Baltriber
Eversti
Kiitos vain mutta taidan jättää väliin kun kaikkia noita on tullut kokeiltua paitsi vuohen lypsyä. Jollain voi noita juttuja tulla ikävä. Minä en kuulu siihen ryhmään.
mä olen huomannut että harvalle on tullu ikävä
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Kiitos vain mutta taidan jättää väliin kun kaikkia noita on tullut kokeiltua paitsi vuohen lypsyä. Jollain voi noita juttuja tulla ikävä. Minä en kuulu siihen ryhmään.
Ellei välimatkaa olisi niin julmetusti, ilman muuta talkoisiin. Tiedän ihan tarkkaan, mikä on tuon homman nimi. Hikeä, paarmoja, nestehukkaa ja väsymystä.Jos joku kaipaa hikistä hyötyliikuntaa paarmojen ja paalien parissa, tervetuloa viikonloppuna. Välilevyvaivaisille ja heinä-allergikoille vaihtoehtoisena ohjelmana lehmän kätilöintiä, vuohenlypsyä, kakan lapiointia ja kasvimaiden kastelua. Ennustan ruuhkaa talkoisiin
Paloikos se Kivikylän tuotantolaitos osittain hiljattain?. No tuota pitää testata myös ehdottomasti.
Edit: Kylmänen oli se joka paloi:
Kokkolan ja Pietarsaaren seudun asukkaiille ei ole mitään epäselvää Snellmannien uskonnolisuudesta. Usko pois että lestareita ovat.
Pitää kokeilla toisia valmistajia, tänään kärryyn tuli Kotasavun tuote, Snellut jäi hyllyyn.
Ei mulla mitään periaatteellista agendaa tuon Kivikylän suhteen ole, maihtuu vaan vähän paremmalta omaan suuhun... Ihastuin lihapulliin (joskus laiskottaa eikä jaksa tehdä itse) ja makkaroihin...
Fakta se on, äiti on Pietarsaaresta kotoisin ja tuntenut Snellmanin firman perustajia. Oliko nyt 4-5 veljestä. Sitä luokkaa.No voi saatana. Minun pitää vaihtaa vissiin lihan ostajaa jos tämä on yleinen mielipide?
Christer Sundqvist
50 mins ·
Mitä Suomessa syötiin vuonna 2019?
Tiedote. Julkaistu: 25.06.2020, 09:00
Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 148 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 80 kiloa lihaa, 81 kiloa viljaa, 12 kiloa kananmunia, 66 kiloa hedelmiä ja 66 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.
Viime vuonna lihan kokonaiskulutus oli lähes 80 kiloa henkilöä kohti, kun mukaan on laskettu myös riista ja syötävät elimet. Kokonaiskulutus laski edellisestä vuodesta noin 1,8 prosenttia eli 1,5 kiloa henkeä kohti.
– Siipikarjanlihan kulutus kasvoi melkein neljä prosenttia vuodesta 2018. Sen kulutus on nyt 26,6 kiloa henkeä kohti. Sianlihan kulutus sen sijaan laski noin viisi prosenttia, mutta sitä kulutetaan edelleenkin enemmän kuin siipikarjanlihaa, 30,8 kiloa. Naudanlihaa syötiin viime vuonna keskimäärin 18,8 kiloa, mikä oli noin puoli kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna, kertoo erityisasiantuntija Erja Mikkola Lukesta.
Kaurabuumi jatkui vahvana
Viljan kokonaiskulutus kasvoi reilut kaksi kiloa henkeä kohti vuodesta 2018 ja oli viime vuonna noin 81 kiloa. Kasvu johtui pääosin kauran kulutuksen kasvusta. Kauran kulutus nousikin edellisestä vuodesta noin kaksi kiloa eli lähes 30 prosenttia, 9,5 kiloon henkeä kohti. Tasaisemman vaiheen jälkeen kaurabuumi tuntui jälleen voimistuneen. Riisin kulutus nousi puoli kiloa edellisestä vuodesta, vehnän kulutus laski hieman. Muiden viljalajien kulutus pysyi suunnilleen entisellään.
Maidon juonti väheni edelleen
Maidon kulutus väheni jälleen noin viisi prosenttia edellisvuodesta. Samoin kävi vuonna 2018. Rasvattoman maidon kulutus väheni melkein kahdeksan, kevytmaidon noin neljä prosenttia ja täysmaidon yhden prosentin verran. Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna henkeä kohti keskimäärin 102 litraa. Eri maitolaatujen käyttöosuudet pysyivät ennallaan: kevytmaidon 57, rasvattoman maidon noin 30 ja täysmaidon reilussa kymmenessä prosentissa.
Keskimäärin maitotuotteiden kulutus joko laski hieman tai pysyi ennallaan. Piimän, jogurtin, viilin ja kerman kulutus väheni muutaman prosentin. Muiden maitopohjaisten tuoretuotteiden, kuten maustettujen rahkojen, kulutus kasvoi. Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin vuonna 2019 kaikkiaan 148 kiloa henkeä kohti eli noin neljä prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.
– Juuston kulutus laski vähän ja oli noin 25 kiloa. Myös voita kului hieman edellisvuotta vähemmän, 3,3 kiloa, Mikkola jatkaa.
Kala, kananmunat, hedelmät ja vihannekset
Kalan kokonaiskulutus pysyi 14,9 kilossa henkeä kohti. Kalasäilykkeitä kulutettiin hieman edellisvuotta enemmän. Ravintotaseen mukaan kalan kokonaiskulutuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia moneen vuoteen. Myöskään kanamunien kulutuksessa ei ole juuri ollut vaihtelua viime vuosina, ja oli jälleen noin 12 kiloa.
Tuoreiden hedelmien kulutus oli noin 59 kiloa henkeä kohti. Sitrushedelmien kulutus kasvoi puoli kiloa edellisestä vuodesta, ja oli nyt 14,3 kiloa. Muiden tuoreiden hedelmien kulutus laski hieman ja oli viime vuonna vähän alle 45 kiloa henkeä kohti. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä vajaa seitsemän kiloa. Vihannesten kulutus kasvoi edellisestä vuodesta. Tuoreita vihanneksia käytettiin arviolta 66 kiloa henkeä kohti, mutta määrä sisältää myös mahdollisen hävikin.
Tilaston taustaa
Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruokakäyttöön. Elintarvikkeiden kulutusluvut saadaan jakamalla ruokakäyttö vuoden keskimääräisellä väkiluvulla.
Lihan kokonaiskulutus sisältää myös riistan ja syötävät elimet. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.
Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin.
Eikö näitä L-positiivisia firmoja ole Suomessa vähän joka alalla?Lestareita firman johto.
Pohjanmaalla on paljon yrittämistä samoin kuin lestoja. Toiset tekee, toiset valittaa.Eikö näitä L-positiivisia firmoja ole Suomessa vähän joka alalla?
Piankos tuon lentäen taittaa. Kiitorata on valmiiksi niitetty, hyvä pilotti väistelee paalit laskukiidon aikana ja noustessa paalit on jo ladossaEllei välimatkaa olisi niin julmetusti, ilman muuta talkoisiin. Tiedän ihan tarkkaan, mikä on tuon homman nimi. Hikeä, paarmoja, nestehukkaa ja väsymystä.
Mutta tuon päälle kun illalla ottaa kunnon löylyt, pesee pölyt pois ja sihauttaa huurteisen, tietää, että on sen ansainnut.
Vähän samaa mieltä, ei kai se kaupankäynti ja yrittäminen katso uskontoa? Tietysti se uskonveljien yhteistyö voi saada monenlaisia piirteitä.Pohjanmaalla on paljon yrittämistä samoin kuin lestoja. Toiset tekee, toiset valittaa.
Minulle jäänyt epäselväksi miksi tällä foorumilla otettiin puheeksi Snellman.
Minulle jäänyt epäselväksi miksi tällä foorumilla otettiin puheeksi Snellman.
Aika paljon tulee suosittua Snellmannin tuotteita mutta Juhannuksena ostin erehdyksessä kuorettoman lenkin ja kuorettomia grillimakkaroita. Ei tartte toiste ostaa. Nuo on käytännössä vain nakkeja vähän isommassa koossa.Snellun tuotteissa on ylivoimaisesti paras lihapitoisuus.
HK:n sininen 54%. Atrian punainen 41%. Snellun kunnon maggara 77%.
Snellu listan kärjessä täällä => https://www.mtvuutiset.fi/makuja/ar...orykoissa-ei-lainkaan-lihaa/5233028#gs.9av7il
Snellu listan kärjessä varsin vahvasti myös täällä => https://www.mtvuutiset.fi/makuja/ar...opa-77-prosenttiyksikon-ero/5189022#gs.9avp01