Suuri maatalouskeskustelu

. Olisitte nyt hyvät kepulaiset ynnä muut isännät palkanneet kotimaiset hoitamaan tämän vuoden työt. Olisitte vaikka osallistuneet yhteiskuntatalkoisiin, niin minullekin aina sanotaan, kun raippaveroa tulee..
Se että kaltaisisiasi hortoilee tuolla isäntien mailla ilmaiseksi riittänee raippaverosta, jos siitä "lystistä" vielä pitää maksaa niin .......
 
Ymmärrän kuinka tärkeää on, että satokausi pelastetaan. Oliskos niitä Business Finlandin rahoja nyt voinut vaikka kohdentaa siihen kotimaiseen työntekijään, joka ei Alkiolaiselle Isännälle nyt kelpaa, kun kerran on laiska ja osaamaton... Olisi vaikka subventoitu sitä palkkakustannusta isännälle. Olisi kotimainen tylntekijä saanut työtä ja palkkaa ja isäntäkin olisi ehkä tyytyväinen, kun valtio maksaa osan palkasta. Nyt on isännän pitänyt ihan maalikaupunkien keskittymästä lentokentältä hakea Ukrainan pelastaja tiluksille karanteenia kärsimään. Toivottavasti sama isäntä itse maksaa sitten senkin lystin, jos tulee koronaa mukana ja tarkoitan sitten ihan kaikkia, jotka ohessa joutuvat karanteeniin. Pahoin kyllä pelkään, että Ukrainan ihmeen sairastuttua huudetaan valtio maksajaksi. Olisitte nyt hyvät kepulaiset ynnä muut isännät palkanneet kotimaiset hoitamaan tämän vuoden työt. Olisitte vaikka osallistuneet yhteiskuntatalkoisiin, niin minullekin aina sanotaan, kun raippaveroa tulee..









Metsäpellon Mansikat
20. huhtikuuta kello 19.44 ·
Tämä mediassa ja keskustelupalstoilla pyörivä kausityövoimakeskustelu muuttuu päivä päivältä absurdimmaksi, niin että minä, Metsäpellon Mansikoiden Pauliina, päätin avata sanaisen arkkuni. Yrittäkäähän jaksaa lukea. Ennen historiakatsausta mainittakoon, että tänään meillä on ollut töissä kahdeksan henkilöä ihan täältä koto-Suomesta. Porukkaan mahtuu lomautettua, yrittäjää ja vapaapäivälle aktiviteettiä hakemaan tullutta Risto-Reipasta.
Tässä hieman perusteluja sille, miksi maatalouden työvoima on ulkomaalaisvaltaista ja miksi haluamme heidät töihin tänäkin kesänä:

Kuten arvata saattaa, tämä ei ole mikään yksinkertainen mustavalkoinen asia. Ulkomaisten työntekijöiden osuus on kasvanut 1990-luvulta alkaen, johtuen juuri siitä, että aikaisemmin koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöpaikkana ollut ala muuttui ammattimaisemmaksi ja tarvittiin aikuista, sitoutuvaa työvoimaa. Tilojen toiminta on sieltä 80-luvulta muuttunut siten, että satokausi on pidentynyt ja tilakoot kasvaneet. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. mansikan satokausi oli ennen ohi muutamassa viikossa, nyt poimitaan kolme kuukautta. Jos ennen on riittänyt 10-20 poimijaa per tila, nyt tarvitaan 20-200.

Tuo kymmenen ihmistä kahdeksi viikoksi on varmasti ollut suhteellisen helppo löytää. Eikä ole haitannut, vaikka olisi 14-vuotiaita, tilan emäntä on siinä pyöräyttänyt koko porukalle ruuat ja paimentanut lapset samalla. Mutta tuo kolme kuukautta ja 100 henkeä alkaa olla haastavampi kokonaisuus. Suomalaisille työssäkäyville ja opiskelijoille se on liian pitkä aika ja työttömille liian lyhyt. Jos ajatellaan, että ihmiset kävisivät töissä parin viikon jakson, kauden aikana töissä pyörähtäisi useampi sata ihmistä. Harvalla maatilalla on omaa HR-osastoa tätä hoitamaan. Tarvittaessa sellainenkin toki polkaistaan pystyyn, mutta haluaisimme siihen mielellään hieman pidemmän valmisteluajan kuin yksi viikko.

Meille on tullut työntekijöitä Venäjältä (tuosta läheltä Petroskoin ympäriltä), Ukrainasta ja Valko-Venäjältä. Suurin osa ihmisistä tulee maaseudulta ja ovat olleet maatiloilla töissä tai ainakin hoitaneet omaa kasvimaata. Siellä on ihmisiä, jotka osaavat ajaa traktorilla, ja tuntuma maatilalla tehtävään työhön on lähtökohtaisesti erilainen, kuin ihmisillä, joilla ei ole ollut mitään kosketusta maatilan töihin. Tiedän mistä puhun, sillä vaikka olenkin kasvanut maaseutukunnassa, en maatilalla. Taajama-alueella kasvaneena olen joutunut opettelemaan monet itsestäänselvyydet kantapään kautta.
Monet työntekijämme, jotka ovat meillä kolme kuukautta, elävät näillä tuloilla koko vuoden. Heille kolme kuukautta on oikeastaan aika ideaali aika olla töissä. Monet ihmiset ovat olleet meillä jo useamman vuoden töissä, jotkut toistakymmentä vuotta ja jotkut jo toisessa polvessa. Työntekijät eivät siis ole meille mitään hyväksikäytettävää kasvotonta massaa, vaan tuttuja jo vuosien takaa. He tulevat meille oma-aloitteisesti, suosittelevat sukulaisiaan ja tuttaviaan meille töihin myös.

Koska tilat useimmiten sijaitsevat maaseudulla kaukana keskustoista ja työntekijät majoittuvat yhteismajoituksessa, täällä eletään hyvin tiiviissä yhteisössä. Se, että porukka tuntee toisensa ja kulttuuritausta on samankaltainen ja löytyy yhteinen kieli, sujuvoittaa myös sitä elämistä työn ulkopuolella. Ihmisiä rekrytoidessa minun on otettava huomioon kokonaisuus, johon kuuluu myös työn ulkopuolinen elämä - ruuanlaitto- ja siivousvuorojen sujuminen ja muu vapaa-ajan vietto.

Koska tilanne on pitkän ajan saatossa tällaiseksi muotoutunut, lienee ymmärrettävää, että se ei muutu sormia napsauttamalla. Totta kai me haluamme, että ne ihmiset, jotka ovat meillä vuosia työskennelleet, saisivat töitänsä jatkaa. Mille tahansa yritykselle aiheuttaisi päänvaivaa, jos viidenkymmenen, saati 150 ihmisen vahvuinen henkilöstö vaihtuisi kerralla. Alkaen pienistä käytännön detaljeista - ohjeet ym. ovat venäjäksi ja osa ehkä myös englanniksi. On myös vaikea arvioida työvoiman tarvetta - paljonko perehdyttämiseen ja eri työvaiheisiin on varattava aikaa ja henkilöstöä, jos suurin osa tekijöistä on ensikertalaisia. Tällä alalla riskejä sataa taivaalta ja ennakointi on "normaaleissakin" olosuhteissa vaikeaa. Me olemme pyrkineet lisäämään ennakoitavuutta rakentamalla kausihuoneita, mutta ne eivät poista kaikkia muuttujia, vaan olemme edelleen tekemisissä luonnon ja sääolosuhteiden kanssa.

Mansikoiden kanssa on se jännä juttu, että ne on poimittava päivälleen ajallaan, muuten laatu ei ole enää kauppakelpoista ja pellon voi unohtaa koko sesongin ajalta. Myös kausihuoneissa sää vaikuttaa työpäiviin - hellejakso kypsyttää marjoja kovalla vauhdilla, mutta pilvisellä viileällä säällä marjat kypsyvät hitaammin. Työpäivät voivat olla eripituisia, mutta työt vain olisi aina saatava tehtyä. Sen vuoksi suuri osa tiloista ei enää ota alle 18-vuotiaita töihin, sillä päivät voivat joskus olla pitkiä. Usean tuhannen mansikkakilon kauppakuntoon saattaminen päivässä, ja se kokonaisuuden hallinta ei ole pelkkää puuhastelua ja puutarhaterapiaa, vaan palasten on loksahdettava kohdalleen saumattomasti.

Jos olosuhteet muuttuvat pysyvämmin, on itsestään selvää, että meidänkin on tarkasteltava tilannetta uudelleen. Mutta kuten olen jo maininnut, tähän pisteeseen tulo on ollut pitkä matka, ja muutos toiseen suuntaan veisi sekin aikansa. Vuoden 2020 satokausi on töiden osalta jo alkanut. Siksi viljelijöillä on hätä saada tuttua porukka töihin, koska koko laivan kääntämiseen ei tässä vaiheessa enää ole aikaa.

Meillä ei ole mitään sitä vastaan, että työntekijämme olisivat suomalaisia tai mitä tahansa muutakin maailman kansallisuutta. Tiedän, että Suomestakin löytyy motivoituneita fyysiseen työhön tottuneita tai ainakin siihen sopeutuvia ihmisiä. Mutta miten tilojen tarpeet ja työhaluiset ihmiset saadaan sujuvasti kohtaamaan, siinäpä haaste. Esimerkiksi tänne Suonenjoelle tarvitaan heinäkuussa ainakin parituhatta ihmistä, ja tämä on vain yksi osa kokonaisuutta
Maatiloja on syytetty siitä, että emme nyt halua ottaa töihin vuokrafirmojen etsimiä suomalaisia työntekijöitä. Tämä akuutti tilanne on nyt sellainen, että olen tammikuussa lähettänyt 80 sitovaa työtarjousta halukkaille työntekijöille, ja jos he töihin pääsevät, meillä on velvollisuus heidät työllistää. Pääseekö heistä
kuinka moni saapumaan, siitä ei ole edelleenkään varmuutta. Päällekkäinen rekrytointi olisi epäreilua kaikille osapuolille.

Toivotan kaikille tasapuolisesti rauhaa, rakkautta, terveyttä ja ymmärrystä näinä epävarmoina aikoina. Olkoon tulevakin kesä mansikantuoksuinen!



Facebookista, marjanviljelijän ajatuksia tilanteesta.
 
Jauheen käyttö tosiaan loppuu. Eu kielsi. En ole vielä tätä pulmaa ratkaissut. Viimeiset vanhat varastot lähtee nyt ja uutta ei enää saa.

Kai se on käytettävä siemenet jollain lajittelijalla, jolla on käytössä nestepeittain. Siemenet joutuu jatkossa läträämään säkkeihin, kuivurin kautta peitattuja ei jatkossa pysty enää kylvökoneeseen kierrättämään.

Eli ylimääräisiä askareita ja kuluja tulossa oman siemenen käyttäjille.
Mulla oli aikanaan ruuviin kiinnitetty nestepeittauslaite. Kyllähän sinne väriä sotkeutui, mutta jäljen tasaisuudesta en sano juuta en jaata. Ei ruuvit erityisen nopeita ole, mutta ehkä tällaisessa käytössä menisi.
 
Se että kaltaisisiasi hortoilee tuolla isäntien mailla ilmaiseksi riittänee raippaverosta, jos siitä "lystistä" vielä pitää maksaa niin .......
Minä puhun yleisellä tasolla ja sinä kohdistat sanasi minuun: tunnetko minut, tiedätkö kyvystäni työskennellä? Lähinnä tässä on kyse myös yhteiskuntavastuusta ja tälle kaudelle on tarjolla kotimaista työvoimaa. Nyt kotimainen työvoima ei sitten työllisty, niin kulut maksaa yhteiskunta. Kotimainen poimija myös kierrättää saamansa rahan pääosin kotimarkkinoilla (lue : työllistävä vaikutus, yritykset saavat liikevaihtoa, verokertymä jää Suomeen). Ukrainalainen vie rahat kotimaahansa ja verojakaan ei kerry Suomeen.
 
IMG_20200424_074946~2.jpg
Ajankohta huomioiden varsin talvista.

Nyt tähän myöhäinen kevät, koululaisten mahdollisessa koulujen uudelleen avaamisessa kotiinsa tuoma (myös maatiloille) virus pahimpaan mahdolliseen hetkeen eli kevättöille ja päälle katovuosi niin aletaan olla perustavanlaatuisten kysymysten äärellä elintarvikehuollon osalta.
 
Turun yliopiston tutkijat hairahtuivat glyfosaattitutkimuksessa

Turun yliopisto julkaisi alkuviikolla tutkimuksen, joka päätyi useisiin lehtiin. Siinä viiriäisille syötettiin runsaasti glyfosaattia sisältävää rehua ja glyfosaatti päätyi pääosin lantaan ja hitusen myös lintuihin. Lannan käytöstä varoitettiin runsaan glyfosaattijäämän takia.

Tutkimus on kuitenkin osoittautunut täysin arjelle vieraaksi eikä kerro mitään siitä, mikä tilanne maatiloilla ja siipikarjan kasvatuksessa on.
”Annos on ollut noin tuhatkertainen verrattuna siihen, mitä esimerkiksi kanoille ja broilereille tällä hetkellä syötetään”, kertoo jaostopäällikkö Riitta Rannikko Ruokavirastosta

Osa epäili, että taustalla on glyfosaatista ja jatkokäytöstä ehkä pian alkava keskustelu, kun tehoaineen nykyinen voimassaoloaika päättyy 2022.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1073195
 
Turun yliopiston tutkijat hairahtuivat glyfosaattitutkimuksessa

Turun yliopisto julkaisi alkuviikolla tutkimuksen, joka päätyi useisiin lehtiin. Siinä viiriäisille syötettiin runsaasti glyfosaattia sisältävää rehua ja glyfosaatti päätyi pääosin lantaan ja hitusen myös lintuihin. Lannan käytöstä varoitettiin runsaan glyfosaattijäämän takia.

Tutkimus on kuitenkin osoittautunut täysin arjelle vieraaksi eikä kerro mitään siitä, mikä tilanne maatiloilla ja siipikarjan kasvatuksessa on.
”Annos on ollut noin tuhatkertainen verrattuna siihen, mitä esimerkiksi kanoille ja broilereille tällä hetkellä syötetään”, kertoo jaostopäällikkö Riitta Rannikko Ruokavirastosta

Osa epäili, että taustalla on glyfosaatista ja jatkokäytöstä ehkä pian alkava keskustelu, kun tehoaineen nykyinen voimassaoloaika päättyy 2022.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1073195
Vähän kuten lyijyhaulikielto vesilinnustuksessa, johon päädyttiin kun tarhasorsille syötettiin lyijyhauleja ruoan seassa. Tuskin edes Liminganlahdella päästään samoihin prosenttiosuuksiin ruoan lyijypitoisuudessa...
 
Turun yliopiston tutkijat hairahtuivat glyfosaattitutkimuksessa

Turun yliopisto julkaisi alkuviikolla tutkimuksen, joka päätyi useisiin lehtiin. Siinä viiriäisille syötettiin runsaasti glyfosaattia sisältävää rehua ja glyfosaatti päätyi pääosin lantaan ja hitusen myös lintuihin. Lannan käytöstä varoitettiin runsaan glyfosaattijäämän takia.

Tutkimus on kuitenkin osoittautunut täysin arjelle vieraaksi eikä kerro mitään siitä, mikä tilanne maatiloilla ja siipikarjan kasvatuksessa on.
”Annos on ollut noin tuhatkertainen verrattuna siihen, mitä esimerkiksi kanoille ja broilereille tällä hetkellä syötetään”, kertoo jaostopäällikkö Riitta Rannikko Ruokavirastosta

Osa epäili, että taustalla on glyfosaatista ja jatkokäytöstä ehkä pian alkava keskustelu, kun tehoaineen nykyinen voimassaoloaika päättyy 2022.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1073195
Mikäli glyfosaatti kiellettäisiin juuri tähän saumaan, niin puuroryynit on ensi talvena kortilla. Niin sekopäitä eivät sentään (ehkä) ole.
 
Katso liite: 39607
Ajankohta huomioiden varsin talvista.

Nyt tähän myöhäinen kevät, koululaisten mahdollisessa koulujen uudelleen avaamisessa kotiinsa tuoma (myös maatiloille) virus pahimpaan mahdolliseen hetkeen eli kevättöille ja päälle katovuosi niin aletaan olla perustavanlaatuisten kysymysten äärellä elintarvikehuollon osalta.
Tääläpäin on kylvöt käynnissä, ollu jo vähän aikaakin :o
 
Tääläpäin on kylvöt käynnissä, ollu jo vähän aikaakin :o
Näin se menee, etelässä kylvetään, puolessa välissä maata hiihdetään. Usein kylvöaikojen erot on viikkoja. Siirryttäessä vielä tästä pohjoiseen puhutaan kuukaudesta, jopa lähes kahdesta.

Toivon, että kelit suosii ja saadaan hyvä sato. Erityisesti nyt kaikki tähdet saisi olla koko maassa kohdallaan.
 
Nyt tähän myöhäinen kevät, koululaisten mahdollisessa koulujen uudelleen avaamisessa kotiinsa tuoma (myös maatiloille) virus pahimpaan mahdolliseen hetkeen eli kevättöille ja päälle katovuosi niin aletaan olla perustavanlaatuisten kysymysten äärellä elintarvikehuollon osalta.

Olen yrittänyt tuoda asiaa esille mm. kansanedustajille. Ei pitäisi riskeerata maataloutta eikä muidenkaan yrittäjien toimintaa sillä että avataan koulut väärään aikaan. Ne jotka menee kouluun menevät, ne joiden ei ole hyvä mennä jäävät loppulukukaudeksi pois.

Ei ole varmuutta siitä että tarttuuko virus lapsista vaiko ei tartu. Kun ei ole varmuutta niin tyhmiä riskinottoja kannattaa välttää.
 
Viimeksi muokattu:
Minäpäs olen kerran käynyt Artjärvellä, 80/90-lukujen vaihteessa. Kokkolasta oleva tuttu oli siellä hetken aikaa töissä ja kävin kerran kylässä.
Siihen aikaan en ollut juuri ollenkaan matkustellut edes kotimaassa joten jännitti kovasti. Junalla Helsinkiin ja sieltä vaihto bussiin.
 
asutaan nimittäin ihan tässä artjärven rajalla ja niitä tässä on lennelly, siitä tuli vaan mieleen. Täällä tosiaan kylvetään jo varsin rivakasti
Parhaita prätkäpätkiä siitä järven ympäri ja muutenkin siellä päin. Vuolenkoski - Kausala routinu vähä luokattomaan kuntoon.

Kyyyllä viesti liittyy maatalousketjuun, voi siellä ajellessa katella maajussioletettujen touhuja :rolleyes:
 
Parhaita prätkäpätkiä siitä järven ympäri ja muutenkin siellä päin. Vuolenkoski - Kausala routinu vähä luokattomaan kuntoon.

Kyyyllä viesti liittyy maatalousketjuun, voi siellä ajellessa katella maajussioletettujen touhuja :rolleyes:

ajappa toi pätkä ku menee artjärveltä nastolaan, siitä asevarikon ohi (kuivannontie ehkä?) se on siinä kunnossa että luulis varikolla koeponnistetun tykillä siihen metrin välein. Ei oikeen ilkiä ajaa sen kautta yhtään mihinkään. Huomaa kyllä että täälläkin päin mopoilu vähenee samaa kyytiä ku ladut huononee.
 
Parhaita prätkäpätkiä siitä järven ympäri ja muutenkin siellä päin. Vuolenkoski - Kausala routinu vähä luokattomaan kuntoon.

Kyyyllä viesti liittyy maatalousketjuun, voi siellä ajellessa katella maajussioletettujen touhuja :rolleyes:
Taitaisi olla enskapyörän paikka. Niitä vehkeitä ei montut haittaa.

Maatalousketjuun sikäli, että enskapyörällä voi ajaa pellollakin sekä metsässä. Matkaendurot on sitten vähän asia erikseen. Niilläkin kuivalla pellolla.

Keli on teillä kuivaa ja suht. lämmintä? Meillä ei, luihin ja ytimiin tunkeva pohjoistuuli. Lumille ei tapahdu varjopaikoissa juuri mitään. Näille meidän korkeuksilla tarvittaisiin päivä pari sadetta ja sitten 20 astetta.

Hitaasti kevät etenee, ei ole kummempaa luvattukaan. Päivän ylin +2, alin -2.
 
Back
Top