Tuttuja elukoita kotipaikalta, nuo kuvat nähdessään muistaa lintujen äänet ja röhveltämisen. Kalkkunanköriläs nakkaa veden kielelle. Se on hyvin ruokittuna ja valmistettuna hartaasti syötävää ruokaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo muuten pitää paikkansa! Enkä haukkuisi ankkaa enkä kesä-hanhi katrastakaan, joita tuli nuorena ruokittua Nastolan Pikku-Kukkasella.. etelä-hämäläistä järvimaisemaa parhaimmillaan. Pääsivät järveen pölisemään, pieni kanaverkkoviritys oli rantsun ympärille askarreltuna. Ja parempiin suihin sitten loppuvuodesta!

Bilderesultat for valkoinen hanhi kuva
 
Baltriber kirjoitti:
Ei varmaan kyllä piisaa oikeelle lypsävälle pelkästään tuollainen rikkaruohovoittoinen, lannoittamaton ja hyvin luomu laidun. Näille alkuperäisille se onneksi tuntuis riittävän. Tietysti jos on pinkka kunnossa, saahan siitä laitumestakin rakenneltua vaikka mimmosen paratiisin lampineen ja katoksineen. Mun karja joutuu kustannussyistä tyytymään vähän askeettisempaan malliin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nykyiselle korkeatuottoiselle lypsylehmälle ei riitä minkäänlainen laidun. Tuotos kärsii laiduntamisesta. Jos nykylehmä saa valita, sehän syö laitumellakin (jos siellä sitä tarjolla) ennemmin säilörehua kuin laidunta.

Takavuosina lehmät heruivat laitumelle päästessään, nykyään ne ehtyy.

Joku jaloittelualue, vaikka se laidunpläntti ja siellä vapaasti säilörehua, siinä on resepti korkeaan vuosituotokseen. Väkirehuruokinta pitäisi pystyä myös pitämään ympäri vuoden muuttumattomana.

Ongelma laidunnuksessa on myös lehmän kokema harha laidunrehun ihanuudesta, jolloin se vähentää väkirehun syöntiään. Väkirehutaso tippuu, maitomäärä pienenee.

Laidunnuksen tai ylipäätään vapaan liikkumisen terveysvaikutukset ovat lehmälle kiistattomat. Tuotos laidun- tai nykyään paremminkin ulkoilukaudella on mahdollista pitää tuolla ympärivuotisella säilörehuruokinnalla positiivisena.

Ei laidun ole halpaa rehua. Hukkaprosentti valtava, pellon käyttö tehotonta. Hylkylaikkuja tulee, puhdistusniitto kolme kertaa kesässä, samoin lannoitus. Askartelua vesihuollon ja aitojen kanssa.

Säilörehupellolta joka korsi saadaan optimilla korjuun ajankohdalle varastoon. Laidunnurmi on liian nuorta tai liian vanhaa, optimia vain muutama päivä / puhdistusniitto.
 
hansai kirjoitti:
Muistan myös lapsena rannassa olleet Akun ja Iineksen...

Makua en..
Klikkaa laajentaaksesi...

Ensimmäisiä muistikuviani Suomessa muutaman vuoden ikäisenä on, kun naapurin isäntä asetti kalkkunan aina vuorollaan pölkyn päälle ja löi kirveellä pään irti. Joku saattoi vielä juosta muutaman metrin ilman päätä....Ihmeissäni ja varmaan silmät suurena katsoin tapahtumaa...
 
Ikarus kirjoitti:
Nykyiselle korkeatuottoiselle lypsylehmälle ei riitä minkäänlainen laidun. Tuotos kärsii laiduntamisesta. Jos nykylehmä saa valita, sehän syö laitumellakin (jos siellä sitä tarjolla) ennemmin säilörehua kuin laidunta.

Takavuosina lehmät heruivat laitumelle päästessään, nykyään ne ehtyy.

Joku jaloittelualue, vaikka se laidunpläntti ja siellä vapaasti säilörehua, siinä on resepti korkeaan vuosituotokseen. Väkirehuruokinta pitäisi pystyä myös pitämään ympäri vuoden muuttumattomana.

Ongelma laidunnuksessa on myös lehmän kokema harha laidunrehun ihanuudesta, jolloin se vähentää väkirehun syöntiään. Väkirehutaso tippuu, maitomäärä pienenee.

Laidunnuksen tai ylipäätään vapaan liikkumisen terveysvaikutukset ovat lehmälle kiistattomat. Tuotos laidun- tai nykyään paremminkin ulkoilukaudella on mahdollista pitää tuolla ympärivuotisella säilörehuruokinnalla positiivisena.

Ei laidun ole halpaa rehua. Hukkaprosentti valtava, pellon käyttö tehotonta. Hylkylaikkuja tulee, puhdistusniitto kolme kertaa kesässä, samoin lannoitus. Askartelua vesihuollon ja aitojen kanssa.

Säilörehupellolta joka korsi saadaan optimilla korjuun ajankohdalle varastoon. Laidunnurmi on liian nuorta tai liian vanhaa, optimia vain muutama päivä / puhdistusniitto.
Klikkaa laajentaaksesi...

Unohdit mainita laitumen uusimisen. Ymmärtääkseni sekin on halpaa hupaa. Mä annan tuolle emolehmälle nappuloita lisäksi vaikka laitumella onkin, en nyt tiiä että tartteisko se välttämättä mutta olen opettanu sen niin huonoille tavoille että se huutaa tasan niin kauan että nappulat ilmestyy eteen.

Näillä tuo laidunkausi ei ehkä vaikuta niin isosti kun ulkoilevat talvellakin. Mutta niinkuin sanottua, on ihan eri hommaa talutella narunpäässä paria lehmää ees taas kuin siirrellä kymmenien lehmien laumaa ulos ja sisään. Sitten vielä toivoa että ne päivän helteessä paarmansyötteinä paahtuneet eläimet tuottais leipää pöytään.

Kiimat on hukassa ja siementää pitäis. Hulinalle tulee sellasta sonnia mitä on vissiin enää pari annosta olemassa, eli ihan lotolla ei viittis tuuttaa siementä tötteröön vaan olis toivottavaa että kanttura olis otillaan..
 
Ikarus kirjoitti:
Nykyiselle korkeatuottoiselle lypsylehmälle ei riitä minkäänlainen laidun. Tuotos kärsii laiduntamisesta. Jos nykylehmä saa valita, sehän syö laitumellakin (jos siellä sitä tarjolla) ennemmin säilörehua kuin laidunta.

Takavuosina lehmät heruivat laitumelle päästessään, nykyään ne ehtyy.

Joku jaloittelualue, vaikka se laidunpläntti ja siellä vapaasti säilörehua, siinä on resepti korkeaan vuosituotokseen. Väkirehuruokinta pitäisi pystyä myös pitämään ympäri vuoden muuttumattomana.

Ongelma laidunnuksessa on myös lehmän kokema harha laidunrehun ihanuudesta, jolloin se vähentää väkirehun syöntiään. Väkirehutaso tippuu, maitomäärä pienenee.

Laidunnuksen tai ylipäätään vapaan liikkumisen terveysvaikutukset ovat lehmälle kiistattomat. Tuotos laidun- tai nykyään paremminkin ulkoilukaudella on mahdollista pitää tuolla ympärivuotisella säilörehuruokinnalla positiivisena.

Ei laidun ole halpaa rehua. Hukkaprosentti valtava, pellon käyttö tehotonta. Hylkylaikkuja tulee, puhdistusniitto kolme kertaa kesässä, samoin lannoitus. Askartelua vesihuollon ja aitojen kanssa.

Säilörehupellolta joka korsi saadaan optimilla korjuun ajankohdalle varastoon. Laidunnurmi on liian nuorta tai liian vanhaa, optimia vain muutama päivä / puhdistusniitto.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ulkoilua jaloittelutarhassa se tuppaa olemaan nykyään varmasti isoissa karjoissa useimmiten. En tosin tiedä sen hyödyllisyydestä sitten kun pihatossa pääsee vapaasti liikkumaan kumminkin. Ne lypsykarjatilat mitä itse tiedän laiduntavat hiehoja ja umpilehmiä ja lypsävät ovat vaan sisällä. Hieholle ja umpparillehan sen laitumen ei tarvi olla kummoista joten siihen käy vaikka joku haka siinä navetan lähellä. Jaloille tekee hyvää ja poikimiset on kuulemma helpompia.

Lienet oikeassa siinä, että pelkkä laidun tuskin riittää nykylehmälle korsirehuksi. Ongelmia aiheutuisi jo siitäkin kun nykyään on yleisesti käytössä aperuokinta ja siirtyminen appeesta laitumeen ja erilliseen väkirehuruokintaan sotkisi homman kokonaan. Luin jostain Työtehoseuran julkaisusta isohkosta robottinavetasta jossa lypsäviäkin laidunnettiin. Siellä homma hoidettiin niin, että ulos ei ruokittu mitään. Ape jaettiin aamulla pöydälle normaalisti ja elikot söivät laitumella sen minkä söivät ja apetta jaettiin illalla tarpeen mukaan lisää. Laidunnus ei kuulemma vaikuttanut tuotokseen mitenkään. Tuntuu äkkiseltään oudolta koska appeen kulutus voi vaihdella eri päivinä, mutta robottitilallahan annetaan väkirehua myös robotilta tuotoksen mukaan eli siinä se väkirehuruokinta saadaan balanssiin.

Laidunnuksessa kieltämättä on nuo luettelemasi ongelmat, erityisesti tuo hankaluus saada optimaalista kasvustoa syöttöön. Edullista se on kuitenkin siinä mielessä, että korjuukustannus jää pois. Säilörehun korjuu on kuitenkin aika hintavaa puuhaa. Myös säilöntä ja ruokinta/appeen veivaus jää pois. Eli jos olisi mahdollista hoitaa osa tilan nurmista pötsiin lehmän omin voimin ilman että tuotos kärsii ja aiheutuu ylettömästi lisätyötä ja kustannusta, olisi se hyvä asia. Joillakin tiloilla tämä lienee mahdollista, monilla taas ei.
 
Fremen kirjoitti:
Enkä haukkuisi ankkaa
Klikkaa laajentaaksesi...

No minä sitten haukun. Saatana että kanoihin verrattuna osaavat sotkea. Tähän talouteen ei tule enää ankkaparia, tuplaan vaikka kanat ennemmin...

No ok, voi tullakin, mutta ei sitten vain muutamaa, vaan ihan kunnolla. Olis tossa vanhassa navetassa tilaa, pitäis vaan kunnostaa se ensin että olisi paremmat kylpymahkut ankoilla, eikä vesi tulisi ruoka-/olopuolelle. Sen verta kysyttyjä ne ankanmunat oli leipureille, että siitä voisi jäädä käteenkin jotain muuta kun rakkulat. Varsinkin yhdistettynä lihan tuotantoon. Ankkatiloja ei viimeksi kun parivuotta sitten katsoin ollut montaa ja eivätkä pystyneet täyttämään kysyntää...

Mutta sitä ennen ollaan vielä päivätöissä muualla ja noi 10 kanaa ja kukko riittäköön vaimokkeelle puuhasteluksi. Saahan niillä munilla tehtyä vaihtokauppaa naapurien kanssa kuivatun heinän ja koivun mahlan sekä hunajan vaihdokkina. Sekä osa menee myyntiin, mutta ei siitä tarpeeksi tule, että voitolla oltaisiin...

Mutta ennemmin kanat kuin hevonen...
 
Meillä tuli "eräseuralle" perintökämppä. Pihassa on noin hehtaarin niitty.
Mietittiin saisko siihen mittään elukkaa laiduntamaan. Ei pääsis umpeen kasvamaan koko niitty.

Pitäsi vaan ideoida mistä ja keneltä sais ohjetta alkuun. Ja onko idea ihan tyhmä
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Meillä tuli "eräseuralle" perintökämppä. Pihassa on noin hehtaarin niitty.
Mietittiin saisko siihen mittään elukkaa laiduntamaan. Ei pääsis umpeen kasvamaan koko niitty.

Pitäsi vaan ideoida mistä ja keneltä sais ohjetta alkuun. Ja onko idea ihan tyhmä
Klikkaa laajentaaksesi...
Muutama Hereford-rotuinen emolehmä sinne kesän viettoon vasinoineen niin ei kauaa rehota heinikot. Tai ihan tavallisiakin maitorotuhiehoja kesäksi. Vaan onko lähistöllä sellaisia karjapaikkoja joilla sopivia eläimiä ja isäntäväkeä? Ja jos on niin haluavatko he tällaiseen laiduntamishommaan ryhtyä? Siinä on oma työnsä aidanteossa ja muussa valvonnassa yleensäkin. Mutta idea olisi hyvä ja kannattaa selvitellä.
Ja on niitä kai muitakin laidunelukoita mutta niistä muista saa joku muu kertoa..
 
PSB 5500 kirjoitti:
Muutama Hereford-rotuinen emolehmä sinne kesän viettoon vasinoineen niin ei kauaa rehota heinikot. Tai ihan tavallisiakin maitorotuhiehoja kesäksi. Vaan onko lähistöllä sellaisia karjapaikkoja joilla sopivia eläimiä ja isäntäväkeä? Ja jos on niin haluavatko he tällaiseen laiduntamishommaan ryhtyä? Siinä on oma työnsä aidanteossa ja muussa valvonnassa yleensäkin. Mutta idea olisi hyvä ja kannattaa selvitellä.
Ja on niitä kai muitakin laidunelukoita mutta niistä muista saa joku muu kertoa..
Klikkaa laajentaaksesi...

Joku ehotteli lampaita jne.

Toki olishan siinä hommaa. Mutta sääli jos kasvaa umpeen. Suvun suoniityt on ennää niittynä. Vanhat heinäpellot kasvaa ranteen paksusta lepikkoa
 
Baltriber kirjoitti:
Unohdit mainita laitumen uusimisen. Ymmärtääkseni sekin on halpaa hupaa. Mä annan tuolle emolehmälle nappuloita lisäksi vaikka laitumella onkin, en nyt tiiä että tartteisko se välttämättä mutta olen opettanu sen niin huonoille tavoille että se huutaa tasan niin kauan että nappulat ilmestyy eteen.

Näillä tuo laidunkausi ei ehkä vaikuta niin isosti kun ulkoilevat talvellakin. Mutta niinkuin sanottua, on ihan eri hommaa talutella narunpäässä paria lehmää ees taas kuin siirrellä kymmenien lehmien laumaa ulos ja sisään. Sitten vielä toivoa että ne päivän helteessä paarmansyötteinä paahtuneet eläimet tuottais leipää pöytään.

Kiimat on hukassa ja siementää pitäis. Hulinalle tulee sellasta sonnia mitä on vissiin enää pari annosta olemassa, eli ihan lotolla ei viittis tuuttaa siementä tötteröön vaan olis toivottavaa että kanttura olis otillaan..
Klikkaa laajentaaksesi...
Nehän on porukassa siellä laitumella. Lehmät merkkaa toistensa kiiimoja. Kun toinen hyppää selkään kuten sonni ja Hulinaa antaa hypätä pakenematta alta, silloin on oikea hetki siementää, ns. seisova kiima.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Joku ehotteli lampaita jne.

Toki olishan siinä hommaa. Mutta sääli jos kasvaa umpeen. Suvun suoniityt on ennää niittynä. Vanhat heinäpellot kasvaa ranteen paksusta lepikkoa
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei siinä lähellä satu olemaan nuoria taimikoita samaan laidunaitaukseen? Laiduntava karja on erinomainen heinäntorjuja. Aitaus, virta sähköpaimenelle ja vesihuolto karjalle, nämä kysymykset pitäisi ratkaista.

Emolehmäkarjoja kuljetaan kyllä rannikolla pitkiäkin matkoja merenranta niittyjen hoidossa, näihin on myös olemassa erityisympäristökorvaus, muistaakseni perinnebiotoopin hoito. Asiasta kannattaa kysellä kunnan tai kaupungin maataloussihteeriltä.

Lampaiden soveltuvuudesta taimikkolaitumelle ei ole minulla tietoa. Jos taimet lähtee samoilla tulilla, sehän ei ole toivottava tilanne..
 
Fremen kirjoitti:
Tuo muuten pitää paikkansa! Enkä haukkuisi ankkaa enkä kesä-hanhi katrastakaan, joita tuli nuorena ruokittua Nastolan Pikku-Kukkasella.. etelä-hämäläistä järvimaisemaa parhaimmillaan
Klikkaa laajentaaksesi...

No johan nyt. Olen tuhansia ellen satoja kertoja uiskennellut tuossa järvessä. Maailma on pieni.
 
Ikarus kirjoitti:
Ei siinä lähellä satu olemaan nuoria taimikoita samaan laidunaitaukseen? Laiduntava karja on erinomainen heinäntorjuja. Aitaus, virta sähköpaimenelle ja vesihuolto karjalle, nämä kysymykset pitäisi ratkaista.

Emolehmäkarjoja kuljetaan kyllä rannikolla pitkiäkin matkoja merenranta niittyjen hoidossa, näihin on myös olemassa erityisympäristökorvaus, muistaakseni perinnebiotoopin hoito. Asiasta kannattaa kysellä kunnan tai kaupungin maataloussihteeriltä.

Lampaiden soveltuvuudesta taimikkolaitumelle ei ole minulla tietoa. Jos taimet lähtee samoilla tulilla, sehän ei ole toivottava tilanne..
Klikkaa laajentaaksesi...
Jälleen ja taas hyviä pointteja aiheeseen! Lampaista en itse tiedä mitään niin en viitsi niitä kommentoidakaan. No sen tiedän että eräässä maatalousalan firmassa niistä ei saa edes työajalla puhua ..
 
Iso-Mursu kirjoitti:
3. Mitä muuta luovaa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Väkirikkaissa valtioissa on otettava järkiohoi käteen ja lopetettava ympäristön pilaaminen. Ollaan kyllä aivan hullunmyllyssä, jos väkirikkaat valtiot sössivät ympäristönsä ja ihmiset joutuvat muuttamaan alueille, joissa sössiminen on jätetty tekemättä!!!! Ja sitten sössivaltioiden asukkaat sössivät pilaamatta jääneetkin alueet! Tilanne on oikeasti täysin kaistapäinen.

Ilmastonmuutos tms. jos muuttaa olosuhteita niin onhan jumaleissön myös sopeuduttava. Sopeutuminen on ihmisen elinehto, sopeuttaa elämä vastaamaan ympäristön edellytyksiä. Mutta ei. Niin kauan, kun mm. aasian suuret joet toimivat jätteiden kuljettimina valtameriin on minun vaikea nähdä mitään edellytyksiä positiiviselle kehitykselle.

Kun myös on niin, että maailman varmin ja paras -hiilenpoistomekanismi- on tiedossa, niin miten hvetin vtussa edes se ei mene läpi. Luonnon oma hiilijärjestelmä on mehtä. Mutta eikun hakata kirskutetaan joka pläntti, koska väestönkasvu.

Väestönkasvu kuriin. Se on ykkönen. Ilman sitä ei hassu hyvittele. Mehtää kasvamaan ja rutokseen. Ympäristön pilaaminen saatava aisoihin. Viljelykasvien valinta vastaamaan tarpeita ei globalisaation ikusampoa. Jne.jne.

Nythän mennä kellutaan vapaassa pudotuksessa ja parasta mitä globalismilla on tarjota esiintyy hiilidioksidin vastaisena taisteluna. Taistelu, jossa ei oikeasti ole vielä päätä ei häntää.

Väkirikkaiden valtioiden suurin ja polttavin ongelma on surkeilematon ympäristön pilaaminen, eikä hiilidioksidi. Meneppä sanomaan viisaille. Ei sanota ei, koska sen myöntäminen pilaa jollain aikavälillä bisnestä. Phah. Ei mitään uutta tule auringon alle.
 
Leaderwolf kirjoitti:
Osa tutuistani laiduntaa lypsävätkin, pihattotiloillakin. En kylläkään ole tutustunut tilastoihin Mustialan jälkeen, että kuinka suuri osa nykyään laiduntaa lypsävätkin koko maan mittakaavassa. Oletettavasti useampi ei kuin kyllä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tilakohtaiset erot määrittyvät myös siksi, että jotkut tilat ovat -ahtaissa paikoissa-. On vaikea saada tolkullista laidunaluetta lähelle lypsyasemia. Nykyiset tuottopaineet eivät kyllä ole yhdistettävissä laajaan laiduntamiseen. Lehmien on saatava syödä tasalaatuista hyvää muonaa ja oleskeltava suht tasaisissa oloissa mm. lämpötilan suhteen. Hyvätuottoinen karja hiilidioksidihelteessä pellolla ehtyy todennäköisesti ja maitotankin mittari näyttää negative.

Laitumet elävät kesän mittaan monia vaiheita. Alkukesästä heinää tulee hirmuisesti, kuivuus tappaa kasvun varmasti ja vaihtoruletti alueilla on melkoinen. Valitettavasti ei oikein tätä päivää.

Luomutilojen näyteikkuna on sellainen hehtaarin sievä aitaus, jossa elää onnellinen tusina nuorta karjaa. Tosiasiassa laitumen nurkkaan kannetaan heinää ja väkirehua silmät pullollaan. Mutta onhan eläin sentään vapaa ja kiiltävä....samaan aikaan parisataa päätä saa appeensa pihatossa. Mutta pitäjänlehdet ottavat kuvan siitä pihalaitumesta, jossa kasvaa ihania voikukkasia ja sinikelloja. Ihan silkkaa propagandaa, jolla ei ole mitään tekemistä tuotannon kanssa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top