Suuri maatalouskeskustelu

5472..jpg


Two members of the Barikama, a farming cooperative run by African migrants in Italy, plough a field as part of a drive to feed families in lockdown.
https://www.theguardian.com/world/2...ugh-coronavirus-news-for-the-brighter-stories :)

Kyllä ne töitä tekee jos siihen annetaan mahdollisuus.
 
On se tääkin.. sitä aikaa kun sovitaan ensivuoden peltovuokrat, siis vuodelle '21. No, olen asioimassa kylällä (varsinais-suomessa enkä kotona Kuopiossa) ja naapurin isäntä piipahtaa, että olisko hetki aikaa? No tietysti, ja hän kertoo kuinka on ajatellut muuttaa Helsinkiin vanhainkotiin, että josko olisin kiinnostunut hänen pelloistaan. Hinta on enemmän kuin hyvä, 7k€ hehtaarilta (markkina-arvo yli 11k), ihan ei pankkitilin saldo riitä, mutta onneksi pankki auttaa. Eihän tuollaiset 500k€ lainaa ole paljoa..

No, ehdin tuskin istahtaa autoon, kun pankista soitetaan. Se toisen naapurin emäntä on kuollut, (isäntä meni pari vuotta aiemmin), ja pankin lakimies perunkirjoittajan ominaisuudessa soittaa että josko olisin kiinnostunut. Ilmoitan olevani. No tilan lapsi asuu jenkeissä perheineen, ja eivät ole ilmeisesti tulossa takaisin. Että nyt olis koko potti, helahoito ja kaikki. Sopuhintaan.

Tuossa tuo paperi nyt on pöydällä. Just otin 500k lainaa ja allekirjoittamalla tuon ottaisin 5M lisää. Pankille käy. Ja se on hyvä diili. Mutta. Onko 5.5M velkaa paljon vai vähän...

Worst case: asuntojen hinnat tippuu, maatalous lopetetaan ja mökkitontteja ei enää osteta. No, kaipa siinä kunnan vuokrakämpässäkin voi asua sossuntuella.. :)

Viddu, maa menossa ennennäkemättömään lamaan ja "Lunni" ottaa reilut 5 miltsii velkaa... taidan riipaista kännit tänään...
No nyt!

Suurimpana riskinä näen korot. Ei tarvita kummoista pompsahdusta, niin saavat Juko ja Sampo laulaa että pärjää.

Tuommoisista kokonaisuuksista saattaisi saada jonkun arvokkaan palan jatkojalostukseen, vaikka toinen tilakeskus pikku remontin kautta edelleen kaupaksi. Onko metsistä apuja yhtään?

Olen sen verran erkaantunut maataloudesta, että en osaa edes oikeita kysymyksiä asettaa eikä liene tarpeellistakaan. Kun seuraavaksi laitan hatun päähän, nostan sen yhden ylimääräisen kerran, kun joku edes harkitsee moisia :salut:
 
Tekee tekee, joissain maissa paljonkin.. Takavuosina tuttu traktorimyyjä kertoi totena trantorinrengasvalmistajan edustajan vastanneen syytöksiin renkaiden pompotuksesta tieajossa, että Amerikassa niillä traktoreilla ajelee "tummaihoiset" niin ei kannata tehdä pyöreitä renkaita.. Nykyään varmaan myös meksikolaiset?
 
No nyt!

Suurimpana riskinä näen korot. Ei tarvita kummoista pompsahdusta, niin saavat Juko ja Sampo laulaa että pärjää.
Kiinteistöjä,on about 3,5M, pankin mukaan. Metsästä saa arviolta 700k, eli sovitaan että 500k. Ei noi mun palkkatulot 150k/v noihin korkoihjin riitä ilman että muunnetaan käteiseksi suurin osa. Ja nopsaan, prosentinkin korkomuutos on aika vitun iso summa.

Hyvänä puolena on että uusi maajussi haluaa vuokrata noi pellot. 440 ha a 500€/ha on aikas paljon. Ja noi rantatontit meni kaavamuutoksena läpi, vapaa-ajan asuntoina. Että taidan jäädä voitolle.. Enkä laske vanhoja maatalouskoneita taikka sitä tilaa minkään arvoiseksi.
 
Tuossa tuo paperi nyt on pöydällä. Just otin 500k lainaa ja allekirjoittamalla tuon ottaisin 5M lisää. Pankille käy. Ja se on hyvä diili. Mutta. Onko 5.5M velkaa paljon vai vähän...

Viddu, maa menossa ennennäkemättömään lamaan ja "Lunni" ottaa reilut 5 miltsii velkaa... taidan riipaista kännit tänään...

Melkein sanoisin että jos otat paljon lainaa niin lopeta dokaaminen kokonaan.

Millaista multaa? Hiekkapitoista? Savista? Jotain muuta?
 
Kiinteistöjä,on about 3,5M, pankin mukaan. Metsästä saa arviolta 700k, eli sovitaan että 500k. Ei noi mun palkkatulot 150k/v noihin korkoihjin riitä ilman että muunnetaan käteiseksi suurin osa. Ja nopsaan, prosentinkin korkomuutos on aika vitun iso summa.

Hyvänä puolena on että uusi maajussi haluaa vuokrata noi pellot. 440 ha a 500€/ha on aikas paljon. Ja noi rantatontit meni kaavamuutoksena läpi, vapaa-ajan asuntoina. Että taidan jäädä voitolle.. Enkä laske vanhoja maatalouskoneita taikka sitä tilaa minkään arvoiseksi.
Maata ei kukaan tee lisää (poislukien Tampereen kaupunki) ja ihmiset syövät jatkossakin...
Tämä ei ole sijoitusvinkki
 
Halla-aho: ”Sato ja ruokahuolto tuntuu olevan kiinni siitä, saadaanko tänne työntekijät Ukrainasta ja Vietnamista. Saarijärven Paavo ja kaltaisensa ihmettelisivät suuresti tällaista asetelmaa”

Jussi_Halla-aho_180-640x320.jpg


Miksei maasta löydy edes niitä 1500 työntekijää, jotka tarvittaisiin maatiloille juuri nyt heti, puhumattakaan niistä n. 16 tuhannesta, joka on puutarha-alan kausityötarve? Tätä kysyy puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.).

Halla-aho kirjoittaa:
”Koronakriisi on puhkaissut useita kuplia vallitsevassa maailmanjärjestyksessä. Niitä on syytä pohtia tarkkaan, kun akuutti vaihe on ohi. Suomen huoltovarmuus on erittäin heikolla pohjalla, enkä suinkaan viittaa tällä valmiusvarastoihin.

Historiamme tuntee huonoja satovuosia ja niistä seuranneita nälänhätiä. Katovuodet ovat johtuneet kuivuudesta, kylmyydestä, kasvitaudeista tai sodista, joissa vihulainen on tuhonnut viljelmät tai maatyöläiset ovat olleet rintamalla.

Nykyinen tilanne lienee täysin uniikki. Suomea uhkaa katovuosi, koska – riippuen siitä keneltä kysytään – suomalaiset joko eivät viitsi tehdä istutuksia ja korjata satoa tai viljelijät eivät halua suomalaisia pelloilleen tekemään näitä töitä.

Maassa on satojatuhansia työttömiä. Sadattuhannet ovat yt-neuvottelujen piirissä. Silti tästä joukosta ei kuulemma löydy edes niitä 1500 työntekijää, jotka tarvittaisiin maatiloille juuri nyt heti, puhumattakaan niistä n. 16 tuhannesta, joka on puutarha-alan kausityötarve.

Suomen tämän vuoden sato ja ruokahuolto tuntuu olevan kiinni siitä, saadaanko tänne työntekijät Ukrainasta ja Vietnamista.

Saarijärven Paavo ja kaltaisensa ihmettelisivät suuresti tällaista asetelmaa kumpujen yöstä. Jos asia oikeasti on näin, se tarkoittaa, että Ukraina tai Vietnam voisivat koska tahansa panna Suomen polvilleen estämällä kausityöntekijöiden pääsyn maahamme.

Globalisaatio, työvoiman ja tavaroiden vapaa liikkuminen, on hyvän päivän maailmanjärjestys. Se tekee maista ja kansoista äärimmäisen haavoittuvia, kun tulee paha päivä.

Kriisi osoittaa myös, minkälainen kupla maahanmuutto on työvoimapulan ja huoltosuhdeongelmien ratkaisijana. Maassa on kroonisesti työttömiä ja sosiaaliturvasta riippuvaisia väestöryhmiä lähinnä islamilaisesta maailmasta, mutta kukaan ei edes kuvittele, että heistä saataisiin apua tällaisessa tilanteessa. Maassa on tuhansittain palvelualalle tuotuja halpatyöläisiä, jotka koronatoimenpiteiden vuoksi ovat joutuneet lomautetuiksi tai irtisanotuiksi. Kukaan ei näytä kuvittelevan, että heistäkään olisi apua.

Maatalous, palvelusektori ja rakennusala eivät ole kestävällä pohjalla, jos ne ovat täysin riippuvaisia työvoimasta, jonka tulo saattaa katketa meistä riippumattomista syistä. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, joilla yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja omavaraisuutta parannetaan.

Jälkimaailman on syytä seistä omilla jaloillaan ja olla luottamatta vieraaseen apuun.

Akuuttiin työvoimapulaan perussuomalaiset esittävät edelleen kiireellistä, väliaikaista lakimuutosta, jonka myötä lomautettu tai irtisanottu henkilö voi ottaa vastaan huoltovarmuuden kannalta kriittistä kausityötä menettämättä työttömyysetuuksiaan.”

 
Asia lienee palkassa, ei makseta semmoista palkkaa jolla suomalainen elää Suomessa. Ulkomaalaisille riittää vähäisempikin.
En ole ihan samaa mieltä. Kyseessä on ennemminkin ansiotason muutos verrattuna siihen, että jää kotiin elämään tuilla. Vaatii kutsumusta lähteä tekemään pitkää päivää pellolla, kun käytännössä siitä saa vain parisataa enemmän kuussa kuin kotona olemalla.
 
En ole ihan samaa mieltä. Kyseessä on ennemminkin ansiotason muutos verrattuna siihen, että jää kotiin elämään tuilla. Vaatii kutsumusta lähteä tekemään pitkää päivää pellolla, kun käytännössä siitä saa vain parisataa enemmän kuussa kuin kotona olemalla.
Jos saa vain vähän enemmän kuin kotona lorvimisella, eikö silloin liksa ole liian pieni
 
En ole ihan samaa mieltä. Kyseessä on ennemminkin ansiotason muutos verrattuna siihen, että jää kotiin elämään tuilla. Vaatii kutsumusta lähteä tekemään pitkää päivää pellolla, kun käytännössä siitä saa vain parisataa enemmän kuussa kuin kotona olemalla.
Suomessahan on periaatteessa olemassa järjestelmä joka mahdollistaa se, ettei työttömän valinta ole joko työ tai täydet tuet, vaan joko työ tai karenssi (karenssi = joko -40% toimeentulotuki + asumistuki tai pelkkä asumistuki). Se toimii siten, että maanviljelijä soittaa paikalliseen työkkäriin ja pyytää X määrän työntekijöitä. Tämän jälkeen työkkäri lähettää X määrälle työttömiä työtarjoukset tästä työstä, ja jos joku heistä kieltäytyy työstä tai vaikuttaa maanviljelijän mielestä työhaluttomalta, niin hän saa karenssin.

Kyseinen menettelytapahan on aikanaan suunniteltu keskeisimmäksi työttömyysturvan väärinkäytön estäjäksi, ja siitä syystä nykyisinkin työttömän lakisääteinen velvollisuus on ottaa vastaan tarjottua kokopäivätyötä. Ajan myötä tämä vaan on muuttunut enemmän ja enemmän teoreettiseksi vaihtoehdoksi, kun työmarkkina ei enää ole sitä mitä se oli 80-luvulla.
 
Asia lienee palkassa, ei makseta semmoista palkkaa jolla suomalainen elää Suomessa. Ulkomaalaisille riittää vähäisempikin.

Siinähän se asia juuri on. Se ukrainalainen tai mistä "Vinku-Intiasta" tuleekin elättää sillä parinkuukauden rykäsyllä perheensä ja itsensä vuodeksi siellä kotimaassaan. Sen suomalaisen pitää elää ja asua Suomen hinnoilla se vuosi.

Laitetaan joku 12k-20k€ palkaksi 6-8:n viikon puuhasta niin tulee suomalaisia ovelle jonoksi asti ja laiskempia saa ajaa talikon kanssa ulos, kun eivät muuten lähde. Mansikkatuokkosen hinta torilla voi kyllä olla sitten vähän muuta kuin nykyään, mutta ainakin se vaimokin ymmärtäisi ettei mies ihan pyyteettömästi niitä mansikoita, kermavaahtoa ja kuoharia tuonut... :)
 
Miten ne mansikkaviljelijät ennen vanhaan pärjäsivät sitten? Ennenkuin tuli näitä ulkomaalaisia poimijoita.
Suomalaiset poimi mansikoita urakalla, kuten nykyään venakot ja ukrainalaiset tekee. Opiskelijoille oli ihan mukavat tienestit kuukauden-parin hommista.
Vaan nykyään ei noin raskaat hommat paikallisia kiinnosta. Ei ole ihan helppoa kyykkiä 8-10 h päivässä toisinaan helteisissäkin keleissä.

Edit: 80- ja 90-luvulla oli maaseudulla vielä nuortakin porukkaa ja heille mansikan poiminta oli hyvin luontaista kesäbisnestä. Nykyään sitä nuorisoa ei enää maaseudulla paljon ole. Väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top