Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Nuo peltosarat joissa kasvatetaan purtavaa,ovat väkilannoitettu viimeksi vuonna -80,jonkun näköisenä lannoitteena ollaan pidetty apilaa,aina 3v per sarka,sillointällöin hevonpaskaa,kompostit sekaan,en tiedä meneekö oikein kun en viljelijä ole,on niistä aina satoa saatu kuitenkin,joskus enemmän,joskus vähemmän,apilanurmen niitän alas pari kolme kertaa kesässä.
 
Jokainen ystäväni joka pitää maitotilaa, sekä tav, että luomut, päästävät eläimet ulos kesällä ja talvella. Nimenomaan pihatoista. Sen sijaan mullitiloilla kysymys on eri, syitä on monia miksi todella harvalla kasvatus tai lihatilalla on elikot ulkona kesälläkään, mutta ne hallitkin ovat kyllä todella avoimet. Seinät aukeaa kokonaan jne. Yksi tuottajakaverini jolla on 900 päinen sonnilauma, kysyi multa kerran asiasta kysyessäni että miltä tuntuisi ajaa satoja isoja sonneja? Vastaus on kohta kuolleelta.
 
Kun itse kasvattaa, on täysin varma mitä suuhunsa pistelee.
Tai erämiehet tai naiset ampua posauttaa hirven, peuran tai mitä tahansa muuta riistaa. Itse tai yleensä ainakin hirvihommissa seurue suolistaa, nykäisee orteen ja paloittelee pakkaseen. Sitä lihaa myöskään ei nitriittisuola ole pilannut.

Edit: @Baltriber ,kun halvalla pitää sapuskaa saada, lopputulos on tämä. Ruoanjalostuksesta yleisesti. Tehdasmaista tuotantoa tiloilla, lihatehtaissa nitriittiä ym. kuraa eineksiin.

Ja koska ihmiset ostaa sitä kuraa, silloin sitä tehdään ja myydään.

Tieto myöskin lisää aina tuskaa.

Vaikka mäkin suu vaahdossa paasaan ja kiukuttelen lisäaineista ja muusta skeidasta. Mulla odottelee jääkaapissa saunareissua karkkipäivänkarkkina lidlin päärynä light-siideri, sisältää napalmia, ksyleeniä, zyklon b:tä ja koko kirjon atsovärejä.
 
Jokainen ystäväni joka pitää maitotilaa, sekä tav, että luomut, päästävät eläimet ulos kesällä ja talvella. Nimenomaan pihatoista. Sen sijaan mullitiloilla kysymys on eri, syitä on monia miksi todella harvalla kasvatus tai lihatilalla on elikot ulkona kesälläkään, mutta ne hallitkin ovat kyllä todella avoimet. Seinät aukeaa kokonaan jne. Yksi tuottajakaverini jolla on 900 päinen sonnilauma, kysyi multa kerran asiasta kysyessäni että miltä tuntuisi ajaa satoja isoja sonneja? Vastaus on kohta kuolleelta.

Mä tunnen kans enempi niitä tilallisia kutka hoitaa elikot hyvin ja niissä kesät laidunnetaan jne. Niitä muitakin valitettavasti löytyy. Eikä se laidunkaan tietysti aina onnela ole. Mäkin otin nuo kuumimmaksi aikaa suihkun kautta sisälle. Sellanen onnistuu kun on kolme lehmää ja kaks hevosta. Satapäisen karjan kylvettäminen ja pakkojuottaminen yksitellen on jopa mun mielestä itsari.
 


Mekong-, Ganges- ja Niili-joet muuttuvat ennusteen mukaan niin, että sillä on vaikutuksia maanviljelyyn. Tämä johtaa kirjoittajien mukaan siihen, että kaupungeista tulevaisuudessa hylättäisiin sellaisia suurkaupunkeja kuten Chennai, Mumbai, Jakarta, Guangzhou, Tianjin, Hong Kong, Ho Chi Minh City, Shanghai, Lagos, Bangkok ja Manila.
Www.yle.fi
 
Tässä kun tuo ekologisuus himmentää tuota humeetia niin päätin vaihtaa nuo styroksi mehiläispesät puisiin,ostin pari valmista pesälaatikkoa,aamutuimaan aloin tekemään pohjaa,en halunnut ostaa tarvikemyyjän valmista,pientä kokeilua,pura-kokoa,malli löytyi mieleiseksi,nyt saa hengittävän puisen pohjan johon laitan metsäkariketta vielä sentin pari luonnollisemman vaikutelman aikaansaamiseksi,välikattoon tulee lautaa,siihen reikiä,verkko ja juuttisäkkiä jonka päälle talveksi sahanpurua,näin tulee muoviton ja hengittävä pesä jonka on tarkoitus mukailla mahdollisimman paljon luonnontilassa olevaa pesää,huomasin että mehiläiset järsii styroksia pesän sisältä,mihin tuo muovi kulkeutuu,siitä ei ole aaninkia mulla.Nyt selviää myös halvemmalla kun osan kalustosta saa tehtyä itse,on muuten syntisen kallis harrastus jos ostat kaiken tarvikemyyjältä..
 
Mekong-, Ganges- ja Niili-joet muuttuvat ennusteen mukaan niin, että sillä on vaikutuksia maanviljelyyn. Tämä johtaa kirjoittajien mukaan siihen, että kaupungeista tulevaisuudessa hylättäisiin sellaisia suurkaupunkeja kuten Chennai, Mumbai, Jakarta, Guangzhou, Tianjin, Hong Kong, Ho Chi Minh City, Shanghai, Lagos, Bangkok ja Manila.

Jos ne vedet nousevat, niin ei sen pidä ullattaa ketään siinä ranta-asutuksessa, kyllä siitä varmasti on varoituksia jo singahdellut. Jos uhka on todellinen, niin olisi varmaan viisasta sijoittaa niistä aasian messevistä talouskasvuista fyrkkaa vastaisen varalle. Mutta onhan se kätevää asua puron rannalla. Ylävirrasta lippoaa käyttöveden ja jätehuolto hoituu siinä ohessa, virta vie töryt etiäppäin. Ja edelleen rakennetaan liian rantaan.

Minun viakseni ei sentään taipune se, jos merenpinta nousta ornahtaa.
 
Jos ne vedet nousevat, niin ei sen pidä ullattaa ketään siinä ranta-asutuksessa, kyllä siitä varmasti on varoituksia jo singahdellut. Jos uhka on todellinen, niin olisi varmaan viisasta sijoittaa niistä aasian messevistä talouskasvuista fyrkkaa vastaisen varalle. Mutta onhan se kätevää asua puron rannalla. Ylävirrasta lippoaa käyttöveden ja jätehuolto hoituu siinä ohessa, virta vie töryt etiäppäin. Ja edelleen rakennetaan liian rantaan.

Minun viakseni ei sentään taipune se, jos merenpinta nousta ornahtaa.

No, ehkäpä ne kiinan aavekaupungit tulevat olemaan ihan oikeasti hyvä investointi...
 
Lähinnä ajattelin, että olisiko heillä varaa valita kun aikaisempi kotipaikka on veden alla.

No pakkohan se on, jos ei halua alkaa leikkiä venetsialaista. Kiina on ollut päheä siirtämään kansalaisiaan, milloin jonkun padon tieltä tai muuta vastaavaa. Ja ihmiset siirtyvät siinä todellisuudessa ilman suurempia mielenosoituksia.
 
Tuttuja elukoita kotipaikalta, nuo kuvat nähdessään muistaa lintujen äänet ja röhveltämisen. Kalkkunanköriläs nakkaa veden kielelle. Se on hyvin ruokittuna ja valmistettuna hartaasti syötävää ruokaa.
 
Jos ne vedet nousevat, niin ei sen pidä ullattaa ketään siinä ranta-asutuksessa, kyllä siitä varmasti on varoituksia jo singahdellut. Jos uhka on todellinen, niin olisi varmaan viisasta sijoittaa niistä aasian messevistä talouskasvuista fyrkkaa vastaisen varalle. Mutta onhan se kätevää asua puron rannalla. Ylävirrasta lippoaa käyttöveden ja jätehuolto hoituu siinä ohessa, virta vie töryt etiäppäin. Ja edelleen rakennetaan liian rantaan.

Minun viakseni ei sentään taipune se, jos merenpinta nousta ornahtaa.

Lähinnä en aatellut syyttää sinua. En mie niitä syyllisiä kaipaa. Vaan menestymisen mahollisuuksia.

1. Ei tuhota omaa maataloutta

2. Vahvistetaan omaa maataloutta

3. Mitä muuta luovaa?
 
Mä tunnen kans enempi niitä tilallisia kutka hoitaa elikot hyvin ja niissä kesät laidunnetaan jne. Niitä muitakin valitettavasti löytyy. Eikä se laidunkaan tietysti aina onnela ole. Mäkin otin nuo kuumimmaksi aikaa suihkun kautta sisälle. Sellanen onnistuu kun on kolme lehmää ja kaks hevosta. Satapäisen karjan kylvettäminen ja pakkojuottaminen yksitellen on jopa mun mielestä itsari.
Onhan se laidunnus kiva juttu imagomielessä. Muuten en sitten tiedä onko se mikään hyvinvoinnin edellytys sinänsä. Tokko ne lypsävät hyvässä avarassa pihatossa pahemmin kärsii. Monet tilat laiduntaa hiehoja mutta lypsävät on sisällä. Vähänkin isommalla karjalla se laidunnus on jo aikamoinen ruljanssi ja sen laitumen täytyy olla hyvää jotta elukoita ei tarvitse ruokkia lisäksi säilörehulla. Toki laidun on säilörehua edullisempaa koska lehmä suorittaa korjuun itse.
 
Back
Top