Suuri maatalouskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Maatalouden kollektivisointia tavoittelevan puolueen ministerihän ei osaa tälläisiä ajatella (tai sitten osaa):



Enemmistöähän tuo ongelma ei kosketa eikä varmaan ruokapulakaan. Kallioon tulee ruoka kaupasta ja maito tulee maitotehtaasta.
Virhe tässäkin mielessä avata koulut yhdentoista koulupäivän takia. Toivon hartaasti, että pelkkä virhe, ei järkyttävä virhe.

Pureskellaan ensi talvena kynsiä, jos tuo jälkimmäinen.

Edit: Lapset voi mennä kouluun, koska he eivät tartuta. Isovanhempiaan he eivät voi kuitenkan tavata, koska tartuttavat. :)
Kahden metrin turvavälejä noudatetaan koulussa, paitsi koulukuljetuksessa, joihin edes metrin viivoitin ei sovi turvavälejä mitattaessa.

Jotenkin on ''fantastinen'' aavistus tämän onnistumisesta. Ehkäpä tämä onkin menestys, koska kansa on sairastunut liian hitaasti.
Huoltovarmuuden kannalta tämä voi olla murheellista, mutta sivuseikka sapuskan riittävyys on näyttänyt koulujen avaamisessa muutenkin olevan.

Lisään vielä, että nykyisten (osa on isoja) kotieläin- ja kasvinviljelytilojen isännän tai emännän tipahtaminen pois pelistä on täysi katastrofi. Voi olla, isäntä on ainoa, joka tietää missä ja mitä kaikilla tilan sadalla peltolohkolla tullaan viljelemään. Emäntä tietää kaiken satapäisestä karjasta. Tuotanto nyykähtää varmuudella, jos käy huono tuuri ja korona iskee pahasti toiseen tai molempiin.
 
Viimeksi muokattu:
Maatalouden kollektivisointia tavoittelevan puolueen ministerihän ei osaa tälläisiä ajatella (tai sitten osaa):



Enemmistöähän tuo ongelma ei kosketa eikä varmaan ruokapulakaan. Kallioon tulee ruoka kaupasta ja maito tulee maitotehtaasta.
En tiedä edelleenkään, kumpi on pahempi tässä: ministerit ei ymmärrä tätä vai ministerit ymmärtävät tämän..
 
Virhe tässäkin mielessä avata koulut yhdentoista koulupäivän takia. Toivon hartaasti, että pelkkä virhe, ei järkyttävä virhe.

Pureskellaan ensi talvena kynsiä, jos tuo jälkimmäinen.

Edit: Lapset voi mennä kouluun, koska he eivät tartuta. Isovanhempiaan he eivät voi kuitenkan tavata, koska tartuttavat. :)
Kahden metrin turvavälejä noudatetaan koulussa, paitsi koulukuljetuksessa, joihin edes metrin viivoitin ei sovi turvavälejä mitattaessa.

Jotenkin on ''fantastinen'' aavistus tämän onnistumisesta. Ehkäpä tämä onkin menestys, koska kansa on sairastunut liian hitaasti.
Huoltovarmuuden kannalta tämä voi olla murheellista, mutta sivuseikka sapuskan riittävyys on näyttänyt koulujen avaamisessa muutenkin olevan.

Lisään vielä, että nykyisten (osa on isoja) kotieläin- ja kasvinviljelytilojen isännän tai emännän tipahtaminen pois pelistä on täysi katastrofi. Voi olla, isäntä on ainoa, joka tietää missä ja mitä kaikilla tilan sadalla peltolohkolla tullaan viljelemään. Emäntä tietää kaiken satapäisestä karjasta. Tuotanto nyykähtää varmuudella, jos käy huono tuuri ja korona iskee pahasti toiseen tai molempiin.
Tässä saattaa piillä iso riski. Noin tilatasollahan tuo yrittäjän kyykähtäminen voi tapahtua sen sadan asian takia. Aina välillä vääjäämättä tapahtuukin. Jotenkin niistä tilanteista kuitenkin selvitään. Joku varasuunnitelma pitäisi riskinhallintamielessä olla. Yleensähän se on niin että se puoliso tai joku muu yhtiökumppani tuntee asian tarvittavan hyvin. Isoilla tiloilla myös luottotyöntekijät tietävät asiat aika hyvin. Kyllä sen viljelysuunnitelman yleensä joku muukin auki saa kuin isäntä. Mutta ei ne helppoja tilanteita ole ollenkaan. Erittäin hankalia.
 
Ai että siellä on vielä ton verran lunta. Kuopion alueella alkaa olemaan sulaa ja Hämeessä jo pellot vihertää.

edit: Uudellamaalla / Satakunnassa on kylvetty.
Varjoisissa metsän reunoissa oli 50 cm. Kyllä aukeat on jo sulaneet täälläkin. Vettä saisi sataa ja sitten lämmetä. Vähän se on sateita luvannutkin , mutta jäätävää ilmaa lappaa jatkuvasti pohjoisesta. Pellot märkiä, metsien reunat vieläkin lumessa. Äitienpäivät saa peltotöiltä tänä vuonna rauhassa pitää. Vuosi sitten oli toukotyöt jo täälläkin käynnistyneet.
 
Pitäisi kynnättää tänne kakkosasunnolle uusi perunamaa. Vuosia tuli pidettyä pientä plänttiä, mutta sekin on jo muutaman vuoden ollut "kesannolla".

Vanhakin perunamaa puski ohdaketta, jonka kuitenkin sai jotenkin pidettyä kurissa kitkemällä, mutta nyt pitäisi kynnättää vähän laajempi alue, jossa on vuosia kasvanut pelkkää villiintyneen niityn rikkaruohoa ynnä muuta härpäkettä. Sen jo ymmärränkin, että tänä vuonna on turha yrittää mitään kasvatuksia, mutta kaipaisin neuvoja, kuinka projektissa kannattaisi edetä, jotta olisi toivoa uusista perunoista tulevina vuosina?
 
Pitäisi kynnättää tänne kakkosasunnolle uusi perunamaa. Vuosia tuli pidettyä pientä plänttiä, mutta sekin on jo muutaman vuoden ollut "kesannolla".

Vanhakin perunamaa puski ohdaketta, jonka kuitenkin sai jotenkin pidettyä kurissa kitkemällä, mutta nyt pitäisi kynnättää vähän laajempi alue, jossa on vuosia kasvanut pelkkää villiintyneen niityn rikkaruohoa ynnä muuta härpäkettä. Sen jo ymmärränkin, että tänä vuonna on turha yrittää mitään kasvatuksia, mutta kaipaisin neuvoja, kuinka projektissa kannattaisi edetä, jotta olisi toivoa uusista perunoista tulevina vuosina?
Pottumaan kynnöllä ei ole kiire. Pohjalle ruiskutat itse, (jos ei ole iso ala) vaikka reppuruiskulla tai ruiskututat viljelijällä siihen glyfosaatin. Pottumaan pohja pitää saada kaikesta rikkaruohosta puhtaaksi. (Jos monivuotisia yrttimäisiä (valvatti, ohdake) ruiskutus pitäisi olla kesemmällä, ruusukeasteella rikat, niin saat ruiskutuksesta niihin tehoa.

Jos vain heinämäisiä, niin saat pottumaan jo tälle kesälle. Ruiskutus, kun hyvin vihertää. Viikko/pari siitä kyntö tai jyrsintä ja a vot, uusi rikaton pottumaan on valmiina äestyksen jälkeen istutuksen. (Jyrsintä korvaa kynnön sekä äestyksen.) Pottu tarvii jämysti lannoitusta, 40 kg säkki 10:lle aarille. Maataloustarvike kaupoista löytyy sopivaa lannoitetta.

Potun kasvatus on noilla ohjeilla hyvin simppeliä hommaa. Akka-aatralla vakoilet heinäkuun alussa ja rikkoja vähän siitä harailet. (Potun vakoilu eli penkit mullataan rikottumisen vähentämiseksi uudelleen. Ei ole välttämätöntä, jos käsin ne haraat.)

Kymmeneltä aarilta 3 tn pottuja, monet hauvikkaat niistä kiehauttaa:)
 
Pitäisi kynnättää tänne kakkosasunnolle uusi perunamaa. Vuosia tuli pidettyä pientä plänttiä, mutta sekin on jo muutaman vuoden ollut "kesannolla".

Vanhakin perunamaa puski ohdaketta, jonka kuitenkin sai jotenkin pidettyä kurissa kitkemällä, mutta nyt pitäisi kynnättää vähän laajempi alue, jossa on vuosia kasvanut pelkkää villiintyneen niityn rikkaruohoa ynnä muuta härpäkettä. Sen jo ymmärränkin, että tänä vuonna on turha yrittää mitään kasvatuksia, mutta kaipaisin neuvoja, kuinka projektissa kannattaisi edetä, jotta olisi toivoa uusista perunoista tulevina vuosina?
Kyllä tälle vuodelle vielä hyvin kerkeää. Itse laitan vanhempien monta vuotta kesannolla olleen kasvimaan käyntiin. Perunaa, porkkanaa ja sipulia. Lapset saa laittaa omat penkkinsä. Naapuri kävi jokin aika sitten kyntämässä ja muokkaamassa niin on maa vähän päässyt kuivamaan kun oli todella märkä maa. Täytyy vaan haravoida kaikki rikkaruohot ja niiden juuret, vaikkakin varmasti joutuu tekemään enemmän työtä niiden kitkemisessä tänä vuonna. Perunat olleet nyt itämässä ja huomenna vihdoin pääsee tositoimiin.
 
Pottumaan kynnöllä ei ole kiire. Pohjalle ruiskutat itse, (jos ei ole iso ala) vaikka reppuruiskulla tai ruiskututat viljelijällä siihen glyfosaatin. Pottumaan pohja pitää saada kaikesta rikkaruohosta puhtaaksi. (Jos monivuotisia yrttimäisiä (valvatti, ohdake) ruiskutus pitäisi olla kesemmällä, ruusukeasteella rikat, niin saat ruiskutuksesta niihin tehoa.

Jos vain heinämäisiä, niin saat pottumaan jo tälle kesälle. Ruiskutus, kun hyvin vihertää. Viikko/pari siitä kyntö tai jyrsintä ja a vot, uusi rikaton pottumaan on valmiina äestyksen jälkeen istutuksen. (Jyrsintä korvaa kynnön sekä äestyksen.) Pottu tarvii jämysti lannoitusta, 40 kg säkki 10:lle aarille. Maataloustarvike kaupoista löytyy sopivaa lannoitetta.

Potun kasvatus on noilla ohjeilla hyvin simppeliä hommaa. Akka-aatralla vakoilet heinäkuun alussa ja rikkoja vähän siitä harailet. (Potun vakoilu eli penkit mullataan rikottumisen vähentämiseksi uudelleen. Ei ole välttämätöntä, jos käsin ne haraat.)

Kymmeneltä aarilta 3 tn pottuja, monet hauvikkaat niistä kiehauttaa:)

Ohdakkeita ym. pirulaisia on kyllä kohtalaisesti, tosin näyttää että ne ovat hakeutuneet juuri tuohon vanhalle pottumaalle. Suuret kiitokset neuvoista, nyt on helpompi edetä...

Kyllä tälle vuodelle vielä hyvin kerkeää. Itse laitan vanhempien monta vuotta kesannolla olleen kasvimaan käyntiin. Perunaa, porkkanaa ja sipulia. Lapset saa laittaa omat penkkinsä. Naapuri kävi jokin aika sitten kyntämässä ja muokkaamassa niin on maa vähän päässyt kuivamaan kun oli todella märkä maa. Täytyy vaan haravoida kaikki rikkaruohot ja niiden juuret, vaikkakin varmasti joutuu tekemään enemmän työtä niiden kitkemisessä tänä vuonna. Perunat olleet nyt itämässä ja huomenna vihdoin pääsee tositoimiin.

Joo, monivuotinen projekti tuo taitaa olla että pääsee rikkakasveista enemmälti eroon.
 
Syksyllä kun olisi suolannut glyfosaatilla, pottumaan olisi nyt puhdas. Juolavehnää jos on niin mitkään harailut ei riitä.

Pottumaa pitäisi saada tosiaan puhtaaksi jo ennen sen istutusta, että sikäli ennakointi nimenomaan kasvinsuojelussa on tarpeen.
 
Syksyllä kun olisi suolannut glyfosaatilla, pottumaan olisi nyt puhdas. Juolavehnää jos on niin mitkään harailut ei riitä.

Pottumaa pitäisi saada tosiaan puhtaaksi jo ennen sen istutusta, että sikäli ennakointi nimenomaan kasvinsuojelussa on tarpeen.

Juolavehnää ei onneksi näytä olevan, täytyy pohtia jos jättäisi projektin noilla ohjeilla ensi kevääksi.
 
Juolavehnää ei onneksi näytä olevan, täytyy pohtia jos jättäisi projektin noilla ohjeilla ensi kevääksi.
Jos uudisalalla ei monivuotisia yrttimäisiä rikkoja, ruiskutus ehtii tällekin keväälle ja potun saat kasvuun.

Siemenpotun idätys lienee tuttua? Eli siemenpotut nyt huoneenlämpöön, että sopivat idut ehtii kasvaa ennen istutusta. Itää se maassakin, mutta ennakolta idätys nopeuttaa kasvuun lähtöä.

Tässä meidän tasalla pottu kylvetään kesäkuun alussa lämpimään maahan. Kun peruna on saavuttanut maassa itseä miellyttävän koon, varsisto niitetään tyypillisesti elokuun puolivälissä tai ehkä vähän jälkeen ja perunan kuoren annetaan vahvistua maassa muutama viikko ennen nostoa.

Nosto mielellään viileällä kelillä, mieluusti alle 10 asteen lämpötilassa. Helle ei ole sopiva keli potun nostoon.
 
Viimeksi muokattu:
Se on muuten tuo torjunta-aine resistenssi siitä jännä että ainakin tautiaineitten osalta se tulee helpommin pienillä kerta-annoksilla kuin suurilla. Tietysti saman tehoaineen jatkuva käyttö on se varsinainen juttu, mutta jotkut vierastaa jaettua tauti ruiskutusta puolikkailla annoksilla tämän takia. Tosin aineita sekottamalla tätäkin voi välttää.
Harvinaisen totta, mutta ei sittenkään ihmeellistä.

Itse ajattelen niin, että miedot annokset on kuin rokote - vahvat selviävät ja niistä sitten kehittyy resistenssittikanta.

Nuo "tulee välttää käyttöä peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla - käyttöä" ohjeet ovat ehkä vähän ...

E: resistennssi -> resistentti
 
Harvinaisen totta, mutta ei sittenkään ihmeellistä.

Itse ajattelen niin, että miedot annokset on kuin rokote - vahvat selviävät ja niistä sitten kehittyy resistenssittikanta.

Nuo "tulee välttää käyttöä peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla - käyttöä" ohjeet ovat ehkä vähän ...

E: resistennssi -> resistentti
Onhan noi ohjeet tietysti vähän hassuja kun tautien torjuntaan on lähinnä vaan kahdenlaisia tehoaineita eli triatsoleja ja strobeluriineja. Niitä pitäisi sitten vaihdella. Tosin resistenssiriskiä vähentää myös näiden tehoaineiden sekoittaminen ja joissakin valmisteissa on valmiiksi molempia sekaisin. Kaiken perusta tulisi kuitenkin olla viljelykierto ja kasvinvuorotus. Ei ohraa ohran perään eikä ohraa ja vehnää peräkkäin. Näin tautipaine alenee ja aineita ei tarvi käyttää peräkkäisinä vuosina. Eihän tämä kaikilla ole mahdollista mutta monipuolista viljelyä harjoittavalla kasvinviljelytilalla pitäisi useimmiten olla.
 
Pitäisi kynnättää tänne kakkosasunnolle uusi perunamaa. Vuosia tuli pidettyä pientä plänttiä, mutta sekin on jo muutaman vuoden ollut "kesannolla".

Vanhakin perunamaa puski ohdaketta, jonka kuitenkin sai jotenkin pidettyä kurissa kitkemällä, mutta nyt pitäisi kynnättää vähän laajempi alue, jossa on vuosia kasvanut pelkkää villiintyneen niityn rikkaruohoa ynnä muuta härpäkettä. Sen jo ymmärränkin, että tänä vuonna on turha yrittää mitään kasvatuksia, mutta kaipaisin neuvoja, kuinka projektissa kannattaisi edetä, jotta olisi toivoa uusista perunoista tulevina vuosina?

Sen vaan annan neuvoksi, että käyt jostain lainaamassa/vuokraamassa sen työnnettävän jyrsimen. Säästää selkää eikä ne montaa kymppiä veloita...
 
Tuo video reiluhkon kokoisen joutomaapläntin muuntamisesta kasvimaaksi, vaikkakin 50-kuutioisella pikkujyrsimellä, saisi ainakin minut harkitsemaan, että josko sittenkin kynnättäisi.

 
Viimeksi muokattu:
Back
Top